You are currently browsing the monthly archive for joulukuu 2013.
Näyttelyn avajaisissa Galleria Myötätuulessa
Vierailimme joulukuussa 2013 Essi Korvan näyttelyssä Galleria Myötätuulessa. Kaksi KU1-ryhmää pääsi nauttimaan avajaistunnelmasta ja juttelemaan taiteilijan kanssa. Näyttelyavaisissa esiintyi Raahen musiikkiopiston sellotrio ja kulttuuritoimi tarjosi kaikille avajaisvieraille torttukahvit ja muita jouluherkkuja.

Tunnelmia näyttelyavajaisista 10.9.2013. Viisikymmentä lukiolaista tutustui näyttelyavajaistapahtumaan ja taideteoksiin.
Essi Korvan näyttely puhutteli lukiolaisia. Kaksi ryhmää pääsi näyttelyn avajaisiin, muiden kurssilaisten kanssa vierailimme näyttelyssä oppituntien aikaan.
Näyttely oli hyvin- kihetova ja aidon tuntuinen. Se herätti paljon tunteita ja teoksia teki mieli pohtia pitkään ja rauhassa. Opin keskittymään näyttelyn teoksiin ja niiden yksityiskohtiin paremmin kuin ennen. Venla
Näyttely oli mielenkiintoinen katsoa, mutta toi ahdistavia ja pelottavia ajatuksia. Laura
Galleriavierailu oli erittäin inspiroiva! Teosten erikoiset materiaalivalinnat ja -yhdistelmät jäivät mielen pohjalle kutittelemaan. Erityisesti hahmojen hiukset, lehmän j ahevosen häntäkarvat, olivat upean näköisiä. Toinen hieno elementti oli puun käyttäminen materiaalina. Puun omia muotoja ja kuvioita oli käytetty taidokkaasti hyväksi. Hahmojen silmät olivat pelottavat, mutta taidokkaasti toteutettu. Iida

Taidetosten tunnelmat vaihtelivat lukiolaisten mielestä surumielisyydestä kauhuun. Veistosten materiaalinkäyttö oli ennakkoluulotonta.
Raahen lukion kuviksen jouluperinteeksi on muodostunut vierailu Soveliuksen talon joulussa, jossa laivapatruunin kodin joulu on melkoisen herraskainen komeine kuusineen ja herkkukoreineen. Vihreän talon salin joulukuuseen on ripustettu ikivanhat paperista leikatut koristeet 1800-luvulta. Kuusen koristeet on askarrelut Maria Hedman s. 11.2.1833 Oulu). Maria meni naimisiin raahelaisen Johan Friemanin kanssa ja koristeet ovat päätyneet Raahen museolle. Vaatimattomampaan merimiehen tuvan jouluun voi tutustua pakkahuoneella ja Kruununmakasiinimuseolla on esillä jouluseimiä.
Raahen historiaa tutkinut Samuli Paulaharju kirjoittaa, että ”rikkaiden raahelaisten joulukuusi loisti kuin paratiisipuu ja oli koristettu mitä moninaisimmilla paperihetuloilla. Suikaleisiin liimattiin kaikennäköisiä kuvioita, joita oli leikelty Heickellin mamsellilta ostetuista kulta- ja hopea- ja monenväirisestä kiiltopaperista”.
Olipa kerran vuuesa tuo annanpäivän aamu…

Tuunaa päähine-kilpailun tuomaristolla oli vaikea tehtävä valita voittaja kymmenistä kierrätysmateriaaleista tehdyistä kilpailutöistä.
Tuunaa päähine! -kuviskilpailu
Raahen opetustoimen Taikakuu- taito- ja taideaineiden kehittämisryöryhmä järjesti Tuunaa päähine!-kilpailun, jossa jo viidennen kerran tehtiin Annanpäiville 9.12. kierrätysmateriaalista taideteoksia. Eriskummallisista fantasia- ja arkipäähineistä kerättiin näyttely Patalaan, jossa yleisöllä oli mahdollisuus äänestää suosikkinsa. Ääniä annettiin 225 kpl ja huumoripitoinen ja luova kilpailu toi hyvän mielen. Aiempina vuosina kierrätysmateriaaleista on syntynyt kilpailussa joulukoristeita, adventtikalentereita, koruja ja lyhtyjä. Mitä keksitään ensi vuonna?
Valoa Oulussa! – mikseipä joskus myös meidänkin kotikaupungissa?
Inspiraatiota syksyn kuvistöihin antoi Oulussa järjestetty Valoa Oulu!-tapahtuma, jossa mm. koulujen ja eri järjestöjen tuoma valotaide pisti ihmiset liikkeelle marraskuun pimeyteen. Teokset levittäytyivät ympäri kaupunkia. Milloinkas me lukiolaiset intouduttaisiin valotaiteesta? Kuvisope lennätti muinoin 2000-luvun alussa valaistuja leijoja Valon voimat -tapahtumassa Suomenlinnassa, Helsingissä. Ehkäpä tulevana syksynä kehitellään uudenlaista välkettä Raahen myrskytuuliin…
Taikakuu kumottaa kirkon yllä
Taito- ja taideaineiden työryhmä Taikakuu järjesti marraskuussa täydennyskoulutusillan Raahen opetustoimen opettajille yhteistyössä Raahen seurakunnan kanssa. Tapahtumapaikkana oli vastikään peruskorjattu Raahen kirkko. Tavoitteena oli pohtia, kuinka kirkkoa voisi käsitellä taito- ja taideaineiden opetuksessa – onhan kaupungin arvorakennus, kaupungin arvokkain soitin ja suurikokoinen Järnefeltin arvomaalaus tutustumisen arvoisia! Illan aikana luonnosteltiin kirkon yksityiskohtia, kuunneltiin kanttorin esittely uruista, sekä urkumusiikkia. Kirkon historia ja kirkkotekstiilit tulivat tutuiksi. Ennen iltapalaa pääsimme käymään myös korkealla kirkontornissa! Kiitokset Raahen seurakunnalle mielenkiintoisesta illasta, opimme paljon uutta!
Koulun historia esillä myyjäisissä
Raahen yhteislyseon ja lukion seniorit ry. myivät naistenmessuilla tuotteita toimintansa rahoittamiseen. Seniorit ovat muistaneet usein stipendein taito- ja taideaineissa menestyneitä ylioppilaita. Suunnitteilla on ensi vuodeksi myös senioreiden toiminnasta kertovan logon suunnittelu. Pitkäaikaisen rehtorin Antti Saarimäen piirtämät joulukortit tekivät kauppansa. Antti Saarimäen taiteellista tuotantoa oli esillä Raahessa jokunen kesä sitten: blogiartikkeli Antti Saarimäen näyttelystä.
Kuviksen harrastuskenttä on laaja ja paljon tapahtuu myös oppituntien ulkopuolella, mistä koulussa ei tiedetä mitään. Yksi lukiolainen koristelee kakkuja, toinen maalaa pienoismalleja ja kolmannen intohimo on valokuvaus. Onneksi nykyään harrastusten tuloksia voi esitellä mm. blogeissa ja saada sitä kautta laajasti töitä esille, sekä palautetta tekemisistään. Kuvataiteen kurssien arvioinnin lähtökohtana ovat oppitunneilla tehdyt työt, tuntiaktiivisuus ja yrittämisen asenne. Kurssipalautteen mukaan saa mielellään tuoda lisäksi arviointiin koeviikolla myös osoituksen harrastuneisuudestaan.
- Annin blogi käsittelee upean visuaalisesti mm. muotia ja matkailua.
- KU3-kurssin suorittaneen Hennan valokuvia on esillä hänen kuvagalleriassaan.
- KU1-kurssilaisen Elisan valokuvausharrastuksen tuloksia ja videoita voi tarkastella hänen vapaamuotoisessa blogissaan High Five.
KU1-kurssin suorittaneen Jessen valokuvia elo-syyskuun maisemista 2013:
KU1-kurssilla olleen Vilhon Warhammer hahmot ovat pikkuruisia ja niiden maalaamisessa ja tuunaamisessa voi kehittyä aikojoen kuluessa. Detaljien maalaaminen on oma taitolijinsa ja hahmojen tekemisestä järjestetään myös kilpailuja.
Pienoismallien tekemisellä on pitkät perinteet. Merikaupunki Raahessa pienoismallit ovat tuttuja. Uusi kirkkolaiva saatiin Raahen kirkkoon v. 1990. Sen on valmistanut raahelainen Olavi Pelkonen. Samuli Sarkkilan taidokkaita puuleikkauksia, aikansa ITE-taidetta on esitelty Raahen museon näyttelyissä useaan otteeseen. Naisten ja tyttöjen harrastajajoukkoja yhdistää Raahen nukkekotinäpertäjät, joiden taidonnäytteitä ollaan saatu nähdä Apteekkimuseon ikkunassa kesäisin ja jouluaikaan.
Emmin harjoitustyö KU3-kurssille:
Suklaamuffinssia tehdessä otin joka vaiheessa kuvan mitä tein. Koska oli jo pimeä ilta, en voinut turvautua luonnonvaloon. Säädin aukon mahdollisimman pieneksi, sillä tykkään kuvista, joissa on yksi tarkka alue ja muut osat ovat epäteräviä. Yritin saada kuvista pehmeitä ja vähän lämpimämmän oloisia, jotta siitä ei tulisi ”opettavaista” videota, vaan tarinamainen, jossa on loppuhuipennuksna valmis tuote. Näiden kriteerien pohjalta Photostory onnistui hyvin, kiinnitin erityisesti huomiota sommitteluun ja kuvakulmiin, jotta saisin kuviin lisää mielenkiintoa. Sen lisäksi yritin saada kuvista pois ”turhaa sälää”, jotta kuvien pääajatus tulisi selville. Emmi
Niko ja Antti tekivät videon lukiolaisen arkipäivästä:
KU9-kurssilla tehtiin lasitusharjoituksia pienille keramiikka-palasille, joista sai tehdä koruja, jääkaappimagneetteja ja avaimenperiä. Keramiikan ja lasittamisen maailmaan päästiin hyvin tekemällä reliefit. Jugendista ja Art nouveausta inspiraation saaneita keramiikkareliefejä syntyikin erilaisista aiheista, joissa tyylikauden lisäksi oli runsaasti luonnonmuotoja.
Syyskuun lämpimät päivät houkuttivat ulos maa- ja ympäristötaiteen pariin. Lukion lähiympäristöön luonnonmateriaaleista syntyneitä töitä esiteltiinkin kuviksen blogissa jo aiemmin.
Lopputyönsä kurssilaiset tekivät valitsemastaan aiheesta. Innoittajana saattoi olla Louise Nevelson upeine reliefeineen. Osa Nevelsonin töistä on kuin assemblaaseja. Lopputyönä syntyi myös keraamisia hahmoja, joiden siivet syntyivät monenkirjavista materiaaleista aina pitsiliinoista metallilankaan asti. Ympäristöön sulautuvat kanaverkkoveistokset olivat kolmas lopputyövaihtoehto.

Japanilainen paperitaittelu, origami sai uuden ilmeen kun Aliisa teki origamikurjista kimalteella kuorrutetun kultaisen taideteoksen.

Pitkulakissa kiipeilee koulun käytävillä. Tassut savea, ruumis kangasta ja etu-, sekä takapää kanaverkkoveisto-tekniikalla. Riikka ja Pasi
Dragonfly Halusin tehdä siipityön, koska se oli mielestäni kiinnostavin. Päätin tehdä lohikäärmeen, koska muut ideat eivät olleet toteuttamiskelpoisia (ainakaan materiaalista savi). Lohikäärmeen ruumiin teossa kesti monta kuvistuntia, mutta se oli sen arvoista. Työ oli jokseenkin epävakaa ja pelkäsin sen hajoavan raakapoltossa. Se onneksi säilyi muutamaa halkeamaa lukuunottamatta ehjänä. Lasitin työn vihreällä lasitteella, koska huoneessani ei ole vielä vihreää lohikäärmettä. Siivet olivat hankalat. Alkuperäinen ajatus oli käyttää silkkipaperia, mutta se ei kuultanut läpi kuten olisin halunnut, joten laitoin pelkät rautalangasta tehdyt kehikot ja roiskin niihin kultamaalia. Liimasin myös kultaisia helmiä lohikäärmeen hännän viereen, aivan kuin se vartioisi aarretta. Kuten lähes jokaisessa tarinassa ja mytologiassa kerrotaan, lohikäärmeet ovat kullan ja muiden kauniiden asioiden perään, joita he vartioivat, ettei kukaan vie niitä niiltä. Työtä oli kiva tehdä ja se haastoi juuri sopivasti. Meri
Tein lopputyöksi savesta karhuhahmon. Päätin lopputyöaiheen heti kun kuulin tehtävän. Päätin tehdä savesta eläinhahmon ja päädyin pienen suunnittelun jälkeen valitsemaan karhuhahmon. Työstin savea muotoilemalla ja kaivertamalla. Siivet tein rautalangasta taivuttelemalla ja punomalla. Lopuksi maalasin hahmoni ruskealla peitevärillä. En käyttänyt sitä uunissa. Ilari
Muisto kodista Savesta valmistettu koira syntyi hetken mielijohteesta kun en vain keksinyt mitä tekisin siipien kaveriksi. Vaikka työn suunnittelu vei useita tunteja, itse valmistukseen ei kulunut kauaa. Olen tyytyväinen, että työ onnistui noin hyvin paineen alla ja kaikki, lasituksen väri, siipien koko ja muoto sopivat niin hyvin yhteen. Aiheena raahekoira on minulle tosi tärkeä, sillä varsinkin juuri oman kotikaupungin historia on lähellä sydäntäni. Jaana

Kultainen kaupunki on saanut inspiraationsa Nevelsonin reliefeistä. Milka ja Venla tekivät kaupungin yhteistyönä.
Kynsilakkastadi ”Kynsilakat asuvat suurkaupungissa Kynsilakkaplaneetalla. Ihmisille ne näyttäytyvät kynsilakkojen muodossa, mutta ulkomuoto on todellisuudessa karmeampi. Meille tutut ja turvalliset kynsilakat ovat todellisuudessa ulkoavaruuden ufoja!” Päätimme tehdä reliefin, sillä tykkäämme näperrellä ja muut vaihtoehdot eivät houkutelleet niin paljon. Idea lähti muodostumaan kynsilakkapulloista ja maisemaksi melkein itsestään syntyi suurkaupunki. Kynsilakkapullot teimme savesta ja ”talot” ovat maitopurkkeja. Autot, mopot ja ufot löysimme kotoa vanhojen lelujen joukosta. Kokosimme reliefin kuumaliimalla. Väri oli aluksi ongelma, mutta lopulta totesimme, että kultainen kuvastaa hyvin suurkaupungin tunnelmaa. Työ piti maalata useaan kertaan, kaksi kertaa spraymaalilla ja kerran akryylimaalilla. Työtä oli mukava tehdä, kun saimme yhdistellä savityötä ja muuta askartelua. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen.” Venla ja Milka

Venlan luonnoksia ja lasituskokeiluja. Lasituskokeiluista saatoi tehdä kauniita jääkaappimagneetteja.

Iidan enkeli on lasitettu kraklatulla lasitteella. Siivet se on saanut virkatuista liinankappaleista.
Meren äärellä Tämä työ on saanut paljon vaikutteita merestä, sillä idea lähti liikkeelle laatikossa jo pitkään lojuneista simpukoista. Tukevalle taustalle on liimattu erilaisia pikkuesineitä ja työhön on liitetty myös punottuja lankoja kehistämään ja pehmentämään sitä. Väriksi valitsin vitivalkoisen sijasta vähän pehmeämmän norsunluun sävyn. Olen hyvin tyytyväinen työhöni, enkä lähtisi siinä mitään muuttamaan. Se sopisi mielestäni hyvin esim. meren rannalla sijaitsevan mökin seinälle meren aaltojen jatkoksi. Emmi