You are currently browsing the monthly archive for tammikuu 2012.

Ku2 kurssilaiset tutustuivat muotoiluun ja sen ohessa käyttögrafiikkaan ja mainontaan.
Ennen joulua tehdyissä töissä oli tavoitteena oli toteuttaa joulupukin lahjasäkki, jonka ulkoasu viestittää mainosgrafiikan keinoin sisällöstä. Pohjana käytimme perunasäkkejä. Lukiolaiset toivoivat joulupukilta lahjaksi monia tärkeitä asioita, joita on vaikeaa pakata. Kuinka esittää kuvallisesti maailmanrauha, suvaitsevaisuus tai vaikkapa onnellisuus? Hienot lahjasäkit olivat esillä koulun käytävällä. Mikään ei ole joulupukille tai ku2-kurssilaiselle mahdotonta:

Omenoillakin on tunteet

Joulupukin säkkiin on pakattu paljon suvaitsevaisuutta. Suvaitsevaisuus on UNESCO:n määritelmän mukaan kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä ja arvostamista. Se on tärkeää, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia. On tärkeää hyväksyä ihmiset, jotka ovat erilaisia ulkomuotonsa, puhetapansa, asemansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta. Jokaisella on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin he ovat. Jokainen ihminen on samanarvoinen. 

 Säkin punainen omena kuvastaa erilaisuutta. Punainen omena on ulkomuotonsa vuoksi erottuva vihreistä omenoista, mutta silti punainen omena on samanlainen omena kuin vihreätkin omenat. Vihreistä omenoista huokuu punaisen omenan hyväksyminen, sillä punainen omena on mukana muiden omenoiden joukossa. Mirka ja Riitta                   

Puzzle of Difference

Pakkasimme joulupukin säkkiin rohkeutta erottua joukosta.

Nykyään etenkin nuoret saavat helposti vaikutteita median luomasta ihmiskuvasta. Ajatellaan, että kaikkien pitäisi olla yhtä täydellisiä kuin photoshopatut huippumallit. Lisäksi nuoret eivät välttämättä uskalla erottua massasta, vaan jokaisen on pakko saada esimerkiksi ”Bad Hair Day” – pipo tai samanlainen takki kuin kaverilla. Harmaat palat kuvaavat samankaltaisia ihmisiä, jotka ovat täysin median ja mainosten vietävissä. Pinkki pala puolestaan edustaa ihmistä, joka uskaltaa erottua muista ja olla täysin oma itsensä. KU2 – Jenna ja Meiju

Ahaa!

Säkkiin pakattu: Paljon inspiraatiotaInspiraatio tärkeää, jotta saisi kuviksessa hyviä ja luovia ajatuksia. Valkoinen mies kuvassa keksii jotain ja saa Ahaa! –elämyksen (huomaa lamppu, etusormi ja ilme). KU2 Saku ja Jesse

Joulun ilo

Ihminen ei voi olla onnellinen jos se ei ensin ole iloinen.

”Onnellisuus on Suomessa laskussa. European Social Survey -tutkimuksen mukaan suomalaisten onnellisuus oli nyt alimmillaan sitten vuoden 2002, jolloin kahden vuoden välein tehtävä tutkimus aloitettiin” <<Helsingin Sanomat

KU2 Antti Ahola ja Minttu Lampela

Vastakohtaisuus

Säkkiin on pakattu iloa ja onnellisuutta. Pakattu asia on tärkeä koska, itsemurhien ja masennuksen määrä maailmassa on suuri. Ihminen voi sanoa olevansa masentunut, kun on alakuloinen. Sairaudeksi luokiteltava masennus eli depressio on kuitenkin eri asia. Depressio on yleinen ja edelleen alidiagnosoitu sairaus. Lähes jokaisella on jossain vaiheessa vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyviä ohimeneviä mielialan laskun tai surun tunteita, mutta suurimmalla osalla tilanne ei pahene masennukseksi. Siinäkin tapauksessa, että masennus puhkeaa, se jää usein toteamatta. Vakavimmillaan masennus voi johtaa itsemurhaan.

Pakattu asia näkyy visuaalisesti vastaväreinä (sininen ja oranssi). Sininen kuvastaa surua ja oranssi iloa. Suru ja ilo näkyvät myös naamioiden ilmeissä ja teksteissä. KU2 Salla, Janika ja Emmi

Varpuset jouluaamuna

 Joulusäkkimme on täynnä joulurauhaa ja rakkautta.  Jokainen tarvitsee sekä rakkautta, että rauhaa. Näin jouluna se korostuu ja haluamme jakaa sitä.

Varpusista välittyy heidän välinen läheisyys. Asettelu on hyvin harmoninen, sekä symmetrinen, mikä kuvastaa rauhaa.

Ku2 Jenni Käkelä ja Jenni Roimaa

Lumi

Lumi on tärkeää, koska se tuo valoa pimeään talveen. Teemu ja Jonttu

Lukion KU8 kurssilaiset Raahen Raatihuoneen juhlasalissa.

Kuvataiteen 8 Kurssilla tutustutaan ihmisen kuvaamiseen taiteessa.  Vierailimme lukiolaisten kanssa Raahen raatihuoneella, joka on kivenheiton päässä lukiolta. Raatihuoneen muotokuvakokoelma ja juhlava interiööri on loistava tutustumiskohde. Oppaaksemme lupautui Raahe-opas Kirsti Vähäkangas, jonka käsiala näkyy myös Raahen Raatihuoneesta ja juhlasalin muotokuvakokoelmasta kertovissa lehtisissä.

Tunnetuin huoneen taiteilijoista lienee Eero Järnelfelt, jonka vuonna 1921 maalaama muotokuva vuorineuvos Arthur Lagerlöfistä on saattanut vaikuttaa siihen, että samaiselta taiteilijalta tilattiin myöhemmin suurikokoinen alttaritaulu Raahen kirkkoon. Kaupungille suurlahjoituksen tehneen Lars Fredrik Leufstadiuksen muotokuvan on maalannut Arvid Liljelund. Kaupunginjohtajien muotokuvia ovat maalanneet Hannu Kaakko, Niilo Hyttinen, Paavo Tolonen ja Oma Orell.

Kaupunginjohtajien muotokuvat. Huonetta kiertää vanha sohvarivistö.

Muotokuvien lisäksi Raatihuoneella on runsaasti Raaheen läheisesti liittyvien taiteilijoiden tekemää taidetta: Jari Jansson, Pentti Tuikkala, Raija Korppila, Kari Juva (jonka taidetta esittelevä veistospuisto on raatihuoneen vieressä), sekä Kirsti Muinonen (jonka tuttu, Raahen lukion rehtorista maalaama muotokuva on lukion opettajainhuoneessa). Raatihuonetta tarkkailee läheisestä puistosta Urho Kekkonen,  Matti Peltokankaalta tilattu suurikokoinen näköisveistos.

Viimeisimmässä remontissa Raahen Raatihuone peruskorjattiin upean näköiseksi.  Suurin osa huoneista on nykyaikaisia toimistotiloja. Herää kysymys, miltä vaikkapa juhlasali näyttäisi ennallistettuna? Paljastuisiko valkoisen kattopinnan alta esimerkiksi koristemaalauksia ja historiallisista seinistä vanhoja tapettikerroksia?

” Jag behöver inte tre tusen kronor, men Brahestad behöver en tavla!” 

Salin päätyseinällä on suuri ´Taisteluammunta´-öljymaalaus. Jonka raahelainen laivanvarustaja Henrik Sovelius on voittanut aikoinaan Tukholmassa järjestetyissä kuninkaallisissa arpajaisissa. Kerrotaan, että kuningas Oskar II olisi halunnut lunastaa taulun itselleen suuresta summasta, mutta maalaus päätyi Soveliuksen tahdosta Raaheen.

Stridskjutning. Taiteilija Herman af Sillén, 1894

Kiitokset Kirstille mukavasta opastuksesta vierailulla!

Linkkejä:

Lisätietoa Raahen Raatihuoneesta

Read more about Arttu´s Christmas Holiday in Puerto Rico, Gran Canaria.

 

Arttu reissasi joululomalle Kanarialle  Emilian kanssa. Matkalla Arttu nautti auringosta. Lue Artun matkasta tarkemmin matkapäiväkirjasta ja katso mukavat matkakuvat.

Espanjaa Arttu on oppinut Raahen lukion vaihto-oppilas Camilalta:

Uudenvuoden lupaus tai toive. Shoko opetti meille japanilaista kalligrafiaa.

Saimme Raahen lukiolle vieraaksi vaihto-opettajan Japanista. Kuvataiteen 2 ja 8-kurssilaiset tutustuivat hänen johdollaan japanilaisiin kirjoitusmerkkeihin ja taidemuodoksi kehittyneeseen kalligrafiaan: 書道, jota kutsutaan shodōksi. Sympaattinen opettaja Shoko kertoi samalla japanin kulttuurista, koulutusjärjestelmästä ja nuorten elämästä.  Tuhannet kiitokset Shokolle vierailusta!

Opiskelijat tekivät japanilaisin kirjoitusmerkein oman nimensä ja miettivät toiveita uudelle vuodelle, kuten Japanissa on tapana. Shoko auttoi toiveiden kääntämisessä japanilaiseksi kirjoitusmerkiksi. Toiveissa vilahtelivat RAKKAUS, ONNI, RAUHA, RUOKA, RAHA, YSTÄVYYS ja jopa YLIOPPILAAKSI VALMISTUMINEN. Kuuntelimme kalligrafiaa harjoitellessa japanilaista musiikkia.

Opekin oppi uutta. Etunimi Aki merkitsee japanissa syksyä ja on yleinen tytön nimi. 😀

Osa lukiolaisista etsi uudenvuoden toivettaan vastaavia kirjoitusmerkkejä internetistä ja osalle Shoko piirsi taidokkaan mallin.

Japanin kulttuuria käsiteltiin Raahen lukiossa laajemmin Japanin ja Kiinan päivänä vuonna 2003, jolloin teimme kuvataiteessa mm. origameja. Japanologi Seija Jalagin kertoi japanilaisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisesta. Koululla oli myös runsaasti esillä esineistöä Kiinasta ja Japanista ja kouluruokailu oli elämys syömäpuikkoineen. Järjestelytyöryhmän vetäjänä toimi opettaja Valma Kukko.  Mukava kuvakooste teemapäivästä löytyy koulun vanhoilta nettisivuilta.

Kansainvälistä teemaviikkoa vietetään Raahen opetustoimessa taas ensi keväänä. Raahen opetustoimen taito- ja taideaineiden kehittämisryhmä on kerännyt eri maihin liittyvää opetusmateriaalia ja tietoa TAIKAKUU -nettisivuille eri kulttuureista, mm. Japanista.

Raahen lukion kuviskurssilaiset osallistuivat Iida Ojanperän UTOPIA-näyttelyn avajaisiin Galleria Myötätuulessa. Jututimme avajaisissa taiteilijaa ja teimme tunnilla muutamia kysymyksiä näyttelyyn liittyen. Suurkiitokset Iidalle vastauksista ja lukiolaisen kohtaamisesta.

Raahenlukion kuvataidekurssilaisia Iida Ojanperän taidenäyttelyssä.

LUKIOLAISTEN PAPEREISTA POIMITTUJA KYSYMYKSIÄ:

Milloin innostuit taiteesta? Miikka

Piirtämisestä olen ollut innostunut jo lapsena ennen koulun alkamista. Melko varhaisessa vaiheessa myös päätin, että minusta tulee taiteilija. Ainakin tällainen muistijälki minulle on jäänyt ala-asteen alkuvuosilta.

Miksi aloit taiteilijaksi ja opiskelitko taiteita jossakin varsinaisesti taiteisiin suuntautuneessa koulussa? Klaus

Olen pitänyt käsillä tekemistä aina mielekkäänä, joten koin jollain tavalla luovan tai luovuutta sivuavan ammatin soveltuvan itselleni parhaiten. Kuvaamataito oli lempiaineeni koulussa, lukiossa otin kaikki mahdolliset valittavissa olevat kurssit – niitä oli mielestäni liian vähän.

Ensimmäisen öljyvärimaalaukseni olen tehnyt 6-vuotiaana: suuren punaisen omenan, jonka ympärille piirtyy selkeä pensselillä vedetty rinki.

12-13-vuotiaana aloin käydä Kaskisten Kansalaisopiston öljyvärimaalauskursseilla, myöhemmin liityin taideyhdistys Marinan jäseneksi. Kävin myös muita Kaskisten Kansalaisopiston kursseja mallipiirustuksesta valokuvaukseen. Omalla ajalla tein erilaisia kokeiluja spraymaalaamisesta pieniin installaatioihin.

15-vuotiaana ostin oman kameran. Lukion jälkeen tutustuin Italiasta Kaskisiin muuttaneeseen valokuvaajaan, Anna Koivistoon. Vietimme paljon aikaa yhdessä, hänen tietotaitonsa taidemaailmasta oli yksi kipinä ”vakavampaan” valokuvausinnostukseeni. Vuonna 2004 pääsin Turun taideakatemiaan opiskelemaan valokuvausta, valmistuin koulusta vuonna 2008.

Oletko ollut kiinnostunut muista ammateista? Manu

Olen ollut kiinnostunut myös muista ammateista, mutta ne ovat useimmiten liittyneet enemmän tai vähemmän taiteeseen. Olen mm. hakenut Turun yliopistoon opiskelemaan uskontotieteitä ja taidehistoriaa, graafista suunnittelua Espoo-Vantaan Muotoiluinstituuttiin (toimii nykyisin nimellä Metropolia) ja Turun DIAK:iin monimediatoimittajan opintoihin.

Mistä saat inspiraation eri teoksiin? Veera

Unimaailma inspiroi taidettani. Esimerkiksi Hei katso kuinka kaunis onkaan tuo auringonnousulasku perustuu vuonna 2008 näkemääni uneen. Teoksesta on olemassa myös toinen pelkistetympi versio, pieni akryylimaalaus, jonka omistaa Tsekin tasavallassa asuva suomalainen taiteenkeräilijä.

Musiikki on minulle tärkeää; sitä tulee usein kuunneltua, kun työstän uutta teosta. Vuosia takaperin eräs turkulainen taiteenkeräilijä teki kanssani erikoisen kaupan – hän vaihtoi pianonsa yhteen valokuvamaalauksistani. Tämä on ehkä konkreettisinta, miten musiikki on vaikuttanut tai liittynyt taiteeseeni.

Melkein mistä tahansa voin saada kipinän teokselle: kirjoista, luonnosta, hyvästä keskustelusta, rakkaudesta, surusta, jostain oudosta sattumasta jne. Pidän kaikki aistit avoinna.

Onko sinulla usein hetkiä, jolloin maalaaminen ei onnistu? Miikka

On kausia, jolloin en tee maalauksia. Silloin teen muita töitä tai kirjoitan, piirrän sekä kerään ideoita tuleviin teoksiin. Toki taukoja on hyvä pitää, jotta mieli pääsee levähtämään. Mutta joskus on myös toisinpäin, jos joudun olemaan pitkään luomatta, alan kokea levottomuutta – tulen kärsimättömäksi.

Näyttelyn teosten päävärinä oli oranssi ja sininen. Muutama teoksista oli kolmion mallinen ja pyöreä. Miksi juuri vastavärit oranssi ja sininen? Niko

Vastavärien valinta ei sinänsä ole suunniteltua.

Värit muotoutuvat teosta tehdessä, sen tunnelman ja aiheen mukaan. Mutta näyttää siltä, että tällä hetkellä olen mieltynyt sinioranssiseen värimaisemaan. Ehkä taiteessani on sinioranssikausi?

Näyttelykokonaisuudessa värien polaarisuus enemmänkin täydentää toisiaan kuin kumoaa. Symbolisesti sininen liittyy veteen, ilmaan, kylmään, älyyn, järjestykseen, rauhaan ja oranssi puolestaan tuleen, maahan, lämpimään, tunteeseen, virtaan, elinvoimaan. Kaikki neljä elementtiä ovat siis käytössä:

maa, tuli, vesi ja ilma. Ne muodostavat viidennen elementin: Utopian hengen eli teokset itse.

Mistä sait idean yhdistää valokuvausta maalauksiisi? Anni

Kokeilemisen kautta. Ennen isompia canvakselle tulostettuja teoksia tein Turun taideakatemian kirjatyöpajassa Parhainta Onnea – Pink Ink Records 2007 ”kuvalevyn”, joka myötäilee ep-levyn formaattia. Käytin tähän teokseen vanhempieni ja isovanehmpieni vanhoja valokuvia: yhdistelin niitä melko räikeään ”Andy Warhol” maiseen värimaailmaan.

Mikä on UTOPIA-näyttelysi lempiteos?

Lempiteokseni on aina se, mitä sillä hetkellä työstän valmiiksi,

mutta Utopia-näyttelyn valmiista teoksista Tyhjyydestä on yksi suosikkini.

Teos kiteyttää osan elämänkatsomustani: kaikki on hetkellistä, olemme jatkuvassa muutoksenvirrassa ja niin pitääkin olla, mutta myös sitä paremmalla syyllä ympäröivää maailmaa (makrokosmos) tulisi arvostaa ja suojella – kuluttamatta sitä loppuun. Sama koskee sisäistä maailmaamme (mikrokosmos); se on herkkä, sille täytyy antaa liikkumatilaa ja lempeää huomiota. Mikro- ja makrokosmoksella on sama syke: emme ole erillisiä luonnosta, vaikka nykypäivän ihminen tuntuukin ajautuneen yhä kauemmas luonnollisen kauneuden ja villeyden tajusta. Ehkä arvomaailmaamme ja tietoisuuttamme muuttamalla löydämme jälleen takaisin alkujuurakkoon – lakkaamme kokemasta erillisyyttä kaikkeen, toisiin ihmisiin ja itseemme – lakkaamme olemasta jatkuvasti hukassa.

Ketkä ovat lempitaiteilijoitasi tai esikuvia? Juho

Pidän symbolismista ja art nouveausta. Osa Odilon Redonin teoksista ovat erityisen kauniita, pidän hänen The Buddha teoksesta, joka löytyy Van Gogh museosta Amsterdamista. Myös seuraavien taiteilijoiden työt miellyttävät: Jean Delville, Fernand Khnopff, Hugo Simberg, Edvard Munch, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, John Bauer ja Leonardo Da Vinci. Leonardo Da Vinci löytyy yhdestä Utopia-näyttelyn teoksesta.

Arvostan suuresti yhdysvaltalaisen yhteiskuntakriitikon ja filosofin Henry David Thoreaun kirjallista tuotantoa. Suosittelen hänen kirjojaan: Walden: Elämää metsässä, Kävelemisen taito ja Kansalaistottelemattomuudesta. Yksi lempikirjoistani on myös Jean Gionon Mies joka istutti puita. Se on lukemisen arvoinen pieni tarina, jonka toivoisin olevan tosi.

Monien muusikoiden tuotanto sävähdyttää. Viime aikoina olen kuunnellut erityisen paljon Leonard Cohenin musiikkia, johtunee osittain siitä, että luen parhaillaan hänen elämänkertaansa. Pidän seuraavista artisteista/bändeistä: Lhasa De Sela, Dead Can Dance, James Blackshaw, Michael Cashmore, Antony and The Johnsons,

The National, John Grant, In Gowan Ring, Sally Doherty, Clint Mansell, Mark Kozelek, Stuart Staples…

Kuinka kauan keskimäärin teoksen työstäminen kestää ideavaiheesta valmiiksi työksi? Jan

Keskimäärin ehkä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Mutta idea on voinut syntyä jo parikin vuotta aikaisemmin ennen kuin olen alkanut työstää varsinaista teosta.

Tekeminen on monien osien summa. Suosittelen keräämään materiaalia sivuun kaiken aikaa ja ideat kannattaa aina kirjoittaa ylös. Itse kirjoitan joka päivä: joskus ideoita, joskus pelkkää ajatusten virtaa.

Ketkä hankkivat taidetta? Saila

Riippuu taiteilijasta. Omalla kohdallani teoksia ovat ostaneet taiteenkeräilijät, taiteilijat, ystävät, sukulaiset, puolitutut ja tuntemattomat.

Iida Ojanperä: Tyhjyydestä, 2011

KU3 Media ja kuvien viestit – kurssilaiset kuvasivat nuorten elämää Raahessa ja Pohjolassa. Pääasiassa valokuvaukseen keskittyvällä kurssilla lopputyön aiheeksi valikoitui Ulkoasiainministeriön julkaisema Nuorena pohjolassa -kuvakilpailun aihe: millaista on olla nuorena Pohjolassa?  Kuvan lähettäminen kilpailuun oli vapaaehtoista.

Annan kuvat:

Ensimmäisen kuvan epätarkka tunnelma ja vahvat värit kertovat sekä kauniista luonnosta että hiukan sumuisista, pimenevistä illoista, jolloin parhaat ja hulluimmat ideat usein syntyvät: illoista, joita muistellaan myöhemmin hymyillen. Raahessa erityisesti auringonlaskut ovat kauniita, ja neljästä vuodenajasta on helppo nauttia. Tästä kertoo muun muassa se, että kuvaa ei tarvinnut käsitellä paljoa, vaan iltataivas tarjosi melkein kaikki edellytykset.

Toinen kuva on otettu eräältä mieleen jääneeltä keikalta. Kuvan ihmiset ovat nostaneet kätensä ilmaan ja laulavat mukana sanoituksia, jotka tuntuvat koskettavan juuri heidän elämäänsä. Nuorisokulttuuriin kuuluu usein olennaisesti musiikki, ja kuvan ihmiset elävät jokainen omalla tavallaan yhdessä hetkessä, nauttien hyvästä seurasta, yhteenkuuluvuuden tunteesta ja tarttuvasta musiikista.

Kolmas kuva ilmaisee jollain tapaa ystävyyden tärkeyttä: sitä, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa voit olla juuri sitä mitä olet ja pitää hauskaa. Kuvassa on myös tietty kontrasti. Vaikka ilta on jo tumma, ovat kuvattavat hymyileviä, onnellisia ja leikkimielisiä.   Anna

Jennin kuvat:

Ensimmäisessä kuvassa nuori pelaa lavastetusti World of Warcraftia, joka selittää että nuoret pelaavat paljon tietokoneella ja konsoleilla. Ulkona ei vietetä yhtä paljon enää aikaan vaan nuoret ovat verkostoituneet ja voivat puhua toisilleen netin sekä pelien välityksillä. Kuvan muokkauksen tarkoituksena oli painottaa tietokonetta ja näyttöön kohdistuu värillisiä valoja korostaen peliä.

Toisessa kuvassa nuori opiskelee väsyneenä nojaten käteensä ja tekee tehtäviä kirjapinon keskellä. Nuori viettää suurimman osan ajastaan koulussa opiskellen ja välillä se voi olla hermoja raastavaa. Kuva on hieman harmahtava ja sumea, luoden väsynyttä ja laimeaa tunnelmaa.

Kolmannen kuvan tarkoituksena on kertoa seurustelusuhteista. Suomalaisessa kulttuurissa on vapaus seurustella ja nauttia ihastumisesta nuorena, toisin kuin esimerkiksi Lähi-idässä, jossa se voi olla tuomittavaa ja vanhemmat solmivat avioliittoja lastensa puolesta. Kuvassa korostetaan myös taivasmaisemaa, lämpimiä ja kylmiä värejä, koska seurustelussa on paljon ihania sekä onnellisia hetkiä, mutta myös haikeutta, ikävää tai jopa surua.  Jenni

Jounin kuvat:

Nuorena Pohjolassa 

Nuoret käyttävät paljon aikaa tietokoneella, urheillessaan, sekä kotitehtävissään. Mikä näistä kolmesta on tärkein, pystyykö ajankäyttöä ajoittamaan oikein, että aikaa riittäisi kaikille? Ovatko nämä kolme asiaa kaikki tarpeellisia?

Kotitehtävät ovat tärkeitä, mutta niihinkään ei saa käyttää liikaa aikaa. On käytettävä aikaa myös rentoutumiseen. Monet kokevat liikunnan rentouttavana, mutta siihenkään ei saa käyttää liikaa aikaa. On huolehdittava koulusta. Tietokoneella olo vie helposti paljon aikaa täysin turhaan, mutta se on myös tärkeä väline.

On tärkeää soveltaa ajankäyttöä. Mihinkään ei saa käyttää aikaa liikaa aikaa. Nuorten on itse huolehdittava ajankäytöstään.

Jouni

Blog Stats

  • 161 610 hits