You are currently browsing the monthly archive for tammikuu 2013.

Veeran dinosaurus sai seurakseen Leikkivät pojat.

Veeran dinosaurus sai seurakseen Leikkivät pojat.

Viiva ja tussipiirrosharjoituksissa KU1-kurssilla tutkittiin kuvasarjassa eri luonteisten viivojen ja tekstuurien tekemistä. Aiheena oli muovilelun ja taidejäljennöksen tekeminen viivapiirroksena. Keskimmäisessä kuvassa muovilelu ja taidejäljennös yhdistyvät. Löydätkö lukiolaisten viivapiirroksista Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla tai vaikkapa Nils Schilmarkin asetelman?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

KU1-kurssin muotokuvaharjoitelmia oli esillä koulun käytävällä. Kuivapastellein toteutetut työt tehtiin ekaluokkalaisten NAHKAPÄIVÄNÄ otettujen kuvien pohjalta.

KU1-kurssilaisen omakuva lukion ekaluokkalaisten "nahkapäivän" rooliasussa.

KU1-kurssilaisen omakuva lukion ekaluokkalaisten ”nahkapäivän” rooliasussa.

KU1 kurssin omakuvat ovat esillä lukion käytävällä.

KU1 kurssin NAHKAPÄIVÄN omakuvat ovat esillä lukion käytävällä.

Kasvonpiirteitä on monenlaisia ilman naamiaisasuakin. Kasvojen anatomiaa ja muotokuvamaalauksen muotoja voi tarkastella mielenkiintoisesta videosta, johon on kerätty menneiden vuosikymmenten, mieskomeutta, elokuvatähtien kuvia:

Valomaalaus

Emman valomaalaus-tekniikalla tehty valokuva osallistui nuorten Energi!-näyttelyyn ja on kiertänyt muiden kuvien mukana Raahen ystävyyskaupungeissa Mo i Ranassa, Norjassa ja Skellefteåssa, Ruotsissa.

Joulukalenteri

Teimme joulukalentereita kierrätysmateriaalista. Aiheesta järjestettiin vuonna 2011 kilpailukin, jossa lukiolaiset menestyivät mainiosti. Jouluksi 2012 valmistunutNiinin kalenteri muodostui rintaliiveistä! 😀

Erilainen  joulukalenteri

Tehtävänantona oli tehdä uudenlainen joulukalenteri kierrätysmateriaaleista. Mieleen tuli joulusukat, ja miksi muita vaatekappaleita ei voisi liittää kalenteriin. Rintaliivien kuppi- osat osoittautuivat erinomaisiksi kalenterin luukuiksi / taskuiksi ja materiaali oli sopivasti raflaava ja ajatuksia herättävä. Rintaliivit ovat usein myös kauniin pitsisiä ja ilo silmälle , eli oikein sopiva joulukalenteriani koristamaan.

Keräsin 12 kappaletta vanhoja rintaliivejä, joista saksin kupit irti ja liimailin ne kuumaliimalla punaiseen kalenterin taustaan. Kuppeihin mahtuu pienet yllätykset tai tuunaamani tulitikkurasiat, joihin  voisi laittaa vaikka pieniä karkkeja, runon pätkiä, aforismeja, joululaulun sanoja…

Olen tyytyväinen saamani idean ja sen erilaisuuteen, mutta lopullinen toteutukseen olisin voinut panostaa vielä hieman enemmän, että kalenteri olisi siistimpi. Saattaisin kuitenkin iskeä kalenterin vaikka tänä jouluna seinälle ja piilottaa tulitikkurasioihin vaikka joulusuklaata.  

Niini

KU5 Nykytaiteen työpaja -kurssilla tehtiin vapaamuotoisia taideteoksia ja tutustuttiin nykytaiteen ilmiöihin. Kurssille osallistuneen Elinan perhoset levittäytyivät lukiolla pääportaikon seinille. Installaatio-taide on valittuun paikkaan tehtyä taidetta, joka käyttää paikan ominaisuuksia hyväkseen. Miten pimeään portaikkonurkkaan saisi tehtyä jotain kaunista ja kiinnostavaa?

Lukion pääportaikossa parveilee mustia perhosia

Lukion pääportaikossa parveilee mustia perhosia

Perhosten lento

Työn idea lähti siitä, kun mietin kauniita asioita samalla kun katselin niihin liittyviä kuvia ja löysin kuvan jossa oli tehty suuri perhonen useista pienistä perhosista ja ajattelin, että siitä voisi lähteä muokkaamaan työtä jollain tavalla. Materiaalina käytin styroksia, maalarinteippiä, sinitarraa, kuumaliimaa, valkoista ja mustaa paperia sekä rautalankaa. Aluksi asetin styroksin palaset seiniksi työhön ja se oli kaikista turhauttavin vaihe, koska oli kova homma leikata useampi rulla maalarinteippiä pieniksi paloiksi, jotta seinät ja seinää peittävä paperi saataisiin kiinnitettyä. Toinen vaihe oli perhosten leikkaaminen ja se oli oikeastaan hauskaa ja aivotonta hommaa, jossa kynsisakset toimivat erittäin näppärästi. Kolmas vaihe oli ehdottomasti mukavin, tykkäsin kovasti liimata rautalangat kiinni perhosiin ja työ sujuikin nopeaan tahtiin muutamien apureiden ansiosta. Neljäs vaihe eli perhosten paikalleen asettelu oli myös ihan mukavaa, vaikka mallia perhosten sommittelulle ei ollutkaan valmiina ja siksi niiden asetteluun meni melko monta tuntia aikaa.

Työ onnistui mielestäni ihan hyvin, vaikka katossa olevat palaset evät tahdo pysyä paikallaan ja vaikka muutamia muitakin mutkia tuli matkaan työtä tehdessä. Muuttaisin työssä muutamia asioita jos saisin tehdä työn uudelleen. Esimerkiksi tekisin seinistä paremmat ja ehkä jättäisin katto osan tekemättä kokonaan. Hyvin työssä on onnistunut materiaalien valinta ja perhosten sijoittelu. Työ nähtävästi jää kokonaan koululle, vaikka ylijääneistä perhosista saatan tehdä muutaman taulun itselle tai kavereille.   Elina

Perhosparvea rakennetaan.

Perhosparvea rakennetaan.

Mustat perhoset

KU5 kurssilla tehtiin myös trofee-veistoksia pääasiassa paperimassasta ja liisteri-kanaverkko-tekniikalla. Koulun käytävälle kerääntyikin melkoinen saalis kummallisia otuksia:

Trofee-veistoksia lukion käytävällä

Hennan

Hennan Nalle Puh-variaatiot on tehty kipsinauhasta ja päällystetty sulatetuilla helmillä.

Eläinhahmo on päällystetty kauttaaltaan oikeilla kahvinpavuilla.

Aliisan

Identiteettikriisinen lintu

Identiteettikriisinen lintu  Heti alusta alkaen tiesin, että veistoksestani tulee lintu. Hyöhenet kuuluivat ideaan tietysti myös. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun käsittelin kanaverkkoa, ja onnistuin siihen nähden muotoilussa ihan hyvin. Silmäkuopat olisivat voineet olla syvemmät ja nokka ohuempi… Linnusta oli ensin tulossa musta korppi. Mustia höyheniä ei kuitenkaan ollut. Kun aloin tehdä höydenpeitettä, se olikin niin upean värinen etten raaskinut maalata sitä mustaksi. Höyhenet olisin halunnut viimeistellä paremmin, mutta ne ja aika alkoivat loppua kesken. Linnusta ei tullutkaan korppia. Sen nokka vaihtoi väriä neljä kertaa ennen kuin sai lopullisen värinsä. Nyt se muistuttaa lähinnä haukkaa. Jolla on silmät peilinsirpaleista. Tämäkin idea tuli ihan joistain puskista kesken tekemisen. Kannattaa katsoa lintuani silmiin, se on hauskaa. Aliisa

Jennan

Mystical skull

Mystical skull. Halusin tehdä jotain vähän erikoisempaa ja miettimisessä meni tosi kauan. Jostain mieleeni tuli kallo kepin nokassa. Pelkästään sellaisenaan se olisi ollut aika tylsä ja sitten mieleeni pälkähti laittaa sulkia kallon ympärille. Mielestäni se näytti aika voodoomaiselta ja tykkäsin siitä.

Muotoilin työn osat kanaverkosta ja päällystin ne liisteröimällä niiden päälle sanomalehtiä. Taustan tein pahvista. Kiinnitin osat pahviin rautalankaa ja tikkuja käyttäen ja maalasin työn. Pääkallon päällystin peilin palasilla. Vaikka tekemisessä kesti kauan, työn tekeminen oli hauskaa, kun työn aiheen sai päättää oikeastaan kokonaan itse.

Tekemisessä meni paljon kauemmin kuin odotin. Esimerkiksi peilin paloja kiinnittäessä vierähti monta tuntia, vaikka luulin että sen tekee puolessa tunnissa. Olen kuitenkin todella tyytyväinen aikaansaannokseeni, sillä siitä tuli juuri sellainen kuin halusinkin. Työ kasvoi suunnittelun loppuvaiheessa jättikokoiseksi, ja näin jälkeenpäin ajatellen en olisi siitä pienempää halunnutkaan, vaikkakin kuljettaminen onkin melkoinen ongelma.

Voisin laittaa työn ehkä huoneeseeni, jos sen sitten saa kuljetettua ehyenä minnekkään..  Jenna

Meijun

Hello Kitty

Hello Kitty Heti kun kuulin että teoksesta saisi tehdä jonkun tunnetun hahmon ja sen pitäisi olla joko todella suloinen tai sitä vastoin karmea/pelottava, ensimmäisenä mieleeni tuli Hello Kitty!

Ihan aluksi tarkoituksena oli tehdä pelkästään Hello Kittyn pää, mutta luonnostellessa aloin piirtämään sille myös vartaloa ja päätin lopulta tehdä kokonaisen katosta roikkuvan hahmon. Jossain vaiheessa luonnokset alkoikin näyttää liian tavanomaiselta ja lähdin viemään ideaa vielä pidemmälle luomalla vaikka millaisia zombi- ja kauhuversioita Hello Kitystä, sillä ajatus luoda söpöyden perikuvana pidetystä kissasta puukko kädessä kulkeva, verinen ja mielipuoliversio alkoi kiehtoa.

Luonnosten jälkeen en ollut vielä varma lähtisinkö tekemään suloista vai ällöttävää Hello Kittyä, mutta päätin kuitenkin tarttua kanaverkkoon ja alkaa väkertämään siitä hahmon perusmuotoa. Kanaverkko osoittautui yllättävän hankalaksi materiaaliksi, mutta lukuisten naarmujen ja kyyneleiden jälkeen sain kuin sainkin hahmon koottua.
     Seuraava vaihe oli peittää koko kanaverkkoviritys sanomalehdenpalasilla ja liisterillä. Erehdyin luulemaan, että se tulisi olemaan työn helpoin vaihe, mutta toisin kävi. Paperia piti repiä järkyttävä määrä ja oli hankala saada pinnasta niin tasaista kuin halusin. Loppujen lopuksi sain pinnasta kuitenkin ihan tyydyttävän muutamasta rypystä ja kolosta huolimatta.

Seuraavaksi työ piti maalata ja luoda pienet yksityiskohdat. Vielä tässäkin vaiheessa pohdin lähtisinkö tekemään kauhuversiota, mutta katsoessani työtä en vaan raaskinut alkaa tekemään suloisesta Hello Kitystä kauheaa 😀 !
     Käytin maaleina lähinnä akryylivärejä, joita jouduin ohentamaan aika paljon vedellä että sain maalattua niillä mahdollisimman sileän näköisen pinnan. Silmät, nenä ja haalarin napit on puolestaan tehty sinitarrasta ja kiinnitetty kuumaliimalla. Viikset tekaisin nopeasti mustasta kartongista.

     Tarkkasilmäinen tai fanaattinen Hello Kitty fani huomaa, että siltä puuttuu rusetti ja häntä! No okei, häntä mulla vaan kerta kaikkiaan unohtui, enkä loppuvaiheessa sitä enää pystynyt tekemään. Rusetti puolestaan osoittautui lukuisien kokeilujen jälkeen niin haastavaksi, että päätin jättää sen suosiolla pois. Hello Kitystä on onneksi tehty niin monia versioita ettei rusetin puuttuminen tai vaatteiden väritys haittaa.

Nyt kokonaisuutta katsoessani olen siihen ihan tyytyväinen. Olisin halunnut saada pinnasta vielä tasaisemman ja jaloista/käsistä paremmat, mutta sen verran on tuohon työhön tullut käytettyä aikaa, että ei siihen voi olla muuta kuin tyytyväinen! 🙂 Meiju

Unicorn

Unicorn

Unicorn Päätin tehdä jotain fantasiamaista, joka erottuu syksyn harmaudesta. Mielestäni Syksy on niin synkkä ja masentava, niin halusin tehdä jotain värikästä. Muotoilin kanaverkon haluamaani muotoon ja päällystin sen sanomalehdillä ja liisterillä. Maalasin käden ja liimasin siihen kuumaliimalla peilin palasia. Päällystin yksisarvisen pään kartongilla ja liimasin siihen glitteriä. Tein sarven kartongista ja liimasin siihen toisenlaista glitteriä. Tein harjan käsintehdystä paperista ja maalasin sen osittain. Taustaan liimasin puun lehtiä. Teos onnistui mielestäni ihan hyvin, mutta kun jo olin tekemässä sitä mieleeni tuli hieman erilainen idea, josta pidin enemmän. Emmi

hattupää

Sheila

Sheila

Pääveistokseni idea syntyi melko väsyneessä mielentilassa, joten sillä ei oikein ole aihetta. Se vain tuntui hyvältä idealta. Pään runko on tehty kanaverkosta ja sen päälle on liisteröity sanomalehtiä. Sitten maalasin pään harmaaksi ja liimasin taustaan pumpulia, jonka tarkoituksena on saada pää näyttämään siltä, että se leijuu pilvissä. Olisin halunnut saada veistokseen enemmän värejä, mutta aika ei riittänyt. Kyllä se melkein suunnitelman mukaiselta näyttää. Lopullista sijoituspaikkaa en ole vielä miettinyt, mutta hatun otan ehkä käyttöön. 😉 Iida

kallo

Kallo

Kallo

Teoksen tarkoituksena oli herättää jonkinlaisia tunteita, mutta itse henkilökohtaisesti siinä epäonnistuin, sillä kallo on lähinnä huvittava kuin ”pelottava”.

Luonnostelin teoksen ensin paperille, jonka jälkeen aloin työstämään sitä verkosta. Verkon muotoilu oli työn lopputuloksen kannalta tärkeä vaihe, sillä muuten kallosta olisi tullut luonnottoman näköinen. Muotoilun jälkeen siirryin liisteröimään työtä sanomalehdillä. Kun sanomalehtiä oli tarpeeksi ja ne olivat kuivuneet, aloin maalaamaan sitä. Maalaamisen jälkeen kiinnittelin sinitarrahampaat ja se olikin valmis.

Teos ei sinänsä onnistunut noudattamaan ohjeita, sillä sen olisi pitänyt olla jollakin tavalla kiinnitettävissä seinään eikä roikkua katossa. Mutta muuten onnistuin maalaamaan työhän jonkunlaisia varjoja, jotka luovat aidontuntua. Kallossa päällä olevasta reiästä olisin voinut kehitellä tulemaan jotakin enemmän tunteita herättävää, ja näin olisin saanut työstäni mielenkiintoisemman. En ole vielä kehitellyt työlle minkäänlaista paikkaa johon sen voisi sijoittaa. Aku

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi KU5-kurssin lopputyövaihtoehdoista oli fantasia-aiheisen vaatteen valmistus kierrätysmateriaalista:

Juhlavaate on valmistettu jätesäkistä. Design ja kuva, Meiju, KU5-kurssi

Juhlavaate on valmistettu jätesäkistä. Design ja kuva, Meiju, KU5-kurssi

Juhlamekko ja kuva ovat Jonnan lopputyö KU5-kurssille.

Juhlamekko ja kuva ovat Jonnan lopputyö KU5-kurssille.

Juhlamekko jätesäkistä

Yö sujui pelaten

Lauantain ja sunnuntain välinen yö sujui kuvisluokassa pelaten.

Raahen lukion pelikurssilaiset pelasivat viikonlopun la-su yön pelikurssin omissa LANEISSA. Lähiverkkotapaamiset eli lanit tai verkkotapahtumat kokoavat maailmalla jopa tuhansia ihmisia yhteen. Parikymmentä Raahen lukion pelikurssilaista toi omat tietokoneensa kouluun ja kymmenen sinnikkäintä peliharrastajaa jaksoi pelata läpi yön. Osa kurssilaisista oli mukana verkon välityksellä pelaten kotoaan. Tietokonepelaaminen yhdistää!

Ilta alkoi parinkymmenen pelikurssilaisen kokoontumisella. Kymmenen sinnikkäintä pelasi läpi yön.

Ilta alkoi parinkymmenen pelikurssilaisen kokoontumisella. Kymmenen sinnikkäintä pelasi läpi yön sunnuntaiaamuun saakka.

Raahen lukion pelikurssi on osa HYVÄ PAHA PELI -hanketta, jossa tutkitaan nuorten pelimaailmaa ja oppimispelien käyttöä lukio-opetuksessa mediakasvatuksen näkökulmasta. Suomesta on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävä tietokonepelien tekijämaa ja peleistä on tullut suuri bisnesala. Pitäisikö myös koulun olla kiinnostunut uudesta, merkittävästä teollisuudenalasta? Mitä nuorille tutussa pelimaailmassa voi oppia? Hankkeen tavoitteista ja kuulumisista voi lukea HYVÄ PAHA PELI-verkkosivuilta.

Lanit Raahen lukiolla

Blog Stats

  • 162 758 hits