You are currently browsing the monthly archive for Toukokuu 2013.

KALAPARVI

Kalaparvi-tekniikkaharjoitus

KALAPARVI -tekniikkaharjoituksilla saatiin tuntumaa kuparipakotukseen, raapekartonkiin, öljy- ja kuivapastelleihin ja akvarellimaalaamiseen. Nopeista harjoituksista kasattiin yhteinen kalaparvi käytävänäyttelyksi uusille ilmoitustauluille, joita peruskorjattava Raahen kirjasto lahjoitti lukion kuviskäyttöön.

Tekniikkaharjoitus

KU6- kurssilaiset tekivät merten taruihin liittyviä lopputöitä valitsemillaan tekniikoilla:

Nikon työssä on ajankohtainen aihe.

Nikon työssä on ajankohtainen aihe.

Talvivaara. Työni kuvaa pilapiirros tyylillä viime aikoina otsikoissa ollutta Talvivaaran kaivosyhtiötä ja sen ympäristöongelmia. Päädyin tähän koska minulla tapana lukea pilapiirroksia lehdistä ja niinpä päätin itsekin kokeilla taitojani tällä saralla.

Teos on tehty pointillismi-tyylillä ja sen lisäksi useilla eri tekniikoilla: öljy- ja kuivapastillit, tussipiirrokset ja leikekuvat. Lisäksi leikekuvia on muokattu tietokoneella. Näistä tekniikoista useimmat olivat jo entuudestaan tuttuja, vain kuivapastillit olivat uutta. Pointillismilla tehdyn meren onnistumisesta en ole 100 % varma, mutta muut tekniikat ja työn pääidea onnistuivat omasta mielestäni hyvin.

Uutena asiana minulle tulivat kuivapastellitekniikka. Niko

Tommin Meren tila- akryylimaalaus on kolmiosainen.

Tommin Meren tila- akryylimaalaus on kolmiosainen.

Meren tila –työ on kolmiosainen, kolmelle maalauspohjalle tehty akryylivärimaalaus.

Teemana oli ”meren tarinat”, joka mielestäni on aiheena melko ahdistava ja tylsä, joten lähdin hakemaan ideaani aivan eri perspektiivistä. Annoin ajatusteni vain juosta ja suunnittelinkin suoraan maalauspohjille, mitä niihin lähtisin maalaamaan, ja koitin saada niihin jotain säväystä omista mietteistäni. Ajatuksena myös hieman meren ja avaruuden yhtenäisyys: kumpikin ovat aina kiehtoneet ihmisiä kauniilla tavalla, ja niitä halutaan tutkia, mutta toisaalta niistä ei tiedetä kummastakaan paljon mitään ja näin ne ovatkin melko pelottavia ja ahdistavia asioita. Taulut jättävät kuitenkin todella paljon varaa omille tulkinnoille, koska halusin tehdä jotain vähän abstraktimpaa ja syvällisempää itseilmaisua.

Akryyliväreillä maalauspohjalle maalaaminen oli minulle täysin uusi juttu, mutta tykästyin maaleihin heti ensimmäisen siveltimenvedon jälkeen. Välillä oli kyllä vaikeuksia värien käsittelyssä ja käyttäytymisessä, mutta nautin siitä kovasti. Olen tyytyväinen kun sain aikaan mielestäni hyvin valöörejä ja eri sävyisiä värimaailmoja.  Tommi

Jeminan hopeisena hohtava merenneito on tehty raapekartongille.

Jeminan hopeisena hohtava merenneito on tehty raapekartongille.

Merenneito. Katselin yhtä Vedenneitojen lähteillä -kirjaa, josta löysin J.W. Waterhousen tekemän merenneito maalauksen. Tykästyin siihen. Toteutin työn raapekartonki-tekniikalla. Tekniikka oli jo entuudestaan tuttu, mutta opin paremmin raapustamaan ja luottamaan omiin ideoihin.

Raapustin työhön merenneidon, kulhon ja vähän kivikkoa. Aiheena oli siis meren tarinat. Työ tuntui aluksi vaikealta, kun piti miettiä valokohtia, jotka raapustaa. Loppujen lopuksi olen tyytyväinen työhön, en uskonut sen onnistuvan näin hyvin. Jos jotakin saisi korjattua, niin tekisin pyrstön alku puolen uudelleen. Tekisin siihen isompia suomuja. Jemina, KU6 4.jakso 2013

Kukaan ei ole aiemmin tehnyt näin isoa raapekartonkityötä Raahen lukion kuviksessa. Upeaa!

Kukaan ei ole aiemmin tehnyt näin isoa raapekartonkityötä Raahen lukion kuviksessa. Upeaa!

Merenneito

Ruusan merenneidon taustalla hehkuu lämmittävä aurinko.

Merenneito. Työssäni merenneito istuu kivellä hiljaa auringon laskiessa. Merenneidot olivat pienenä minusta kiehtovia ja mietin monta kertaa, miten jännittävää olisi nähdä oikea merenneito. Maalasin ensimmäistä kertaa akryylimaaleilla taululle, joka oli todella mukavaa. Onnistuin mielestäni taivaassa, meressä ja merenneidon pyrstössä. Merenneidon kasvot ja ylävartalon tekisin uudelleen, jos voisin. Mielestäni Meren tarinat oli loistava aihe lopputyölle, asummehan Raahessa ja lukiomme sijaitsee merenrannassa.  KU6, Ruusa

Tiina kala.

Tiina kala.

Magikarp. Olin jo ennen kurssin alkamista löytänyt kuvan tästä uljaasta pokémonista, jonka halusin vielä joskus maalata. Sitten kuulinkin että lopputyön aiheena oli ”Meren tarinat” ja tiesin tilaisuuteni vihdoin koittaneen.  
”It is virtually worthless in terms of both power and speed. It is the most weak and pathetic Pokémon in the world.”  Näin Magikarpia kuvaillaan yhdessä monista pokémon peleistä, Fire Redissä. Halusin silti tehdä lopputyöni juuri tästä otuksesta, sillä Magikarp on aina ollut kaikkein vähiten arvostettu pokémon, sillä se ei osaa suoraan sanottuna mitään. Kukaan ei pidä siitä tai halua sitä ennen kuin siitä lopulta, hitaasti mutta varmasti, on kehittynyt voimakas, pelottava ja vihdoinkin arvossa pidetty Gyarados. Toinen syy siihen miksi valitsin juuri tämän aiheen on se että olen aina ollut vähän pakkomielteinen pokémonien suhteen…

  Maalauksessa Magikarp on kuvattu dramaattisena ja siinä on käytetty muutenkin hyvin voimakkaita, kirkkaita sekä tummia, värejä. Taustakin korostaa entistä enemmän tätä oikeasti täysin harmitonta kalaparkaa. Mielestäni Magikarpia pitäisi arvostaa enemmän ja maalauksen kautta muillekin välittyy (tai ainakin pitäisi välittyä), kuinka upea olento se oikeasti on.

  Piirsin itse hahmon suoraan mallista ja niin tarkkaan kuin vain pystyin. En ole tätä ennen tehnyt kuin pari akryylityötä ja tässä sain tilaisuuden harjoitella lisää. Taustaa tehdessäni en keskittynyt yksityiskohtiin tai väreihin niin paljon kuin mitä itse hahmossa. Tein värit vähän sinne päin, mutta lopulta päätin sävyt itse. Kerroksia piti tehdä useita ja kun huomasin että värit eivät sulautuneetkaan toisiinsa niin kuin olin kuvitellut, paniikkihan siinä meinasi iskeä. Uusien kerrosten ja oikean tekniikan löytämisen jälkeen olen kuitenkin melko tyytyväinen lopputulokseen. Tiina

Open kommentti: Kuvakulttuurit elävät ja kuvan tulkitsijan oma kokemushorisontti vaikuttaa kuvien sisältöjen ymmärtämiseen. 1970-luvulla syntyneelle opella magikarp ei herätä minkäänlaisia omakohtaisia muistoja tai tunteita, mutta pikaisen gallupin tehtyämme huomasimme, että ryhmän suurin osa tunsi pokemon-hahmon hyvin jo vuosien takaa. Japanissa kehittynyttä animea, mangaa tai Pokemon-kuvamaailmaa tuntematon kuvisope ei ymmärrä aihetta opiskelematta hahmon välittämää suurempaa viestiä. Pop-kulttuuri onkin keskeinen osa visuaalista kulttuuria myös nykytaiteen lähteenä. Kuvanlukutaitoa tarvitaan kaikessa kuvaviestinnässä. Maailman sirpaloituminen erilaisiksi kuvakulttuureiksi mm. sukupolvikokemuksiksi on arkipäivää ja opettajana onkin mielenkiintoista törmätä päivittäin minun sukupolvelle uusiin ilmiöihin! Kiitos Tiina. t. Aki

Meerin taitavissa akvarelleissa on kuvattu maisema.

Meerin taitavissa akvarelleissa on kuvattu merimaisema.

Jättiläiskala. Tein kurssin lopputyönä akvarellimaalauksen, jonka aiheena oli meren tarinat. Aluksi ei meinannut tulla mitään ideaa kun yritin etsiä jotakin mereen liittyvää kuvaa netistä. Katselin ensimmäiseksi erilaisia merenneito- ja merihirviökuvia, mutta ajatus merenneidon piirtämisestä ei innoittanut. Seuraavaksi aloin etsimään erilaisia maisemakuvia, joissa merellä olisi suuri osa. Löysin kuvan maisemasta, jonka etualalla kelluu yksinäinen vene ja jonka takaa kohoaa suuri saari. Eniten kuvassa kiehtoi sen tumma ja myrskyinen taivas, jonka maalaamista olisi mahtava tehdä. Omaan maalaukseeni keksin lisätä jotain mystistä, lisäsin suuren kalan pyrstön, joka kohoaa pikkuruisen veneen takaa. Maalasin pyrstön kirkkaammilla väreillä kuin muut kohdat maalauksessa, joka kiinnittää maalauksessa huomion myös veneen alla näkyvään varjoon, jättäen aukkokohdan ja tulkinnan varaa siitä mitä veneen alla on. Työni aihe on mysteerinen jättiläiskala.

Toteutin maalaukseni akvarelliväreillä, joihin olen lähemmin tutustunut jo 4-5 vuotta sitten. Tekniikka tuntui luonnolliselta valinnalta, koska akvarelleilla maalaaminen on minulle tuttua ja pidän tästä tekniikasta eniten. Olen aikaisemmin maalannut erilaisia kukkia ja kasveja, joten maisemakuvan maalaamisen aloittaminen vähän jännitti, koska en ollut tottunut maisemakuvien maalaamiseen. Siksi valitsin akvarellin tähän työhön, jotta oppisin akvarellimaalauksesta enemmän ja olisin kokeillut maalata myös muita asioita kuin kukkia.

Parhaiten työssäni onnistuin maisemakuvan taivas, vaikka ihme ja kumma käytin siihen vähiten aikaa. Taivaan maalaamiseen käytin paljon vettä ja eri värisävyjä, jolloin syntyi kuvaus tummasta ja epäilyttävästä taivaasta. Mielestäni taivaan pilvet ja pikkuinen auringonvalo tulivat hyvin esiin ja taivas miellytti silmää. Eniten hankaluuksia oli meren tekemisessä. Tein monta kokeiluversiota vedestä ja erilaisista tummista varjoista veden pinnalla, jotta saisin maalattua varsinaiseen teokseen meren oikealla tavalla. Jos saisin uudelleen tehdä jotakin, niin varmasti parantelisin merta ja saarta, joka kohoaa veneen takaa. Saaressa olisin saanut käyttää tummempia värejä ja enemmän aikaa, jotta saaresta olisi tullut työhön sopiva.

Työn teon aikana opin hahmottamaan erilaisia syvyysvaikutelmia, ja opin luomaan teokseeni nämä syvyysvaikutelmat. Lisäksi opin käyttämään teoksissani valoa ja varjoa sopivissa suhteissa. Tärkeää oli myös lopullisen työn asettaminen esille ja kehystäminen, joka antoi maalaukselle tärkeämmän vaikutelman ja toi teoksen esille. Opin myös tekemään lopullisista teoksista pienempiä versioita ja kokeiluja, joka helpotti suunnattomasta suureen työhön ryhtymistä. Loppujen lopuksi olen tyytyväinen teokseeni, sillä se oli ensimmäinen maisemamaalaukseni ja mielestäni sain hyvin tuotua esille myös kurssin aiheen. Meeri, 2E

Suuri kala

Iida teki abstraktin maalauksen, jonka aiheena on USKO, TOIVO, RAKKAUS, IKUISESTI

Iida teki abstraktin maalauksen, jonka aiheena on USKO, TOIVO, RAKKAUS, IKUISESTI

Meren tarinat. Lopputyön aihe oli Meren tarinat ja toteutin työni akryylimaaleilla maalauspohjille. Lisäksi kiinnitin maalauspohjiin rautalangasta tehdyt Usko, Toivo, Rakkaus – Ikuisesti -symbolit.  En ollut maalannut akryyleilla ennen tätä kurssia. 

Työssä on kuvattu merta abstraktilla tavalla. Ensin työn aihe ja tekniikka oli pitkään hukassa, mutta kun pääsin alkuun, työtä oli todella mukava tehdä. Harmittaa, että osa tunneista valui hukkaan, kun en saanut tehtyä mitään ilman hyvää aihetta. Yritin kylläkin tehdä luonnoksia monista eri ideoista, mutta mikään ei tuntunut hyvältä. Idea aiheeseen lähti pieleen menneestä yrityksestä maalata aaltoja.  Työssäni meri on valtava, salaperäinen ja samaan aikaa pysyvä. Symbolit kuvaavat meren sisäänsä kätkemiä tarinoita ja meren pysyvää olotilaa: meri on aina ollut ja tulee olemaan.
Mielestäni löysin hyviä sävyjä mereen ja sain kivaa struktuuria maalauspohjalle, joskin ensimmäiset pinnat tulivat vahingossa. Jos voisin tehdä jotain toisin, ottaisin ehkä symbolit pois ja tekisin jotain niiden tilalle. Haluaisin, että työssä olisi myös jotain esittävää. Työtä voisi myös laajentaa tai vaikeuttaa jollain tapaa. Mietityttää hieman, onko työ riittävän laaja lopputyöksi. 
Opin käyttämään akryylimaaleja. Tajusin myös, että työ on vain pakko aloittaa jostakin kohden ja muuttaa myöhemmin, jos siltä tuntuu. Koska en päässyt ensin alkuun, aika meinasi loppua. Oli myös hauska kokeilla abstraktimpaa tyyliä.  Iida 2C

Maalauksen symbolit on tehty rautalangasta ja ne nousevat koholleen kuvapinnasta.

Maalauksen symbolit on tehty rautalangasta ja ne nousevat koholle kuvapinnasta.

Sakun akryylimaalausta on jatkettu öljyvärein.

Sakun Merihirviö-akryylimaalausta on jatkettu öljyvärein.

Merihirviö

Kuvasin työssäni merihirviön tuhoamassa laivaa muutaman merenneidon ollessa etualalla. Jättimäinen merihirviö tuo esille ihmisen avuttomuuden sekä meren vaarallisuuden samalla kun merenneidot symboloivat meren houkuttelevuutta.

Päädyin kyseiseen aiheeseen, koska se pomppasi ensimmäisenä mieleeni ja tuntui kiinnostavalta tehdä työ jossa olisi suuria koko eroja. Alkuperäinen suunnitelma oli leveämpi kuin lopullinen työ, joten jouduin jättämään paljon pois ja tekemään kompromisseja. Mielessäni kävi myös tehdä kuvitettu tarusto, jossa olisi kuvattu 3 tapahtumaa yksinkertaistetusti vähin värein. Toteutin työn akryyli- sekä öljyväreillä, joista molemmat tekniikat olivat minulle tuttuja ennestään.

Onnistuin maalaamaan taivaan ja veden hyvin kun taas merenneidot tekisin mielelläni kokonaan uusiksi. Opin että hyväkuntoisilla siveltimillä maalaaminen on noin tuhat kertaa helpompaa kuin huonokuntoisilla, opin myös laivojen rakenteesta koska jouduin tutustumaan siihen. KU6 Saku

Samun sävykkäässä kuivapastellityössä aurinko laskee mereen.

Samun sävykkäässä kuivapastellityössä aurinko laskee mereen.

KU2-ryhmäläiset tekivät veistoksia meriaiheeseen liittyen:

KU7/12 KUVIA KANKAISIIN – kurssilla valmistui komeita kuoseja eri tekniikoin. Kurssilla harjoiteltiin kankaanpainon perustekniikoita, joista tulivat tutuksi mm. sabloona- ja palikkapainanta. Solmuvärjäys ja neulahuovutus olivat useimmille uusia kokemuksia. Lopputyön aiheena olivat pääasiassa MEREN TARINAT.

Jutan palikkapainantatyö solmuvärjätylle kankaalle.

 Aallonpohjan palahomma

 Tekemäni työ on parin metrin mittainen, vanhaa paperia mukaileva kangas, johon olen painanut palikkapainannalla kuvia mereen liittyvistä suosikkitarinoistani. Kankaassa on painettuna Kalevalan Iku-Turso, Loch Nessin Nessie, monista tarinoista löytyvät merilohikäärmeet, merillä lipuva Lentävä Hollantilainen sekä laivoja upottava jättiläiskalmari Kraken.

  Idean kehittelyyn meni muutama tunti aivotonta istumista ja kissojen piirtelyä, kunnes tiiliskiven lailla päähän pälkähti ajatus tehdä lopputyö tarustoista. Kaivelin Internetistä muutamia visioita ja taiteilijoiden näkemyksiä suosikkitaruistani ja muotoilin niistä omia näkemyksiä. Muutaman luonnoksen jälkeen piirsin kuvat, joiden ääriviivoja mukaillen piirsin palikoille saaden hahmoille reunat. Kaivertelin kirurginveitsellä ja hakaneulalla kohokuviot styrox-palikkaan (ja näin siitä illalla painajaisia). Päätin myös, ettei tämä työ epäonnistu.

Värjäsin pohjakankaan solmuvärjäyksellä ruskeasävyiseksi. Halusin tavoitella mahdollisimman vanhanoloisen paperin sävyä, mutta siitä tulikin hieman ruskeampaa kuin oli aikomus. Kankaan ollessa kuivumassa vähän jännitinkin, vaaleneeko kangas tarpeeksi vaativan makuni mukaan. Halusin myös saada kuvat hieman rosoisen näköisiksi ja ennen koepaloja ehdin jo miettiä vaihtoehtoja palikoiden raatelusta noituuteen, mutta tehdessäni koepaloja huomasin laittaneeni palikkaan liian vähän väriä ja lopputulos oli halutun rosoinen. Kankaan kuivuttua aloin painella palikoilla kuvia siihen siten, että tuputtelin mustaa palikoille ja painoin sen kankaalle. En hakenut mitään tiettyä järjestystä tai teemaa, kunhan vain kaksi kuvaa eivät menisi liian vierekkäin. Jossain vaiheessa tuputin vähän kuvien ympärille ja kokeilin, tulisiko niistä vähän vanhempaa tunnelmaa, muttei tullut.

Vaikka sanoin, ettei työ voi epäonnistua, olo on laiskempi kuin vuosi takaperin. Silloin sentään vietin viikon illat luokassa kuunnellen Radio Rockia ja tehden kankaanpainon lopputyötä, mutta nyt siihen meni vain yksi ylimääräinen iltapäivä. Nimen keksiminen oli vaikeinta ja lopputuloksessa päädyin ottamaan nimen YUP –nimisen bändin kappaleesta. Kankaalla ei ole vielä mitään tiettyä käyttötarkoitusta. Vien sen kotiin ompeluinnokkaan äitini katseltavaksi. Jutta

Palikkapainantaan voi käyttää helposti työstettävää Finnfoam-rakennuslevyä.

Palikkapainantaan voi käyttää helposti työstettävää Finnfoam-rakennuslevyä.

Viola painoi valotuskaaviolla itseottamistaan valokuvista koostettua hevosaiheista kuviota solmuvärjätylle kankaalle.

Viola painoi valotuskaaviolla itseottamistaan valokuvista koostettua hevosaiheista kuviota solmuvärjätylle kankaalle.

Hevosunelmia    Valitsin työni aiheeksi erilaisia hevosia eri tilanteissa ja yhdistin ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Halusin työn aiheen olevan minulle läheinen, jonka vuoksi valitsin hevoset. Värjäsin kankaan solmuvärjäyksellä niin, että ensin taitoin kankaan haitarille, jonka jälkeen solmin siihen solmut. Painatukset tein valotuskaaviolla. Solmuvärjäystä olin kokeillut aikaisemmin kotona ja koulussa, mutta valotuskaaviota en ollut kokeillut aikaisemmin. Näin viime kurssilla, kun joku teki työnsä sillä, joten halusin itsekin.

Mielestäni solmuvärjäys onnistui hyvin ja lopputuloksesta tuli hieno. Periaatteessa myös painaminen valotuskaaviolla onnistui hyvin, mutta jostain syystä väri levisi kankaalle aluksi enemmän kuin harjoituskankaalle ja kuviosta ei tullut niin tarkkaa. Tämän kohdan olisin halunnut tehdä useamman kerran harjoituskankaalle, jotta lopulliseen työhön olisi tullut tarkkoja kuvioita.

Valotuskaaviota tehdessä opin paljon uutta sen tekemisestä. Opin myös suunnittelemaan aikataulutusta, jotta työn saa ajoissa valmiiksi, mutta kuitenkaan se ei ole liian aikaisin valmis.  Viola

Ellan ja Jaanan neulahuovutustyö on koulun historian suurikokoisin.

Ellan ja Jaanan neulahuovutustyö on koulun historian suurikokoisin.

Mikki-hiiri merihädässä, KU7. Lopputyön aiheena oli meri. Siitä tuli mieleemme lastenlaulu nimeltä ”Mikki-hiiri merihädässä” ja ajattelimme, että voisimme yhdistää tunnetun hahmon Mikki-hiiren ja meriaiheen tekemällä ison huovutustyön, jossa Mikillä olisi yllään uimarengas, uimalasit ja snorkkeli.

Valmistimme työn neulahuovutuksella. Tekniikka oli ennestään tuttua, sillä olimme tehneet pienemmät huovutustyöt kurssin alussa ja olemme käyneet joskus huovutuskurssilla. Vaahtomuovin saaminen Mikin muotoiseksi oli melko haastavaa ja se veikin eniten aikaa työn tekemisessä. Yksityiskohdat onnistuivat ajateltua paremmin, mutta jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi niistä saanut viimeistellymmän näköisiä.

Opimme työn aikana yhteistyötaitoja ja työvaiheiden tarkkaa suunnittelua, sillä molemmille piti saada tekemistä koko ajaksi, ja tämä onnistuikin yllättävän hyvin. 

Ella ja Jaana

Ellan ja Jaanan huovuttaman Mikin koon ymmärtää kun vertaa taideteosta vieressä oleviin aikuisten saksiin. Tommin kalanruodoista koostuva kuosi on painettu solmuvärjätylle puuvillakankaalle.

Ellan ja Jaanan huovuttaman Mikin koon ymmärtää kun vertaa taideteosta vieressä oleviin aikuisten saksiin. Tommin kalanruodoista koostuva kuosi on painettu solmuvärjätylle puuvillakankaalle.

Kalanruodot. Kangas on ensin solmuvärjätty (omalla salaisella tekniikallani), jonka jälkeen siihen on painettu oransseja ja vihreitä kalanruotoja sabluunalla.

Ensin minulla oli suuret suunnitelmat lopputyöhöni, mutta koska innostuin solmuvärjäyksestä liikaa, niin aika alkoi hiipua ja päätin tehdä vain hieman yksinkertaisemman toteutuksen. Kalanruodot ovat mielestäni jollain tapaa kivan näköisiä, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kokeilin sabluunaani kokeilukankaalle ensin vihreällä ja sitten oranssilla värillä ja koska kummatkin näyttivät mielestäni kivoilta, päätin painaa kankaaseen kumpiakin värejä, vaikka alkuperäinen suunnitelmani olikin tehdä ainoastaan oransseja.

Kankaan värjäyksestä tuli aika hauska, vaikka ei ihan sitä mitä päässäni olin odottanut ja suunnitellut, ja sekin oli syynä miksi aivan alkuperäinen suuri suunnitelmani vaihtuikin pelkistettyyn ja yksinkertaiseen. Olen kuitenkin tyytyväinen väristä. Sabluunan kanssa oli muutamaan otteeseen hieman ongelmia, koska siinä oli kuitenkin aika ohuita kohtia jotka tahtoivat repeillä ja niitä piti paikkailla kontaktimuovilla. Suurin osa ruodoista onnistui kuitenkin hyvin, vaikka muutama menikin hieman mönkään. Tommi

Annin solmuvärjätyssä kankaassa purjehtivat valkopigmentillä painetut purjeveneet.

Annin solmuvärjätyssä kankaassa purjehtivat valkopigmentillä painetut purjeveneet.

Laivojen meri.   Työni aihe on meri. Siniselle värjätylle kankaalle on painettu niin sanottuja ”laivarykelmiä”. Aluksi minulla ei ollut minkäänlaista ideaa mitä teen.  Piirtelin vain luonnospaperille kaikenlaisia mereen liittyviä kuvioita. Sitten päädyin yksinkertaiseen laivaan. Ajattelin kuitenkin että olisiko yksi pieni laiva liian työläs ”tuputella” kolme metriä pitkälle kankaalle, ja ehkä liian tylsäkin. Käytin siis sapluuna-tekniikkaa, ja leikkasin viiden laivan joukon kalvolle. Olin kokeillut sapluuna tekniikkaa aiemminkin. Sitten aloin miettiä mitä värejä haluan työhöni. Halusin jotain hieman erilaista, joten päätin värjätä kankaan taivaan siniseksi ”kaaosvärjäyksellä”, siten että värjäyksestä tulee vähän epätasainen ja vaaleahko niin että väri on ikään kuin vain taustaväri sapluuna kuvioille. Mielestäni kaikkein parhaiten työssäni onnistui se, että vaikka suunnitelmani oli painaa kuvat kaaosmaisesti, niin sain ne silti tarpeeksi tasaisesti. Minun olisi pitänyt muistaa puhdistaa sapluunaa välillä, ettei siihen olisi kertynyt niin paksusti väriä. Sillä nyt osaan laivojen osista tuli hieman suuremmat välit mitä ihan ensimmäisiin laivoihin. Tätä työtä tehdessäni opin ihan uutena asiana kankaan värjäyksen. Anni

Kaksiväristä delfiinikuosia valmistuu sabloonapainannalla.

Kaksiväristä delfiinikuosia valmistuu sabloonapainannalla. 

Milkan ´Merellinen sointu´

Milkan ´Merellinen sointu´

Merellinen sointu. Työni nimi on Merellinen sointu. Työssä raitoja jotka on tehty sinisen eri sävyillä ja sen päällä mustia nuotteja. Työn idea tuli siitä, kun värittelin paperin reunaan eri sinisen sävyisillä stabiloilla ja kuvio näytti hienolta. Nuotit tulivat siitä, kun halusin lisätä kankaaseen jotain minulle tärkeää.

Siniset raidat maalasin silkkiväreillä, mikä oli minulle uutta. Se oli aika helppoa, sillä se muistuttaa vesiväreillä maalaamista. Nuotit toteutin sabluuna-tekniikalla, mitä olin kokeillut jo aikaisemmin. Työhöni olen muuten tyytyväinen, mutta ensimmäiset sabluunat menivät vähän pieleen. En silti muuttaisi mitään, sillä työstä tuli juuri sellainen kuin halusinkin. Työn ohella opin silkkiväreillä maalaamista, vaikkei se kovin vaikeaa ollutkaan. Sabluuna-tekniikan osasin jo joten työ oli itse asiassa aika helppo tehdä.    Milka

Tonnikalat

Tonnikalat

Tonnikalapurkki.  Lopputyö liittyy mereen, sillä se kuvaa tonnikalapurkkia. Työstä tuli yllättävän hyvä, sillä en suunnitellut sitä pahemmin. Lopputulos olisi voinut olla parempi jos olisi nähnyt enemmän vaivaa ja aikaa sen tekemiseen, mutta se on mielestäni ihan hieno kuitenkin. olisin voinut tehdä työstä vähän isomman. Työskentely oli mielestäni mukavaa, koska huovuttaminen on helppoa ja vaivatonta. Miika

Stinan merihevoset uivat solmuvärjätyllä kankaalla

Stinan merihevoset uivat solmuvärjätyllä kankaalla

Merihevosia ja meduusoja Työssäni on aiheena meri ja meressä elelevät otukset merihevoset ja meduusat. Päädyin meriaiheen kautta tekemään kyseisiä mereneliöitä, koska merihevoset ovat syystä taikka toisesta olleet mielestäni kiehtovia ja erikoisia eläimiä, kuten meduusatkin. Työssäni on käytetty solmuvärjäystä, jonka tuloksena syntyi meduusan näköiset kuviot, sekä minulle jo ennestään tuttua sabluunatekniikkaa, jolla tuputtelin merihevoset. Työn tekeminen oli leppoisaa, eikä missään vaiheessa tarvinnut alkaa hätiköimään ajan kanssa, vaan ehti mukavasti tehdä omaan tahtiin. Olen tyytyväinen työni lopputulokseen. Erityisesti pidän solmuvärjäyksen muodostamista meduusakuvioista. Kankaan väri olisi voinut olla hiukan tummempi. Opin solmuvärjäystekniikkaa useilla eri solmimistavoilla (näin myös muiden tapoja värjätä ja heidän lopputuloksensa). Stina

Kurssin aloitustehtävänä valmistuivat myös neulahuovutukset. Hirviöystävät toimivat soittorasioina soittaen erilaisia sävelmiä.

Neulahuovutushirviöitä esillä koulun käytävällä.

Neulahuovutushirviöitä esillä koulun käytävällä.

Keväällä 2013 Raahen lukiossa valmistui kuusi lukiodiplomityötä. Työt olivat esillä 2. kerroksen käytävällä maaliskuun ajan. Lukiodiplomin tehtävät vaihtuvat vuosittain. Lukuvuoden 2013-2014 tehtävät löytyvät verkkosivulta. Tehtävistä valitaan yksi. Arvosana muodostuu portfoliosta ja taideteoksesta. Ensi lukuvuoden tehtäviin voi tutustua toukokuussa. Lukiodiplomi on yhden kurssin mittainen ja suorituksesta saa erillisen todistuksen. Tutustu tämän vuoden tehtäviin ja poimintoihin tämän vuoden taideteoksista:

Tehtävä 1. Ajantaju- Tajuton aika

Aikaa kuvataan ja mitataan monin eri tavoin näkökulmasta riippuen. Aikaa

voidaan tarkastella esimerkiksi fysikaalisena suureena, fi losofi sena kysymyksenä

tai kulttuuri- ja uskontosidonnaisena ilmiönä. Erilaiset kalenterit ovat yksi tapa

jäsentää aikaa. Agraariyhteisöissä aikaa rytmittivät vuorokauden ja vuodenaikojen

vaihteluun liittyvät työt. Tänään elämämme on usein tarkasti aikataulutettua,

mutta toisaalta esimerkiksi netissä surfatessa ajantaju voi kadota. Puhutaan myös

globaalin ajan nopeutumisesta, jonka seurauksina kärsimme alituisesta kiireestä

ja aikapulasta. Globaali maailma on läsnä koko ajan, jos vain haluamme olla ajan

tasalla.

Aika on ilmiönä kiinnostanut taiteilijoita aina. Taideteoksessa aika voi pysähtyä.

Toisaalta valokuva, liikkuva kuva, ympäristö- tai käsitetaide voi tehdä ajan

näkyväksi esimerkiksi hitaan muutosprosessin kuvauksella. Taideteoksessa voi

myös olla samanaikaisesti läsnä monta aikatasoa. Taideteos voi tehdä juuri tietyn

hetken ajassa merkittäväksi tai se voi kyseenalaistaa aikakäsityksemme. Taide

tekee näkyväksi myös ennen näkemättömän ja kuvitellun tulevaisuuden.

Tehtävä: Miten sinä käytät aikaasi? Millainen on sinun aikakäsityksesi? Mikä on merkittävää sinun ajassasi? Tutki ajan kuvaamista kuvataiteessa, visuaalisessa kulttuurissa, rakennetussa

ympäristössä ja/tai esinekulttuurissa. Toteuta teos, jossa tutkit  aikaasi. Nimeä teoksesi.

Toteutustapa: Vapaa

Arviointikohde: Aiheen rajaus, Aika-käsitteen pohdinta, Omakohtaisuus

"Muisto nuoruudesta" Essi

”Muisto nuoruudesta” Essi

Portfolio

Portfolio

Luonnos

Luonnos

Värikäs tulevaisuus, Simo

Värikäs tulevaisuus, Simo

Portfolio

Portfolio

Luonnos

Luonnos

Tajuton aika, Pia

Tajuton aika, Pia

Portfolio

Portfolio

Luonnos

Luonnos

Tehtävä 3. Kuvassa on voimaa!

Kuvat ovat monipuolinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen keino. Esimerkiksi

1860 -luvun realismi toi esille aikansa epäkohtia. 1900 -luvulla taiteen modernistiset liikkeet ilmaisivat periaatteitaan myös kirjoitettuina manifesteina ja julkilausumina. Manifesti tulee latinan kielestä tarkoittaen julistusta. Se koostuu sanoista manus käsi ja festus kosketeltava. Manifesti tuo siis viestin käsin kosketeltavaksi, saattaen mielipiteet julkisiksi ja pyrkien vaikuttamaan muihin.

Postmodernin ajan taide liittyy läheisesti kansalaisaktivismiin, politiikkaan, yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja globaalin maailman konfl ikteihin. Nykytaide käsittelee yhteiskunnallisia kysymyksiä usein erilaisten maailmankuvien, kilpailevien totuuksien, vähemmistöjen, identiteettien, uskontojen ja feminismin kautta. Esimerkiksi poliittinen sarjakuva voi kertoa asioista, joista ei uskalleta puhua ääneen.

Tehtävä: Pohdi havaintojasi yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, epätasa-arvosta, epäoikeudenmukaisuudesta ja moraalikäsityksistä. Tutki myös millaista on aikamme yhteiskuntakriittinen ja poliittinen taide. Toteuta teos, jolla vaikutat ja otat kantaa. Nimeä teoksesi.

Toteutustapa: Vapaa

Arviointikohteet: Kantaaottavuus. Idean ja viestin välittyminen. Taiteellinen toteutus

Kuvassa on voima! Eevi

Kuvassa on voima! Eevi

Portfolio

Portfolio

Luonnos

Luonnos

Pelkoa piilossa, Elina

Pelkoa piilossa, Elina

Portfolio

Portfolio

Luonnos

Luonnos

Tehtävä 4. Missä kuljin kerran ?

Lapsuuden kodit, pihat, koulut, kadut, puistot ja polut kulkevat muistoissamme mukana. Leikkipaikat, mummolat ja kesämökit säilyvät yhtälailla muistoissa. Muistamme paikan, jossa tapahtui jotain merkittävää. Muistamme tapahtuman, johon liittyy voimakkaita tunteita, elämyksiä ja jännitystä. Erilaiset aistimukset, kuten hajut, maut, äänet ja tuntemukset paikasta, liittyvät oleellisesti muistoihimme. Menneisyytemme merkittävät paikat ovat osa henkilöhistoriaamme ja identiteettiämme.

Tehtävä: Mistä sinä tulet? Missä ovat sinun juuresi? Mitkä paikat ovat sinulle merkittäviä ja miksi? Toteuta teos, jossa tutkit juuriasi ja elämäsi paikkoja. Nimeä teoksesi.

Toteutustapa: Vapaa

Arviointikohteet: Taiteellinen toteutus .Tunteiden ja kokemusten välittyminen.

Mummun kukkaset, Laura

Mummun kukkaset, Laura

Portfolio

Portfolio

Luonnos

Luonnos

Kulttuuripassikurssin tavoitteena oli tutustua kulttuurin kuluttamiseen ja tuottamiseen, sekä harjoitella omien mielipiteiden ilmaisua kulttuurista puhuttaessa ja kirjoittaessa. Pyrkimys oli tutustua kulttuuriin laajasti, itsenäisesti saattoi vierailla näyttelyissä, urheilutapahtumissa, teatterissa, konserteissa, tanssiesityksissä, elokuvissa jne…

Kävelykierroksella kuljettiin Raahen matkailuoppaan johdolla Wanhassa Raahessa.

Kävelykierroksella kuljettiin Raahen matkailuoppaan johdolla Wanhassa Raahessa. Kokemuksista keskusteltiin nettiyhteisössä.

Kulttuuripassi kurssi järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa suljetussa Ning-nettiyhteisössä, jossa oli mahdollista jakaa kommentteja yhdessä tehdyistä vierailuista, yhteisöön laitetuista valokuvista, kavereiden kulttuuripäiväkirja-blogimerkinnöistä ja vierailuvinkeistä.

Kulttuuripassilaisia tutustumassa Leufstadiuksen talon kunnostettuun pihapiiriin Raahen matkailuoppaan johdolla. 1700-luvulla toiminut tupakkatehdas sijaitsi oikeanpuoleisessa rakennuksessa.

Kurssin yhteisiin tapahtumiin kuului mm. kävelykierros syksyisessä kotikaupungissa Raahen matkailuoppaiden johdolla. Kävelykierroksella otettujen valokuvien yhteyteen kirjoitin kertaavia kysymyksiä paikalliskulttuurista, joihin etsimme vastauksia mm. internetistä. Kulttuuripassi-yhteisön löytämistä linkeistä ja tiedonsiruista kasaantui mukava paikalliskulttuurin tietopaketti.

Pahantekijät pistettiin aikoinaan tyrmään Heikun talon pihapiirssä olevaan kistuun.

Pahantekijät pistettiin aikoinaan tyrmään Heikun talon pihapiirssä olevaan kistuun.

Kriitikkoina eri tapahtumissa. Kulttuurikritiikkiä ja omien mielipiteiden ilmaisua opiskeltiin kirjoittamalla kymmenestä itsenäisesti tehdystä kulttuurivierailusta omaan blogiin, jota opettaja ja kurssilaiset kommentoivat omasta näkökulmastaan. Kurssin loppupuolella opiskelijat osasivat jo aika mukavasti linkittää taustatietoa esim. taiteilijasta, elokuvan trailerin tai vaikkapa urheiluseuran pelitilastoja, joista lukija sai taustatietoa blogikirjoitukselle. Sosiaalisen median mahdollistamaa lukio-opiskelua oli reaaliaikainen kommentointimahdollisuus – vuorovaikutus opiskelijoiden kesken, sekä opettajan ja opiskelijoiden välillä.

Kätilö

Kätilö

Haaralan hautausmaan teksteihin liittyy paljon paikallishistoriaa. Opastetulla kierroksella kuulimme useita uskomattomia elämäntarinoita. Kaupungin kätilön, parnmurskan eli lapsenpäästäjän hautakivessa lukee, että hän ”päästi maailmaan 2000 lasta.” Beatan elämästä ja kätilön ammatista voi lukea lisää  Raahen museon museuumiblogista.

Blog Stats

  • 162 758 hits