You are currently browsing the monthly archive for maaliskuu 2010.

Visuaalisen kulttuurin muotoja syntyy ja kuolee nopeaan tahtiin. Bongasin elämäni ensimmäiset neulegraffitit Helsingissä. Töhryjen, käsityön ja katutaiteen rajamailla liikkuvasta ilmiöstä olin kuullut jo aiemmin, mutta omin silmin en neulegraffitia ollut nähnyt.  Olin kuvisopettajien koulutuksessa ´Verkoissa ja verkostoissa´, jossa käsiteltiin tietoverkkojen ja sosiaalisen median käyttöä kuvataideopetuksessa. Luentopaikalle siirtyessä törmäsin näihin kaiteeseen kiinnitettyihin lankaputkiloihin. Katutaiteeksi sijoitettuja neulegraffiteja esitellään useissa blogeissa – uusi visuaalisen (nais?)kulttuurin muoto saa yleisöä tietoverkkojen avulla ja leviää uusien harrastajien ilmaisukanavaksi.

Milloinhan tällainen lankailmiö rantautuu Raaheen? Jos olet törmännyt ilmiöön, niin jätä kommentti! Neulegraffitit on melko helppo poistaa katukuvasta – maalatut töhryt tai katutaide onkin kiistanalaisempi ja kallis ilmiö. Stop töhryille -kampanja on pyrkinyt siistimään Helsingin katukuvaa ns. nollatoleranssi-tyylillä. Joidenkin mielestä graffitit ovat urbaaniin kaupunkikulttuuriin kuuluva ikiaikainen, lähes hyväksyttävä ilmiö tai jalostettuna hurjaa visuaalista osamista vaativaa graffititaidetta.

Ovatko nämä kaiteeseen kiinnitetyt neulegraffitit töhryä vai katutaidetta?

Nappasin ohikulkiessani kuvan ensimmäisistä näkemistäni neulegraffiteista.

Aamulehti uutisoi amerikkalaista pikkukaupunkia terrorisoivasta ´keskiyön kutojasta´.

Neulegraffitteja tehdään myös luvallisesti esim. paikallisbussiin ihmisen ihmeteltäväksi – otyg/tihutöitä.

Neulegraffiteja esittelevä blogi.

Tammikuussa alkanut valokuvaprojekti pyörähti käyntiin: maailmanmatkaaja Arttu palaa ensimmäiseltä reissultaan.
Raahen lukion kuviksen ARTTU-nalle on parasta aikaa matkalla Islannista kotiin postipaketissa. Mukanaan Arttu tuo terveisiä ja valokuvia lomaltaan.  Arttu vei terveisiä ja lukiolaisten ottamia valokuvia raahelaisten nuorten elämästä Islantiin, Selfossin kaupunkin ja se vieraili mm. kehitysvammaisten kudontapajassa. Arttu ehti lähteä Islannista juuri ennen Eyjafjallajokull-jäätiköllä tapahtunutta tulivuoren purkausta.  Artusta Islannissa huolehtinut Mira ei ollut kuitenkaan huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa vaikka oli vain n.200km päässä purkauspaikasta.
Artun seuraava matka suuntautuu Saksaan, sikäläisten lukiolaisten mediakurssin vieraaksi.
Tavoitteena on harjoitella EU:n koulujen yhteisten eTwinning– työkalujen käyttöä ja lisätä opiskelijoiden ja opettajan kansainvälisiä yhteyksiä taiteen parissa.  Arttu-valokuvaprojektin avulla tutustutaan vieraisiin kulttuureihin ja opetellaan kertomaan omasta (paikallis)kulttuurista kuvallis-kirjallisesti. Mistä meidän suomalaisten, raahelaisten identiteetti koostuu? Mikä eroja ja samankaltaisuuksia eri kulttuurien nuorten kuvissa näkyy nuorten arjesta kerrottaessa?

Ensimmäiset KU9-kurssin lasitetut keramiikkatyöt tulivat uunista ja pääsivät heti rairuohoastioiksi.

Keramiikan historiaa Suomessa.

Essin ja Joonaksen suunnittelemat astiat on lasitettu halkeilevalla lasitteella. ´Kraklausta´korostettiin laimennetulla musteella, joka tummentaa halkeamakohdat.

Krakleerausta käytetään myös joissakin maalaustekniikoissa. Halkeilevaa pintaa saa aikaiseksi akryylimaaleihin erityisellä kraklauslakalla. Ku4-kurssilla käsittelimme taidehistoriaa, jonka innoittamana tuli tehdä kuuluisan taiteilijan taideteos. Taideteoksen kopionnin sijaan mestariteokseen tuli kehitellä visuaalisesti mielenkiintoinen vaurio.

Halusin yhdistää Picasson modernismin vanhaan aikaan, joten krakeloin taustan ja maalaukseen tuli iäntuntua. Juho

Äidinkielen esseekoe, tehtäväaihe 14: Analysoi ja tulkitse taiteilija Samuli Heimosen maalauksia.

Äidinkielen yo-kokeessa yhtenä tehtäväaiheena oli tarkastella Samuli Heimosen öljyvärimaalauksia. Heimosen maalauksia olemme katselleet useasti yhdessä kuvataidetunneilla Heimosen verkkosivuilta, jossa voi tutustua myös taiteilijasta kertovaan dokumenttiin ´Muissa maailmoissa´. Maalaukset ovat moniulotteisia ja luokassa herääkin paljon keskustelua niihin kätketyistä maailmoista ja eläinhahmoista. Kuvat herättävät ajatuksia ja mielipiteitä.

Taide-, mainos- tai uutiskuvan tulkinta edellyttää katsojalta tietoa ja harjaannusta – kuvan lukeminen on siis taito jota voi kehittää. Kuvan havainnointi on kulttuurisidonnaista ja siihen vaikuttavat myös omat tiedostamattomat tavat katsella kuvia. Sanotaan, että tulkinta kertoo usein enemmän tulkitsijasta kuin taideteoksesta: jos kädessäsi on vasara alat nähdä nauloja kaikkialla!

Kaikki KU1-kurssin suorittaneet ovat kirjoittaneet ainakin yhden kuva-analyysin kuvataidekurssin kotitehtävänä. Kuvistunnilla käytetty kuvailu, analyysi, tulkinta ja arvottaminen on yksi tapa jäsennellä kuvasta puhumista tai kirjoittamista. Abitreenit-sivuston ohjelmasta voit katsoa mitä YTL:n asiantuntijoiden mielestä yo-kokeen kuvantarkastellussa tulisi ottaa huomioon.  Tehtävästä 14  kerrotaan kun ohjelmaa on kulunut 57 minuuttia.

Kokeen tehtävät löytyvät myös tästä linkistä pdf-muodossa. Kuvanlukutaitoon liittyviä kuva-analyysiohjeita on internetissä runsaasti, mutta yo-kokeisiin soveltuvista malleista äidinkielen opettajat kertovat parhaiten. Raahen lukion toisen kerroksen käytävällä on esillä tämän vuoden kuvataiteen lukiodiplomit, joiden arvioinnissa kuvasta kirjoittaminen, taiteen tuntemus ja oman työskentelyprosessin kirjallinen(kin) arviointi otetaan huomioon.

Lukio-opintojen jälkeen  harjaantuneempaan kuvanlukutaitoon voi päästä opiskellessaan taiteen teoriaa ja taitoa pidemmälle tai muissa yliopisto-opinnoissa: kuvanlukutaito-oppimateriaalia.

Abipaita oli tarpeen pakkassäässä. Liikuntasali oli täynnä äidinkieleen keskittyneitä abiturientteja.

Abit suunnittelivat ja toteuttivat abipaidan kuvan.

Minun kaupunkini -kuvataidekilpailu

haastaa oppilaat tarkastelemaan omaa kotikaupunkiaan erilaisista näkökulmista.

Yläkoulu ja lukio
Samuli Putron laulussa Minun kaupunkini kotikaupunki on rujo mutta rakas.

Millainen kotipaikka Raahe Sinulle, raahelaiselle nuorelle on? Millaisin värein, muodoin ja kuvin Raahe piirtyisi paperille? Mitä muistat Raahesta, jos muutat täältä joskus pois? Minkälaiset kotikaupungin mielikuvat ja tunnelmat saavat monet poismuuttaneet kaipaamaan takaisin Raaheen? Millainen on Sinun kaupunkisi?
Tee taideteos aiheesta ”Minun kaupunkini”. Työn koko tulisi olla vähintään A3 (30 X 42cm). Maalaa tai piirrä, kaikki maalaustekniikat ovat sallittuja. Kilpailutyöt voivat olla tekniikaltaan mm. lyijy- tai värikynäpiirroksia, kollaaseja, hiilipiirroksia, vahaliitupiirroksia, akvarelleja, öljyväritöitä jne.
Sarjat:
7 – 9-luokkalaiset
lukio

Yläkouluilta kilpailuun valitaan yhdeksän parasta taideteosta jokaisesta koulusta.

Kuvan taakse merkitään tekijän nimi, sarja ja koulun yhteystiedot.

Opettajat kokoavat työt ja lähettävät ne opetustoimeen 30.4.2010 mennessä.
Lukiossa osallistujamäärää ei ole rajattu.
Parhaat taideteokset palkitaan Suomalaisen Kirjakaupan lahjakorteilla ja töistä järjestetään taidenäyttely. Kilpailuun lähetettyjä töitä voidaan käyttää kaupungin julkaisuissa.

Vähä maalia ja palijo pensseliä! (raahelainen hokema)

KYSY LISÄTIETOA JA APUA KUVISOPELTA!

Näkymä kuvisluokan ikkunasta maaliskuisena iltana.

Kuvataiteen KU4-kurssilaiset tekivät sätkynukkeja Raahen Seudun vanhojen lehtiartikkeleiden pohjalta. Tehtävässä tutkittiin ihmisen mittasuhteita ja kuvattiin Raahen Seudussa aikoinaan uutisoitu tapahtuma. Lehtiartikkelit ovat vuosien takaa, pääasiassa 1930-luvulta. Ihmisten asentoja ja mittasuhteita harjoiteltiin croquis-piirroksia tekemällä.

Croquis - eli minuuttipiirrokset harjaannuttavat havainnointikykyä. Ihmisen mittasuhteet tulevat tutuksi.

Tehtävä:

112-päivä (11.2.) on valtakunnallinen teemapäivä, jolloin korostetaan turvallisuuden merkitystä ihmisten arjessa. Saat luettavaksi Raahen Seudun artikkeleita 1930-luvulla tapahtuneista onnettomuuksista. Tee ihmisen anatomiaa mukaileva sätkynukke jonkin uutisen pohjalta. Voit kuvata tapahtuman uhria tai auttajaa. Tekniikka on vapaa: lyijykynä, peiteväri/akryylivärimaalaus, tussi, väripaperi/lehtileike/valokuvakollaasi…     Tavoitteena on ihmisen anatomian kuvaaminen, lehtiartikkelin tunnelman tavoittaminen kuvittamalla, sätkynuken teknisten ratkaisujen yhdistäminen kuvalliseen ilmaisuun.

Niinan ja Lauran sätkynuket. Tyttö pakenee palavasta talosta.

Varas sai saaliiksi kaksi sormusta.

Sormusvaras juoksee kaksi sormusta mukanaan. Essi

Eläinrääkkäys.

Maailma, ihmiskohtalot ja tapaturmat ovat muuttuneet melkoisesti vuosien kuluessa. Sanomalehtiviikkoon tuli historiallista syvyyttä kun opiskelijat huomasivat kuinka lehtien uutisointityyli ja kieli ovat muuttuneet. Vakavia asioita, onnettomuuksia kuvittaessa puhuttiin hieman huumorin varjollakin turvallisuuden merkityksestä ihmisen arjessa. Kuvataide ei ole vain taiteen tekniikoiden opiskelua – kuvataide on hyvä väline vaikeasti sanallistettavien aiheiden käsittelyyn.

Kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtikirjastosta voi lukea vanhoja lehtijuttuja Raahen tapahtumista, vaikkapa uutisen tapahtumista vuonna 1900 maaliskuussa (Raahen lehti) – 110 vuotta sitten!

Villen sätkyukko kimmastuu narusta vedettäessä.

Pyykinpesussa käytetty lipeä aiheutti useita myrkytysonnettomuuksia lapsille aikoinaan. Nykyäänkin pesuaineet on syytä pitää poissa lasten ulottuvilta.

KU9 Kuvanviesto ja keramiikka- kurssilaisten kanssa on ollut tapana vierailla Raahen museon ainutlaatuisessa kirkkosalissa, jossa on pysyvästi esillä 1600-luvun puuveistoksia ja vanhan kirkon maalauksia. Kellotapuliin siirretyt esineet säilyivät Raahen kirkon palosta 1908. Pietari Brahen lahjoittamasta tammesta veistetty saarnastuoli tuhoutui palossa. Kirkon palosta kerrotaan mm. lauantain 25.7.1908 Raahe-lehdessä. Kirkkosalissa on esillä Mikael Toppeliuksen maalausten koristama Pulkkilan kirkon saarnastuoli.  Kirkkosalin veistokset on tehnyt luultavasti ranskalainen Michel Balt. Museo-oppaan kertoessa veistosten värikkäitä taustoja, kurssilaiset piirsivät yksityiskohtia veistoksista lyijykynäpiirroksiksi. Piirtäessä tulivat tutuksi niin pyhimyslegenda Agathasta kuin myös Suomen vanhimmaksi tituleerattu vaivaistukki.

Barokkienkeleiden kuvallista tutkimista Raahen museon kirkkosalissa.

Pikaluonnoksia kirkkosalissa. Juuso

Barokkienkeleitä lyijykynäpiirroksena. Matias

Kirkkosalin veistosten lisäksi kuulimme lyhyesti museon pienestä kiinalaisten esineiden kokoelmasta. Merimiesten ja matkalaisten tuomana on raahelaiskoteihin jo 1800-luvun puolella tullut runsaasti tuulahduksia kaukomaista. Museon yläkertaan on koottu matkamuistoja ja tuliaisia ulkomailta.

Lukiolaisia kiinnosti säilötyt ulkomaaneläjät ja matkamuistoja ja kummallisuuksia täynnä olevat vitriinit. Maailmalla olivat yläluokan keskuudessa vielä 1800-luvulla muotia kuriositeettikaapit tai -huoneet, (wunderkammer, cabinet of curiosites), joihin kerättiin luonnon ja kulttuurin (myös väärennettyjä) kummallisuuksia kaukomailta. Mielestäni museon yläkerran esineistössä on kuriositeettikamarin henkeä. Vieraista kulttuureista kertovat vitriinit saavat kaukokaipuun ja mielikuvituksen liikkeelle: shabteja Egyptistä, laatta Pompeijin talon lattiasta, kreikkalaisen veistoksen pää, koralleja, lentokaloja… lukemattomia portteja taidehistoriaan ja vieraisiin kulttuureihin kotimuseossamme.

Merimiesten ja matkalaisten raahelaiskoteihin tuomaa kiinalaista esineistöä, pienoisveistoksia ja kiinalainen kenkä.

Museo-opas kertoi erikoisesta Kiinan kulttuuriin, menneisiin kauneusihanteisiin kuuluneesta tavasta: naisten jalkojen  sitomisesta. Olisiko epämukavilla korkokengillä kävelevä nainen esimerkki nykyajan kivuliaasta kauneusihanteesta, nykyajan laimeampi vastine jalkojen sitomiselle? Raahen museon kiinalainen kenkä ei ole kuitenkaan perinteinen sidottujen jalkojen kenkä, jollainen löytyy Oulusta Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmista.

Itä-Aasialainen eläimen selkänikamasta tehty pyhimysveistos.

Raahen museo on maailman- ja paikallishistorian aarreaitta, jossa voi vierailla oppien aina uutta. Hyvä keino syventyä monipuoliseen kokoelmaan on olla haukkaamatta liikaa – tällä kertaa keskityttiin pääasiassa kirkkosalin teoksiin. Rantakadun museo on useimmille raahelaisille tuttu, mutta nytkin lukioryhmässämme oli opiskelija, joka ei ollut vieraillut rakennuksessa koskaan. Myös vaihto-oppilaamme Australiasta syvensi käsitystään Raahen historiasta ja aikoi vierailla lyhyen vierailun lisäksi toistamiseen.

Eläinkunnan ja eri kulttuurien ihmeitä museon yläkerrassa.

KU9 Kuvanveisto ja keramiikka -kurssi alkoi viikko sitten. Kurssin teemaksi valitsin Kiinan, sillä kaupungin opetustoimessa vietetään tällä viikolla monikulttuurisuus – viikkoa. Yksi Raahen opetustoimen moku-viikon maista on Kiina. Kurssilla tutustuttiin Kiinan maailmankuuluun terrakotta-armeijaan.

Savimallineista otetaan kipsimuotit. Kipsimuottien avulla voidaan tehdä useita samankokoisia esineitä kurssin kuluessa kokeillen erilaisia keramiikan lasitteita.

Valmis, opiskelijan suunnittelema kipsimuotti keramiikkaesineiden valmistamista varten.

Kurssilla tehdään esinesarjan lisäksi Kiina-aiheinen veistos, jonka aiheeksi on kurssilaisilla hahmottumassa mm. kiinanmuuri, kiinalaisia ihmishahmoja, kiinalaiset kirjoitusmerkit ..

Blog Stats

  • 159 946 hits