Pelikurssilaiset arvioivat paikallisen pelikehittäjän demoa.

Koulu peliin, peliä kouluun! Miksi?

Pelikurssien satoa

Raahen opetustoimi on ollut mukana OVI-koordinaatiohankkeessa Hyvä paha peli- -hankkeella, jolla pyritään perehtymään pelipedagogiikkaan – eli vakuuttumaan ensin itse ja sitten vakuuttamaan muita opettajia ja vanhempia pelillistämisen mahdollisuuksista opiskelussa.

Hankkeen kuluessa Raahen lukio on järjestänyt kolme innovatiivista pelikurssia, joissa lukiolaiset ovat saaneet tutkia ja jakaa peleihin liittyvää tietoa. Ensimmäinen yllätys pelikurssimme alussa oli poikien suuri kiinnostus ja osallistujamäärä. Pelien maailma ja pelillinen ajattelu kiinnostavat selkeästi poikia ja pyrimme kurssin edetessä tuomaan kurssille pelipedagogiikka ja pelillisiä elementtejä. Pelikurssilaisemme saivatkin heti alkuun tehtäväkseen miettiä, mikä pelaamisessa viehättää aina koukuttumisen asti ja onko olemassa lukio-opintoja tukevia oppimispelejä. Miksi he saattavat ahertaa päiväkausia tietokoneen ääressä oppien oheistuotteena mm. käyttämään sujuvasti englannin kieltä.

Pelipedagogiikasta väitellyt Ludocraftin toimitusjohtaja Tony Manninen vieraili koulullamme syksyllä 2012. Koko koululle järjestettävään tilaisuuteen osallistuivat niin opiskelijat kuin opettajatkin. Oppilailta kuului palautetta: “Jännää, että joku puhuu pelien puolesta.” Myös opettajat tuntuivat valaistuneen esityksen jälkeen. Tony Manninen osaa esittää asiansa selkeästi ja vakuuttavasti.

Opiskelijamme romuttivat myös ennakkoluuloja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton rakennusperintöpäivän tapahtumassa syyskuussa 2012. Seminaarissa käsiteltiin tanssilavakulttuuria alueellamme 1900-luvulta näihin päiviin. Raahen lukion opiskelijaryhmä toi paikalle tanssimaton ja tanssi Vesa Rinkisen suunnitteleman askelluksen tahdissa ja otti yleisönkin mukaan. Samalla arvovaltaisen seminaariväen silmissä ennakkoluulot tietokoneen passivoivasta vaikutuksesta saivat uutta näkökulmaa.

Lokakuussa opiskelijamme esittelivät seutukunnan opettajien koulutustapahtumassa Voorumissa pelimaailmaa omassa työpajassaan. Opiskelijamme saivat siis tilaisuuden toimia asiantuntijoita alueemme opettajien täydennyskoulutustapahtumassa. Tammikuun vanhempainillassa Jasmin Pärkkä esitteli nuorten pelikulttuurin kirjoa ja opettajat Aki Pulkkanen ja Paula Salo kertoivat Raahen lukion järjestämistä pelikursseista vanhemmille. Toukokuun lauantaikoulupäivänä myös koulumme muilla opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua peliaiheiseen työpajaan.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että oppilaamme ovat saaneet useita tilaisuuksia toimia tutkivan oppimisen mallin mukaan asiantuntijatehtävissä: he ovat kouluttaneet opettajia, vanhempia, koulutovereita ja ns. maallikoita. Monet opiskelijoistamme eivät loista tavallisilla lukiokursseilla, mutta pelikursseillamme he kaikki ovat olleet tähtiä. Tutkivan otteen kehittymisen ohella myös esiintymistaidot ovat kehittyneet valtavasti – eihän yleisönä ole milloinkaan ollut oma turvallinen ryhmä.

Paikallisella tasolla opiskelijamme ovat olleet jonkinlaisia jäänmurtajia nuorten pelikulttuurin esilletuomisessa. Media toitottaa jatkuvasti pelimaailman ja internetin vaaroista. Opiskelijamme ovat vieneet sanaa sosiaalisessa- ja paikallismediassa, sekä järjestetyissä tilaisuuksissa eteenpäin, että pelit ovat hyviä renkejä – niitä ei pidä pelätä, mutta niille ei saa antaa valtaakaan. Pelillistämällä opetusta nykyajan diginatiivi sukupolvi viihtyy koulussa ja oppii tehokkaasti ja sosiaalistuu.

Mobiilipelitestausta ja pelin kehittelyä yhteistyössä.

Yrittäjyys ja tuotekehittely

Pelikurssimme sai tilaisuuden tehdä yhteistyötä oululaisen ohjelmistoalan yrityksen ResComin kanssa. Testasimme kahteen kertaan mobiililaitteisiin kehitettyä Spin Runner -peliä ja annoimme kriittistä palautetta yrittäjälle. Peliä oli kehitellyt vuoden ajan kaksi henkilöä muiden töiden lomassa. Lukiolaistemme rakentavan palautteen jälkeen alustaa vaihdettiin ja yksi työntekijä palkattiin lisää peliä kehittämään. Pelitestausten myötä pelikurssilaisille kävi selväksi, kuinka hidasta ja aikaavievää pelin kehittäminen on – miten monen alan taitajia siihen tarvitaan. Menestystarinoista kerrotaan suurin otsikoin, mutta usein jää kertomatta, miten paljon työtä on tehty menestyksen eteen.

Raahen lukiolaiset osana isoa Assembly-porukkaa. Kuvassa näkyy vain noin puolet tietokonepaikoista.

Yhteisöllisyys

Pelihanke on tuonut kouluumme myös yhteisöllisyyttä. Oppilaskunnan hallitus ja pelikurssilaisemme suunnittelivat lukiolaisten käyttöön vapaa-ajantilan. Entinen tietokoneluokka kunnostettiin viihtyisäksi opiskelijoiden olohuoneeksi, jonne hankittiin myös pelikonsoli peleineen ja iso televisio näytöksi. Peleiksi lukiolaiset hankkivat liikunnallisia ja ryhmätyötaitoja kehittäviä pelejä tehden myös pelien ja tilan käyttöä ohjaavat säännöt. Keväällä 2013 tilan kävi vihkimässä juhlallisin menoin kansanedustaja Inkeri Kerola.

Pelikurssilaiset ovat hitsautuneet kiinteäksi ryhmäksi ja muutama haluaa olla kurssilla mukana, vaikka on kurssin jo kertaalleen suorittanut. Osallistuminen Assembly Winter 2013 -pelitapahtumaan oli kiistatta vuoden päätapahtuma niin pelikurssilaisille kuin opettajillekin. Matkatavaroina tietokoneet ja televisiot hyppäsimme Helsinkiin vievään yöjunaan keskitalven pakkasissa. Tämä tuhansien nuorten päihteetön viikonloppu Kaapelitehtaalla dokumentoitiin viikonlopun tapahtumista kertoviin videoihin, jotka ovat katsottavissa hankkeemme verkkosivuilla ja olivat samalla osa tavoitteeksi asettamaamme mediakasvatusta. Pelikulttuuriin kuuluvaa itseilmaisua on YouTubeen ladatut , kommentoidut pelitaltioinnit ja peliarvostelut, joita seurataan sosiaalisessa mediassa tiiviisti. Kurssilaiset haastattelivat tunnettuja YouTube-persoonia pelitapahtuman aikana ja tuottivat dokumentteja tapahtumasta. Itse tietoa tuottaen oppii kriittiseksi median käyttäjäksi.

Pelin tekemisestä pelilliseen ajatteluun

Nuorten arjen täyttävät konsolipelit ovat monikansallisten yhtiöiden tuottamia kassamagneetteja, joiden varjossa  oppituntien pienimuotoiset oppimispelit näyttäytyvät amatöörimäisiltä yritelmiltä. Hankkeemme kuluessa nuorten pelikulttuurin avaaminen ja tunnetuksi tekeminen, pelipedagogiikan ja pelillisen ajattelun kehittäminen, sekä peliyrittäjyyteen tutustuminen tuntuivat tärkeämmiltä kuin yksittäisen (oppimis)pelin rakentaminen. Hyödynsimme sosiaalisen median työkaluja pelikurssilaisten vuorovaikutuksessa ja kurssiin liittyvässä tiedotuksessa.

GAME IS NOT OVER – hankkeen loppumetreillä

Opettajien ja vanhempien kielteinen käsitys nuorten pelimaailmasta ja lukiolaisille suunnattujen oppimispelien puuttuminen markkinoilta sai  pelikurssimme keskittymään nuorten viihdepelien tutkimiseen. Oman peli-identiteetin kartoittaminen, kulutuskäyttäytyminen ja (viihde)pelien opillisen annin analysointi koettiin kurssilla hyödylliseksi.  Samalla totesimme, että sirpaleisessa nuorisokulttuurissa pelikurssimme keräsi yhteen valikoituneen joukon aiheesta kiinnostuneita lukiolaisia. Uskomme, että olemme eri pelikulttuuria esitelleiden tapahtumien myötä muuttaneet vanhempien ja opettajien asenteita pelimyönteisemmiksi ja lukiolaisia mediakriittisemmiksi pelaajiksi, sekä antaneet äänen tälle koulumaailmassa marginaaliin jäävälle harrastajajoukolle.

Pelikurssin ohjaajina olemme oppineet sietämään epävarmuutta ja jakamaan asiantuntijuutta. Ilmiöpohjaisen oppimistavan mukaisesti on kurssien kuluessa noussut esille kysymyksiä. Olemme saaneet olla kanssaoppijoita ja oppimisen ohjaajia lukiolaisten joukossa.

Aki Pulkkanen ja Paula Salo, pelikurssin ohjaajat

Nikon miellekartta pelimaailman eri puolista.

Markuksen mindmap.

Jukan mindmap.