You are currently browsing the monthly archive for syyskuu 2020.

Keskiviikkona 30.9.2020 Oulun Lyseon lukion juhlasaliin kokoontui juhlava ja iloinen joukko. Tasavuosia juhlineen rehtori Mika Aallon muotokuvaa peittävä sininen kangas otettiin pois ja kuvataiteilija Petra Kaminen Mosherin teos paljastettiin. Muotokuvahankkeen taustalla on Oulun Lyseon lukion seniorit ry. Oulun Lyseon seniorit ry on koulun entisten oppilaiden ja opettajien yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea koulun toimintaa ja vahvistaa koulun historian ja perinteiden tuntemusta. Taiteilija Petra Kaminen Mosher vastasi ystävällisesti kuvisryhmämme lähettämiin kysymyksiin maalausprosessista.


Millainen prosessi Mika Aallon muotokuvan tekeminen oli taiteilijan näkökulmasta? Taiteilijan näkökulmasta virallisen muotokuvan valmisteluprosessiin kuuluu huolellinen kommunikointi taiteilijan, mallin ja tilaajaorganisaation välillä. Taiteilijan on otettava huomioon tilaajan vaatimukset ja perinteet, huomioitava mallin henkilökohtaiset toiveet ja onnistuttava omalla esteettisellä tyylillään vangitsemaan mallin persoonallisuus muotokuvaan.

Mikä sinun mielestäsi tekee muotokuvasta hyvän? Mikä muotokuvan tekemisessä on mielestäsi tärkeää?  Muotokuvan tärkein ominaisuus on näköisyys. Kuvan on oltava tunnistettava, ja mallin luonteen pitää välittyä riippumatta käytetystä maalaustekniikasta ja taiteilijan tyylistä. On oleellisen tärkeää, että taiteilijan omat esteettiset valinnat tulevat selvästi esiin, mikä erottaa maalauksen valokuvasta. Taiteellinen tyyli ei kuitenkaan saa viedä huomiota pois mallista ja hänen persoonallisuudestaan.

Miten olet innostunut tekemään muotokuvia? Miten kuvailisit muuta tekemääsi taidetta?
Olen aina ollut kiinnostunut muotokuvataiteesta. Ihmisillä on vaistomainen taipumus toisten ihmisten katselemiseen ja havainnointiin. Oman maalaustekniikkani yhdistäminen realistiseen muotokuvaan on minulle mieluinen haaste. Muut työni ovat erilaisten luontoaiheiden abstraktoituja muotoja ja värejä. 

Millaisia muistoja sinulla on peruskoulun tai lukion kuvataideopetuksesta ja onko visuaalisen alan valitseminen ollut sinulla aina itsestään selvää?
Äitini, Marjukka Kaminen, on myös taiteilija, ja olen aina tuntenut tarvetta luoda taidetta. Kävin Waldorf- (Steiner-) koulua päiväkodista lukioon, ja siellä opetuksessa painotettiin kaikenlaisia taiteita. Lukion taideopettajani oli hyvin innostava ja kannusti minua kokeilemaan monia erilaisia tapoja ympäröivän maailman kuvaamiseen.

Keitä muotokuvamaalareita ihailet?
Suosikkini muotokuvamaalareista on John Singer Sargent, jonka lahjakkuus on mielestäni vertaansa vailla. Muita ihailemiani muotokuva- (ja maisema-) maalareita ovat suomalaiset kansallisromanttisen aikakauden taiteilijat, erityisesti Akseli Gallén-Kallela ja Pekka Halonen.

Väriabstraktien töiden vastapainona Kaminen Mosherin muotokuvat ovat elävän uskollisia malleilleen, olematta kuitenkaan fotorealistisia. Tiukan klassinen figuratiivinen koulutus, kyky erottaa ihmisen oleelliset hahmon ja luonteen määrittelevät piirteet, ja esteettinen näkemys kantavat hedelmää hänen teoksissaan.

Taiteilijan luvalla saimme julkaista myös muutamia hänen muista taideteoksistaan. Petra Kaminen Mosherin maalauksiin ja tekstiilitaiteeseen voit tutustua myös kuvataiteilijan verkkosivuilla.

Juhannuskokko III, akryyliväri kankaalle, 120 x 100cm, 2017
After Sauna, öljyväri kankaalle, 100 x 80cm, 2017

KU2-kursseilla tutustustuttiin arkkitehtuurin eri tyylikausiin niin koulun lähiympäristössä kuin laajemminkin Suomen historiassa. Teoriaan liittyvänä tehtävänä oli tutkia jonkin olemassa olevan rakennuksen tyylipiirteitä ja rakentaa rakennuksen alle samoja tyylipiirteitä käyttäen ”rakennuksen salaiset tilat”.

Kurssin alussa ryhmäydyttiin tutustumalla eri rakennustyyleihin lukion ympäristössä. Jokainen ryhmä esitteli lyhyesti arkkitehtuurikohteita tai veistoksia. Oulun keskustassa on kattava otos arkkitehtuurin tyylejä eri vuosisadoilta ja tunnetuilta arkkitehdeiltä. Kaikkien muistissa on varmasti lyseon vanhimman osan suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel.

Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikön opiskelijat esittelivät etäluennolla jatko-opintomahdollisuuksia ja valmennuskursseja. Arkkitehtuurin pääsykokeiden ennakkohtehtävissä mitataan ennenkaikkea kuvataiteosa-alueita. Kuvataiteen kursseilla voi hyvin harjoittaa tilallista hahmotus- ja esityskykyä, piirrostekniikoita, valon ja varjon tutkimista ja materiaalin tunnun kuvaamista. Myös vuorovaikutustaidot ovat arkkitehdin työssä välttämättömät. Lyseolaisten matemaattiset taidot ovat vertaansa vailla.

Rakennustaiteessa täytyy osata kuvitella ja yhdistää uudet rakennukset ympäristöön, jossa voi olla olemassaolevia rakennuksiakin. Mielikuvitusta vaatineessa tehtävässä suunniteltiin ”maanalaisia mielikuvituksellisia tiloja” jatkaen todellisen rakennuksen fasadin tyylipiirteitä.

Salaisiin tiloihin olen todella tyytyväinen ja siihen käytinkin ylivoimaisesti eniten aikaa. Oikean rakennuksen kuvaa olisi voinut varjostaa hieman enemmän. Tykkään valmiin työn tunnelmasta ja varsinkin salaisien tilojen värityksestä. Sain salaiset tilat hyvin näyttämään suunnitelmamaisilta. Kasper
Tehtävässä ”salaiset tilat” oli paljon hyvää.Tykkäsin kovasti ja siksi panostinkin tähän työhön kaikkein eniten. Valitsin ehkä hieman liian ykistyiskohtaisen rakennuksen, jonka vuoksi kaikki aikani kului tämän työn valmisteluun. Oona
Milan työssä näkyy Helsingin tuomiokirkon fasadi.

Helsingin Tuomiokirkko. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin Tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa. Kirkko on kaupungin tunnetuimpia symboleja. Kirkko itsessään edustaa uusklassista tyyliä ja on pohjapiirrokseltaan tasavartisen kreikkalaisen ristin muotoinen. Esikuvana ratkaisulle on pidetty Pietarissa sijaitsevaa Kazanin katedraalia. Engel itse ei erityisesti pitänyt keskeiskirkoista, mutta valitsi tyypin lähtökohdakseen, sillä kirkon sijainnin vuoksi sitä tarkasteltaisiin kaikilta puolilta. Näin kirkkorakennus olisi symmetrinen kaikista suunnista katsottuna. Kirkon päätykolmioiden ylle sijoitettiin Pietarin Iisakin kirkkoa jäljitellen kaksitoista apostoleja kuvaavaa, August Wredovin ja Hermann Schievelbeinin veistämää sinkkipatsasta.  

Carl Ludvig Engel, saksalainen arkkitehti, tuotiin Suomen suuriruhtinaskuntaan 1816. Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille muutenkin monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla. Muita hänen suunnittelemiaan Helsingin keskustan rakennuksia on Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea, kuten Ouluun.  Katariina

Kurssin kaksi ensimmäistä viikkoa ehti olla lähiopetusta ja silloin opiskelijat esittelivät lähiympäristön arkkitehtuurikohteita ja veistoksia.

Ku2-kurssi opetti, että luottamalla itseeni saan ylitettyä omat odotukseni ja osaan vaikka mitä​. Oppimistani olisi auttanut jos kurssilla olisi ollut enemmän aikaa työstää ja jos kurssi olisi kestänyt pidempään, jolloin open pitämään teoriaan olisi voinut keskittyä vielä paremmin. Nyt meni osaksi päällekkäin jolloin teoria saatto mennä välillä kokonaan ohi​.
​Mielenkiintoisinta oli syventää tietoa valosta ja varjoista lyijykynän käytössä ja tykkäsin kun tunnilla sai työskennellä rauhassa. Hyödyllisintä tulevaisuuteni kannalta oli hoksata, että ei ole niin nuukaa jos tekee pienen virheen. Sitä virhettä voi käyttää hyödyksi kokonaisuudessa​.
Gunnar

KU1-kurssin ensimmäisenä työnä muisteltiin piirtämisen tekniikoita hiilijalanjälki-aiheisessa tussipiirroksessa. Tavoitteena oli tehdä erilaisia viivoja, tekstuureja eli pinnan rakenteen kuvausta ja toistuvia pintoja omaa hiilijalanjälkeä kuvaten.

Testasimme oman hiilijalanjäljen erilaisin laskurein, jonka jälkeen tulokset kuvattiin infograafimaisena jalanjälkenä. Tiedon visualisointi infograafiksi auttaa ymmärtämään asioiden välisiä suhteita. Matematiikan ja mielikuvituksen taidot olivatkin siis tarpeen tussipiirrostekniikoita harjoitellessa ja kuvatessa hiilijalanjälki laskurein saatua tietoa visuaalisesti. Muutamiin jalanjälkiin sisältyi myös lupaus henkilökohtaisesta muutoksesta.

Linnean ja Alinan hiilijalanjäli-tussipiirrokset

Nautin tusseilla piirtämisestä. Vaikeinta oli keksiä kategorioihin liittyviä asioita, joissa voisi hyödyntää erilaisia valöörejä ja eripaksuisia viivoja. Piirroksen varpaat kuvaavat vedenkulutusta. Ylin osa kuvaa talouteen kuluvia luonnonvaroja. Sitten on liikenteen päästöt, ruoka ja teollistuminen. Linnea

Tein työhön erilaisia pisteitä, viivoja ja valööreitä. Syvyysvaikutelma jäi vähän unohduksiin työtä tehdessä, mutta sitä esiintyy suklaalevyissä vasemassa yläosassa. Työssä on erilaisia herkkuja, joita tulee välillä ostettua vähän liikaakin, ja katkeava palmu kuvastaa herkuissa käytettyä palmuöljyä, jonka viljelyssä on paljon ympäristöllisiä ja eettisiä ongelmia. Käytän myös paljon bussia ja autoilua, kun menen esimerkiksi treeneihin ja käyn useasti mökillä, mutta aina on mukana autossa vähintään kolme henkilöä. Piirsin myös meidän ison talon kuvaan, joka ei ole kuitenkaan niin iso osa hiilijalanjälkeäni, sillä samassa talossa asuu melko monta perheenjäsentä. Kasvomaskeja käytän bussissa, ja niitä menee 10 viikossa. Kuvaan sisältyy myös lupaus muutoksesta. Mielestäni tämä työ onnistui ihan hyvin. Venla

Mikä ihmeen hiilijalanjälki, ilmastojalanjälki?

Oulun kaupungin ympäristöohjelma – kohti hiilineutraalia Oulua 2026 on luettavissa linkistä. Kuvisluokan ympäristölupaukset taitavat kulkea käsikädessä järkevän materiaalinkäytön kanssa. Kuvisluokassa yritämme käyttää ja kierrättää materiaaleja järkevästi ja luovasti. Paperinkierrätys on itsestään selvää ja tuttuun tapaan opiskelijat ja opettajat ovat tuoneet luokkaan taidetarvikkeiksi sopivia kierrätysmateriaaleja. Tapetit, lelut, kartongit muut kierrätysmateriaalit saavat uuden elämän taideteoksina tai harjoituspapereina, vesivärikuppeina tai suojina.

Minnan ja Jaakon hiilijalanjälki.

Koska niin suuri osa hiilijalanjäljestäni tuli ruuasta, lupaan vähentää erityisesti punaisen lihan syöntiä. Suosin kasvisvaihtoehtoja. Minna

Hiilijalanjäljestä tuli varjotuksen määrän takia sekava, mutta katsellessa tarkemmin se paljastaa paljon pieniä yksityiskohtia. Alaosan talo ja lämpölaitos esittävät asumisesta johtuvia päästöjä. Sen päältä löytyy maantie ja linja-auto. Linja-autopysäkin alla on läjä palavia renkaita ja tien pientareella on puun kanto, joka tietysti kuvastaa metsien häviämistä. Ylöspäin liikuttaessa nähdään pari huutavaa savusta muodostuvaa olentoa, jotka ovat ilmentymä sanonnasta ”hukkua saasteisiin”. Tämän jälkeen tullaan kulutus- ja ruokaosioon, jossa oikealta löytyy läjä pikaruokaa ja vasemmalta pelästynyt ihminen, jota Suomen suurbrändejä Arinaa ja Keskoa esittävät aaveet uhkailevat. Sampo

Julkisuudessa puhutaan paljon nuorten kokemasta ilmastoahdistuksesta, jonka lisääminen ei missään tapauksessa ollut tämän kuvistehtävän tarkoitus. Erilaisten ilmastolaskureiden tuloksiin tutustuminen herätti kuvistyön edistyessä kuvisluokassa hyvää keskustelua ja terveen kriittistäkin porinaa, kun omakohtaisuus sai pohtimaan omia arjen valintoja – ei pelkästään ilmaston vaan oman elämänhallinnan mm. rahankäytön näkökulmasta.

Kuviskurssi on ollut yllättävän monipuolinen siihen nähden, mitä aihealueita olemme käsitelleet. Tykkäsin erityisesti Taiteilijan ruokapöydässä-tehtävästä ja siitä, että tunnit olivat maanläheisiä ja täällä sai tehdä ihan oman tason mukaan. Linda

KU1-kurssin viimeisenä tehtävänä opiskelijat valitsivat taiteilijan, jonka taiteeseen, henkilöhistoriaan ja taidetyyliin tutustuttiin ensin tietoa keräten. Tavoitteena oli välittää taideteoksen kautta tietoa taiteilijasta kuvallisesti ja kirjallisesti. Työ koostui harkitusta juhlakutsusta, jota varten täytyi tuntea taiteilijan elinpiiriä, elämäntapahtumia ja verkostoja. Tietoa soveltaen jokainen kirjoitti kutsun sopimaksi katsomaan juhlaan. Akryylivärein maalattu juhlakattaus koostui visuaalisista viitteistä taiteilijan teoksiin. Osaatko päätellä kenen kuuluisan taiteilijan juhlat ovat kyseessä?

Bonjour, Claude Monet! Kutsumme Teidät yhdessä vaimonne Alice Hoscheden kanssa illastamaan kanssamme takaisin synnyinkaupunkiisi Pariisiin. Pidämme ateriointihetken itse rakentamassasi puutarhassa, lummelammen vieressä. Tiedätte kyllä, missä se sijaitsee. Suosittelemme teitä lähtemään jo heti auringonnousun aikaan, sillä matkanne on pitkä. Odotamme teitä! Alina

Työ kuvaa maalaismaisemaista piknikkiä Vincent Van Goghin tyyliin. Linnea

Tervetuloa viettämään postimpressionistista piknikkiä rauhaisaan Ranskan Arlesin maalaismaisemaan, ”japanilaiseen unelmaan” 26.7.1890. Seuraksesi liittyy Camille Pisarro, Toulouse-Lautrec sekä veljesi Theo Van Gogh. Toivoisimme, että ottaisitte mukaanne henkilökohtaisen mielenterveyshoitajan, jotta mahdolliset kohtaukset olisivat turvattuja. Nauttikaatte maalaamisen ilosta yhdessä ystävättärienne seurassa.

Elokuun aurinko helli ja ampiaiset hätyyttelivät Ku2-kurssilaisia, kun kiertelimme Oulun Lyseon lukion ympäristöä arkkitehtuuria ja veistoksia tarkastellen. Tehtävänä oli tutustuttaa uusi kuvisope lähiympäristön arkkitehtuuriin ja veistoksiin, joita Pokkitörmän ympäristössä vuosisatojen takaa. Huomasimme, että eipä kaupungin historia ollut liian tuttua lyskalaisillekaan, joista iso osa tulee kaupunkiin opiskelemaan ympäristökunnista.

Tehtävänä oli valita yksi lähiympäristön arkkitehtuurikohde ja esitellä rakennustyylille ominaisia piirteitä ja kertoa rakennuksen kulttuurihistoriasta. Mitä koulumme 1830-luvun fasadin takana piilee? Mitä muuta Carl Ludvig Engelin kynästä on lähtöisin? Mikä ihmeen empire? Mihin ”susiteetin” kapiteelit viittaavat?

Koulumme ympäristön kaupunkihistoria ja rakennuskanta on ajallisesti upean kerrostunutta. Elokuussa koulun pihaa tutkineet arkeologiset kaivaukset oli juuri saatu päätökseen. Kivenheiton päässä Lyskasta löytyy oppikirjamaisesti uusgotiikkaa, uusrenessanssia, 1920-luvun klassismia ja jäänteitä Oulun suurpaloa edeltävältä ajaltakin. Aurinkoisena syyspäivänä jätettiin arkkitehtuuriopukset luokan kirjahyllyyn ja luettiin kaupungin rakennuskantaa kuin avointa kirjaa. Arkkitehdin ammattia suunnittelevien kannattaa tutustua pääsyvaatimuksiin ja kuvataiteen taitoja vaativiin ennakkotehtäviin arkkitehdiksi.fi -sivustolla.

Oulun Lyseon lukion ensimmäisen vaiheen suunnittelija on kuuluisa Carl Ludvig Engel.
Hersyvää paikallishistoriaa historioitsija Markus H Korhosen kertomana opinahjostamme.

Koulun ympäristössä on lukuisia veistoksia. Franzenin puistossa Oulun vanhin julkinen veistos katseli ´lempeine silmineen´matkaoppaiden kenkiin hypänneitä lyskalaisia, kuten aikoinaan koulumme oppilaana ollutta V. A. Koskenniemeä. Kuulimme lyhyesti tietoa kuvanveistäjä Erland Stenbergistä ja Lääninhallituksen talon rustikoinnista, sekä kummituksista.

Erland Stenbergin veistos on Oulun vanhin julkinen taideteos.
Oulun Tuomiokirkossa, rakennettu alunperin 1770-1777, on myös nähtävillä korjauksen jälkeen Carl Ludvig Engelin kädenjälkeä vuodelta 1832.

Ryhmän IB-lukiolaiset toivat turistikierroksellemme lisäoppia, kun arkkitehtuuritermit soljuivat sujuvasti englanniksikin. Oli kiva kuulla myös muiden ryhmäläisten käyttävän kielitaitoa, niin että Oulun linnan vaiheet kerrattiin kielirajat ylittäen. Myös ope oppi paljon uutta uudesta ympäristöstä.

Ainolan puiston ruusuloistoa.

Arkkitehtuurin parissa jatkettiin kuvisluokassa Oulun salatut tilat -tehtävässä, jossa olemassaolevien rakennusten alle suunniteltiin samoja tyylipiirteitä käyttäen mielikuvituksellisia käytäviä, tiloja ja salahuoneita. Pitääköhän paikkansa ikivanha huhu Oulun linnan raunioilta kaupunkiin asti ylettyvästä käytävästä? Ainakin muutamista KU2-kurssilaisten piirroksista käytävämuodostelmia saattoi ounastella.

Uusgotiikkaa Valveen talossa. Taloa on uudistettu useaan otteeseen, mutta alkuperäinen rakennusvuosi on 1884. Sanna Koiviston veistos Ajan kulku näyttää kaupunkikehityksen vaiheet.

Blog Stats

  • 162 758 hits