You are currently browsing the monthly archive for maaliskuu 2017.

 

Come to Finland-julistenäyttelyssä, Aki Pulkkanen

teksti: Jutta Anttila, Pyhäjoen lukio, kuvat: Aki Pulkkanen

Sukulanrakan kallion Hiidenkirnut, Rovaniemellä Arktikum ja Joulupukin paja, Sodankylän geofysiikan observatorio ja ilmatieteen laitos, Luoston huipulle kiipeäminen ja Kieringin maalaismarkkinat. Pyhäjoen, Kalajoen, Raahen ja Siikajoen lukioiden opiskelijat ja opettajat kiersivät kaikki nämä kolmessa päivässä.

Revontulten alla

Sodankylän hautausmaalla, Aki Pulkkanen (1)

Jutun nimi on tiedeleirikoulu: neljän Perämeren alueen lukion yhteistyönä järjestetty opintomatka. Opintomatkalle lähti lukion ykkösiä, kakkosia ja kolmosia ja tietenkin muutama opettaja. Retken johtajana toimi Raahen lukion kuvataiteen lehtori Aki Pulkkanen. Opintomatkalla on jo neljän vuoden perinteet. Lähtöajatus on lukio-opetuksen kehittäminen elämyksillä ja ilmiöillä. Tavoitteena on perinteisten oppiainerajojen ylittäminen ja aitojen ilmiöiden tutkiminen lähiympäristössä asiantuntijoiden avulla. Myös uusi opetussuunnitelma kehottaa lukioita järjestämään teemaopintoja. Viime syksyn tiedeleirikoulussa olivat mukana maantiede, biologia, kuvataide, psykologia ja fysiikka.

Sateenkaari, Aki Pulkkanen

On tärkeää oppia uusia opiskelutapoja kuten tiedon kriittistä arvioimista, ryhmätöiden tekemistä ja tieto- ja viestintätekniikkataitoja. Lapin kulttuurista oppii paljon Rovaniemellä, Sodankylässä ja Kieringin markkinoilla. Kieringin markkinoilla oli muun muassa käsityöläisiä, jotka myivät tekemiään tuotteita. Tänä vuonna oli tarkoitus oppia pääasiassa revontulista. Tässä auttoi Oulun yliopiston alaisena toimiva Sodankylän geofysiikan observatorio.

Ryhmäkuva, Aki Pulkkanen (1)

Sodankylän geofysiikan Observatorion johtaja Esa Turunen esitteli observatoriota. Opiskelijat kuulivat paljon revontulista ja mittalaitteista ja pääsivät hieman tutustumaan observatorion ympäristöön. Mittalaitteita on paljon erilaisia, joista osa on herkempiä kuin toiset. Myös niiden tarkkuuksissa on eroavaisuuksia. Jotta mittaustulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, niiden on mitattava koko ajan.

Revontulten värit, Aki PUlkkanen (1)

Revontulet ovat kauniita ja rauhallisia, mutta niillä on myös omat vaaralliset puolensa. Koronan, eli revontulen kruunun, massapurkaus pystyy varaamaan sähköllä esimerkiksi rautatien ja öljyputket. Ne voivat myös hajottaa muuntajia ja sähkölaitteita. Tämä tarkoittaa, että revontulissa on sähkövarausta. Revontulen värit syntyvät, kun hiukkaset osuvat eri kaasuihin. Tunnetuin väri on vihreä. Vaikka revontulet näkyvät Lapissa selvästi, niiden tapahtumapaikka voi olla jopa 600 kilometrin päässä taivaalla. Revontulista otetaan noin 4500 kuvaa per yö.

Esa Turunen, Aki Pulkkanen

Kaikki eivät nähneet revontulia, mutta pääsivät kuitenkin katsomaan kuvia niistä. Turunen kertoi saman, mitä kerrotaan esimerkiksi japanilaisille turisteille: ”Miten revontulet syntyvät ketun hännän heilautuksella lumihangessa.” Revontulissa näkyy myös, miten inuitit pelaavat palloa mursun pääkallolla. Myös Arktikumissa oli tätä koskeva esitys. “Revontulia on taivaalla joka yö, mutta vain pilvet estävät niiden näkemisen”, Turunen kertoo.

Ilmatieteen laitoksella 3D, Aki Pulkkanen (1)

Lukiolaiset katsoivat samassa pihassa olevan ilmatieteen laitoksen tiloja ja näkivät, miten sääpallo nousi ilmaan ja katosi pilviin. He myös kuulivat ilmatieteen laitoksen osallistuneen 3D -tulostusprojektiin. Sen avulla he voivat pian tehdä omat mittalaitteiden varaosat ja telineet.

Linja-autossa, Aki Pulkkanen

Ensi syksynä on odotettavissa seuraava tiedeleirikoulu. “Lukiolaiset ovat esittäneet toiveita lähialueista ja myös yhteistyötä ruotsinkielisten Perämeren rannikon kaupunkien kanssa ollaan pohdittu. Seuraavan tiedeleirikoulun yksityiskohdat tarkentuvat keväällä, kun suunnittelu käynnistyy”, Pulkkanen sanoo.

teksti: Jutta Anttila, Pyhäjoen lukio. Kirjoittaja oli mukana viime syksynä tiedeleirikoulussa

Blog Stats

  • 160 998 hits