You are currently browsing the monthly archive for helmikuu 2011.
Memento mori. Kuvisluokassa on vuosia piirretty harjoituksena ihmisiä helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä muutamalla markalla osteista valokuvista. Satavuotta vanhojen valokuvien ihmiset ovat pukeutuneet kuvaa varten hienosti. Monissa kuvissa on omistuskirjoituksia tai vuosiluku, joihinkin on piirretty risti ja merkitty henkilön kuolinvuosi. Memento mori – muista kuolema -teema on yleinen esimerkiksi kristillisessä taiteessa. Vanitas– asetelmamaalausten pohjavireenä on ajallisuuden ja turhuuden pohtiminen.
Carpe diem. Tartu hetkeen ja pysähdy oman työn ääreen luomaan taidetta. Koulukiireiden keskellä on mukava pysähtyä piirtämisen pariin. Joskus nopea ekspressiomainen työskentely on paikallaan, mutta vanhojen valokuvien ääressä viipyillään valöörejä tutkien. Piirretään, pysähdytään ja keskitytään tutkimaan satavuotta vanhan valokuvan yksityiskohtia rauhassa. Mihinkään ei ole kiire, kuvat ovat odottaneet jo vuosisadan tätä piirrosta.
Ars longa, vita brevis. Valokuvat ovat tallentaneet ihmisen kasvonpiirteitä vasta vähän aikaa. Taannoin Helsingin Sanomien kuukausiliite löysi Suomen pisimmän valokuvasukupolvien ketjun, jossa oli yhdeksän sukupolvea valokuvattuna. Vanhimman valokuvan henkilö oli syntynyt 1777 ja hänet oli kuvattu suhteellisen iäkkäänä. Ensimmäisenä suomalaisena valokuvana pidetään 1842 piirilääkäri Henrik Cajanderin Turussa ottamaa kuvaa. Maalaus- ja veistostaiteessa voimme katsella silmiin eri kulttuurien ihmisiä vuosisatojen tai tuhansien takaa.
Tempus fugit. Vanhat valokuvat on tallessa kirjekuorissa. Vanhoja kuvia on piirretty jo useiden vuosien ajan eri ryhmien kanssa ja jokainen piirtäjä on kirjoittanut kuoren päälle oman nimensä. Lukiolaiset pysähtyvät usein lukemaan aiempien piirtäjien nimiä kuoresta. Näin monta sukupolvea on ehtinyt jo näitä kuvia piirtää!

Kuviksen Arttu-nalle löysi Raahen yhteislyseon legendaarisen piirustuksen opettajan Pentti Tuikkalan nimikirjoituksen vuodelta 1925 Pyhäjoen kalloilta.

Tavoite oli saada Kekkonen näyttämään Kekkoselta ja onnistuin mielestäni hyvin. Jos tekisin työn uudelleen niin käyttäisin liitua voimakkaammin. Opin kuvaamaan valoa ja varjoa paremmin ja uudella tekniikalla. Pauli

Minulla oli tavoitteena saada mahdollisimman hyvin valot ja varjot näkyviin työhöni, sekä saada työni näyttämään mahdollisimman paljon malliltaan. Onnistuin aika hyvin saamaan työstäni samanlaisen kuin malli sekä lisäksi valoja ja varjoja. Työssä on onni9stunut kasvojen tietyt valöörit. Opin työtä tehdessä piirtämään valoja tummalle paperille. Reetta

Tavoitteena oli saada eri valööreitä ja saada työhön näkymään valon ja varjojen erot. Mielestäni saavutin asettamani tavoitteet, työssä näkyy kohdat, joissa valoa on kaikista eniten ja kohdat joissa vallitsee varjo. Lapsen kasvoista näkee valon tulosuunnan ja mielestäni erityisesti se kohta onnistui. Jos saisin tehdä uuden työn, ottaisin kotoa samantapaisen kuvan, jossa on siskoni lisäksi myös minä pienenä tyttönä. Opin että kuvista voi piirtää kohtia, jossa näkyy vain valon valaisemat kohdat, eikä aina piirtää vain varjoja. Kerrankin näin päin. Henna
KU2-kurssilla on tehty logoja, julisteita ja tutustuttu mainonnan vaikutuskeinoihin. Onneksemme saimme koululle vieraita paikallisesta WTF design -mainostoimistosta. Raahen lukion kasvatit Mira ja Sanna kertoivat mainostoimiston yrittäjän vaihtelevista työtehtävistä, koulutuksesta ja mainostoimiston värikkäästä arjesta. Yritysvierailu järjestyi Kalske-hankkeen kautta, jonka sivuilta voit lukea WTF designin toiminnasta yrittäjyyden näkökulmasta.
Mainostoimistossa palvellaan asiakkaita markkinointiviestinnässä. Vierailijat korostivat, että asiakkaan tarpeiden kuunteleminen ja vuorovaikutus on tärkeä osa työtä rautaisen visuaalisen ammattitaidon lisäksi.

Oppitunnilla kuultiin mainostoimiston arjesta. Opiskelijan selässä lukee tunnin aiheeseen sopivasti ´Brand´.
Odotettu penkkaripäivä valkeni kireissä pakkaslukemissa, mutta lämminhenkinen meno täytti Raahen lukion luokkahuoneet ja käytävät kun abit ilmestyivät upeissa puvuissa. Abien ryhmänohjaustuokion jälkeen kahviteltiin rennoissa tunnelmissa opettajien kanssa.

Munamiehellä oli vaikeuksia penkkarikahvittelussa, mutta sympaattinen hahmo sai varmasti muilta abeilta apua.
Abit saivat kylmää kyytiä penkkariajelulla lämminhenkisen juhlan jälkeen. Pakkanen oli onneksi vähän lauhtunut aamun -29 asteen lukemista. Koulun 125-vuotisjuhlan yhteydessä löytyi nostalgisia kuvia 1940-luvun penkinpainajaisista.

Raahen yhteislyseon penkkariajelut 1949. Ylioppilaaksi päästiin nykyisestä Keskuskoulun rakennuksesta. Taustan tummempi rakennus on nykyään Raahen musiikkiopiston tiloina.
LISÄTIETOA VALOMAALAUKSESTA:
Light painting kuvia Flickr-kuvapalvelussa
Light painting tutorial – YouTube
Raahen lukiolaisten Janita Aution ja Titta Orajärven valokuvanäyttely KUVA KERTOO TUNTEISTA on esillä Raahe-salin lämpiössä Kauppaporvarissa 3.2. – 17.3.2011 tilan aukioloaikoina. Kuva kertoo tunteista on kahden nuoren valokuvaajan esikoisnäyttely. Se antaa erilaisia näkökulmia elämän eri tunteisiin – ilosta turhautumiseen.
Näyttelyn kuvien ottamiseen ja näyttelyn kasaamiseen lukion toista vuosikurssia käyviltä Janitalta ja Titalta kului kymmeniä tunteja aikaa. Aktiivisesti valokuvausta harrastavat tytöt kasasivat upean näyttelyn huolella ja upeita kuvia jäi runsaasti varastoon odottamaan esille pääsyä.
Raahen kaupungin Galleria Myötätuulen helmikuun näyttelyssä SILMIEMME LÄPI on esillä grafiikkaa, maalauksia ja veistoksia neljältä nuorelta taiteilijalta. Sanna Pitkänen, Tanja Rantapelkonen, Maarit Siltamäki ja Henna Tyrväinen ovat Kankaanpään taidekoulusta valmistuvia taideopiskelijoita. KU1 ja KU4 tutustuivat näyttelyyn ja samalla nähtiin mitä näyttelyn avajaisissa tapahtuu. Raahen kulttuuritoimi oli kutsunut puhujaksi taiteilija Jari Janssonin, joka esitteli nuoret taiteilijat ja lausui kannustavia sanoja taiteilijan uralle. Avajaisissa kuultiin myös musiikkiesitys ja tarjolla oli näyttelyvieraille tuttuun tapaan pikkupurtavaa.

Jari Jansson esittelee raahelaissyntyisen taiteilijan Tanja Rantapelkosen näyttelyavajaisissa 1.2.2011
Taidenäyttelykokemus ja uusi kokemus näyttelyavajaisista herätti keskustelua oppitunnilla. Lukiolaisten kommentteja näyttelyavajaisista:
”Huomasin kuinka monta erilaista taiteenalaa on. Tykkäsin perällä olleista hämähäkkitöistä, sekä viidakkotyöstä. Outoa oli mielestäni se miten hinnat määräytyvät. Mielestäni toista hienompi työ saattoi maksaa tonnin vähemmän.”
”Näyttely oli ihan mukava kokemus eikä aika tullut pitkäksi. Näyttelyavajaisissa en ole ennen käynyt, mutta näyttelyissä kyllä. Eläinmaalaukset olivat mukavia sekä harjateräksestä tehty nainen. Aina töiden hintoja ei ymmärrä, koska itsestä tuntuu, että tietty työ ei ole niin arvokas kuin hinta on. Kaikin puolin mukava kokemus. Mukava keskustella teoksista, kun on oppinut uusia termejä tunneilla =)”
” Vähän turhan taiteellista, ei montaa ´normaalia´ts. realistista taulua.”
” Ihan hyviä sipsejä oli. Itse en ole oikein taideihmisiä joten en oikein nauttinut kokemuksesta.”
” En ollut aikaisemmin käynyt ihan ammatilaistaiteilijan taidenäyttelyissä. Kokemus oli täysin uusi, mutta mielenkiintoinen. Taidenäyttely oli ihan kuin elokuvien ja tv-ohjelmien näyttelyt. Hienoa oli tutustua erilaisiin teoksiin ja tekniikoihin. Erilaisilla tekniikoilla oli tehty hienoja, uskottavia ja aidontuntuisia teoksia. Osa aiheista oli outoja, eikä teoksen nimi ja itse teos liittyneet välttämättä toisiinsa. Eli en huomannut niiden yhteyksiä. Koko tilaisuuskin oli hieno… Taitelijat itse olisivat voineet kertoa enemmän itsestään tyylistään ja teoksistaan.”
LUE VASTAUKSIA LUKIOLAISTEN KYSYMYKSIIN BLOGIKOMMENTEISTA JA KOMMENTOI ITSEKIN! TEOSTEN KUVAT ON JULKAISTU TAITEILIJOIDEN LUVALLA:
SILMIEMME LÄPI -näyttely on esillä Galleria Myötätuulessa 2.2. – 26.2.2011, avoinna ma-pe 10-17, la 12-16
Vieraile erilaisissa näyttelytiloissa maaiman taidemuseoissa virtuaalisesti tästä linkistä.