You are currently browsing the monthly archive for joulukuu 2011.

KU5 kurssilla oli mahdollisuus kokeilla valomaalausta. Light painting on valokuvaustekniikka, jossa suljinaika on sekunteja tai minuutteja ja valokuvaa piirretään valolla tai valaistaan esineitä/tiloja, jolloin osa kuvasta jää hämärään ja valaistut kohteet korostuvat. Olosuhteet marraskuun pimeydessä ovat täydelliset valomaalauskokeiluille.

Emman valomaalauksia:

Kenkä.

Radio.

Carinan ja Jasminin valomaalauksia:

LÄHEINEN

YLEELLISYYS

JUHLA

Aten, Annikan ja Tommin valomaalaus:

Hetken säilyviä maalauksia ruokaöljyllä.

KU8 -kurssilaiset maalasivat joulukuun aamupimeydessä varjomaalauksia. Etsimme ensin kuvia ihmisistä uutisista, mainoksista ja taidekirjoista. Luokkaan ripustettiin kaava- ja makulatuuripaperia. Sytytimme kaksi rakennustyömaavaloa papereiden taakse. Kiipesimme pöydälle maalaamaan ruokaöljyllä ja vedellä ihmishahmoja kuvien pohjalta anatomiaa tutkien.

Hetkittäin oli mukava käydä katsomassa paperin toiselta puolelta maalauksen edistymistä ja varjokuvina näkyviä taiteilijoita. Vesimaalaukset kestivät vain hetken ennenkuin kuivuivat. Ruokaöljy levisi hitaasti paperilla ajan kuluessa, joten syntyneitä taideteoksia ei voinut säilöä muuten kuin valokuvin.

Varjomaalauksissa lopputul0sta tärkeämpää onkin prosessi. Maalaajien mieliin painui kokemus ja tunnelma ihmishahmojen anatomiaa harjoitellessa.

Ehkä joskus maalausprosessia päästään näkemään vaikkapa koulun juhlien elävöittäjänä juhlasalissa tai koulun lavalla?

Maalatessa tuntui siltä, että työskentelee itsekseen. Paperin takana oli kuitenkin seuraamassa jokaista siveltimenvetoa iso joukko ryhmäläisiä.

 KURKISTUS -joulukalenterikilpailu

Joulukalenterit ovat esillä Patalassa koko Annanpäivän ajan klo 20.00 asti. Joulupukki julkistaa kilpailun voittajat klo 18.00. Patalassa vierailee myös tiernapojat, kahvia, torttuja ja joulupuuroa on tarjolla. Kilpailuun saapui 71 kalenteria, joista useimmat oli tehty ryhmätyönä. Palkintoraati on tehnyt valintansa voittajista, mutta myös yleisön suosikkia saa äänestää. Tässä Raahen lukiolaisten kierrätysmateriaalista valmistettuja joulukalentereita:

jouluomena, Niina

Löysin hauskan idean joulukalenteriksi selailemalla kirjaa, jossa oli vinkkejä erilaisiin juttuihin joita tehtiin kirjoista. Kalenterini on siis tehty vanhasta kirjasta kierrätysideaa noudattaen. Muotoilin kirjan omenan muotoon käyttäen mattoveitseä ja saksia. Värjäsin vesiväreillä kirjan sivujen reunat punaisiksi. Lisäsin omenaan myös oikean puunoksan sekä lehden. Kalenterin luukut löytyvät sivujen välistä ja numero näkyy sivujen välissä. Yllätys löytyy tietyn luukun kohdalta. Kierrätyidea on ollut mielessä työtä tehdessä ja suurin osa työn materiaaleista onkin kierrätettyä. Niina

Niinan joulukalenteri on vanhoista kirjoista.

Useat taiteilijat käyttävät kirjoja taideteosten materiaalina. Hämmästyttäviä kirjataideteoksia löytyy internetistä: Funforever ja Offbeatearth.

Maailman jouluperinteet, Laura ja Marja

Aloitimme kalenterin rakentamisen etsimällä netistä tietoja eri maiden jouluperinteistä ja niihin liittyvistä hahmoista. Tietojen keräämiseen meni kauan aikaa ja samalla etsimme kotoa tyhjiä tulitikkurasioita, joista teimme kalenterin ”luukut”. Valmiit jouluperinne tietolaput tulostimme ja liitimme ne kuvan kanssa laatikoihin. Laatikot päällystimme mummolasta löytyneellä käytetyllä lahjapaperilla. Numerot laatikoihin teimme kultatussilla. Maapallo syntyi kanaverkosta, jota käytimme apumuottina ja tukena. Verkon päällystimme liimaliisterillä liimatuilla sanomalehden palasilla. Värjäsimme maapallon siniseksi ja liimasimme itse piirretyt vihreäksi väritetyt maanosat palloon. Tukipilarit teimme vanhoista pensseleistä, joihin lisäsimme kimallemaalia. Pensseleiden päähän lisäsimme jo ennen käytetyt styroksipallot, jotka saivat myös kultaisen värin. Maapallon sekä laatikot kiinnitimme pensseleihin ohuella siimalla. Tähdet tehtiin vanhan kirjan sivuista ja nekin maalasimme kullalla. Joulupukki ja porot ovat arvoitus? Saimme maapallon tasapainoon villalangan pätkillä, jotka yhdistimme uuten lankaan ja teimme loppuksi lankaan  kiinnityslenkin. Loppusilaukseksi lisäsimme kimalletta koko kalenteriin. Laura ja Marja

Emman joulukalenteri on tehty vanhasta akvarellirasiasta

Joulukalenteri on tehty tietokoneen styroksisesta pakkaussuojasta. Annika ja Sanna-Kaisa ovat tehneet monimuotoiseen kalenteriin erilaisia luukkuja.

Käytimme pohjana styroksista tietokoneen suojaa, johon oli helppo kaivertaa erilaisia koloja. Halusimme tehdä luukuista erilaisia ja käytimme kierrätysmateriaaleja mahdollisimman paljon. Kalenterin suunnitteleminen ja tekeminen veivät paljon aikaa. Lisäsimme työhömme yksityiskohtia, jotka tuovat siihen persoonallisuutta. Jouluvalot tuovat kalenteriin joulun tunnelmaa ja saavat sen valaisemaan pimeitä iltoja.  Suunnittelimme, että lahjoitamme kalenterin Raahen turvakodille. Annika ja Sanna-Kaisa

Joulukaltenteri on valaistu patterikäyttöisin jouluvaloin.

Jokainen joulukaltenterin luukku on erilainen.

Joulukalenteri koulun keittiön muovisista ruokapakkauksista

Jouluiset miehet tonttulakeissa

Idea työhöni lähti siitä kun selailin vanhoja Cosmopolitan lehtiä. Kalenteri tytöille! Luokasta löysin käytettyjä ruokapakkauksia ja päätin tehdä luukut niihin. Leikkasin pakkauksiin luukut mattoveitsellä ja liimasin julkkismiesten kuvat luukkujen sisälle. Sen jälkeen maalasin pakkaukset punaisella maalilla ja koristelin työn. Jasmin

Jouluinen Mic Steamy

Emmin työssä on käytetty lastenruokapurkkien kansia.

Lähdin rakentamaan joulukalenterin ideaa siitä, että halusin luukuiksi pilttipurkkien kansia. Vähän funtsittuani tajusin että nehän ovat jonkin sorttista metallia, joten nehän voi kiinnittää magneeteilla johonkin vanerinpätkään. Anastin siis varastosta monta kertaa alustana käytetyn kovalevyn ja maalasin sen sinivalkoiseksi. Aluksi ajattelin tehdä taustasta hieman taiteellisemman mutta siihen ei olisi ollut aikaa, ja on se nuinkin tosi hieno. Luukkujen ”yllätyksiä” mietin pitkään, ja runojen sanoista ja ties mistä päädyin biiseihin. Jokainen biisin nimi on leikattu kirjan kerrallaan sanomalehdistä, ja ne on liimattu käytetylle luonnospaperille. Pilttipurkkien kannet on paketoitu jämäsilkkiin ja numerolaput tehty niin ikää jämäpahvista. Biisit on enimmäkseen englannin kielisiä, mutta kovana aasian ystävänä ujutin mukaan myös korealaisia lempibiisejäni. Työn nimi on ”iCalendar” näin musiikkihengessä. Emmi

Purkinkansien takaa paljastuu tekijän lempibiisejä.

Pyromaanin Joulu, Atte, Annika ja Tommi

Ensin suunnittelimme työtä tarkoin ja huolellisesti. Sen jälkeen maalasimme isoa pahvinpalasta punaisella, kultaisella ja sinisellä maalilla. Maalaamisen jälkeen revimme lehdistä ruskeaa, vihreää ja keltaista väriä. Vihreistä lehdenpalasista teimme kuusen, keltaisista kuusen latvaan tähden ja ruskeista palasista kuusen rungon. Piilotimme tyhjiin tulitikkurasioihin pieniä leluyllätyksiä ja paketoimme rasiat lehdistä leikatuilla palasilla ja käytetyllä lahjapaperilla. Sen jälkeen laitoimme paketteihin lahjapaperinarut. Sitten liimasimme paketit kalenteriin ja kirjoitimme paketteihin numerot. Lopuksi lisäsimme työhön ”pikkuhienouksia” kuten mm. kimalletta ja koristelimme kuusen kankaanpalasin ja kangasnauhoin. Atte, Annika ja Tommi

Milla ja Jenna

Milla ja Jenna

Jouluinen tehtävälokero 🙂

Ihan ensimäisenä tul mieleen pilttipurkit, halusin tehdä jotakin niiden kanssa, en tiennyt mitä tekisin . Myöhemmin tunnin pääteeksi opettaja antoi laatikkoon jotta keräisin purkit pois ja siitä ajattelin ”hei tähän mahtuu kaikki”. Jokaisen tunnin alussa suunnitelmat muuttuivat. Lopuksi tuli sellainen tehtävälokero, joka on suunnattu kuolunikäisille lapsille jotka ovat kiinnostuneet kielten opiskelemisesta. Koska tehtävälokerossa on tehtäviä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Carina

pilttipurkkijoulukalenteri

joulukalenteri yleiskuvana. Kansi napapiirin matkamuistomyymälän pussista

Vanha pahvilaatikko ja vessapaperin hylsyjä – siinä on Tee se itse! -kalenterin sydän. Kalenteri asetetaan tasolle, kuten työpöydän reunalle tai hyllyyn siten, että ovet avautuvat ylöspäin. Muutoin karkkipaperein koristellut hylsyt putoavat. Kalenterissa ei ole yllätyksiä – siitä se nimi tuleekin. Joka päivä eteen tulee uusia, jouluisia juttuja, joita haluaa myöhemminkin muistaa; hyvä piparkakkuohje, hauska joulukuva lehdessä taikka Jipun joulu -konsertin lippu. Esimerkiksi sellaista voi säilöä hylsyjen sisälle. Kun seuraava joulu koittaa, luukun takaa paljastuu viime joulun muistoja ja tunteita. Tavallaan kalenteri säilöö muistoja ja se on aina omistajansa näköinen! -Jutta

Luukkuja

Muihin Raahen opetustoimen järjestämin Taito- ja taideaineiden kilpailuihin ja tehtävävinkkeihin voit tutustua TAIKAKUU-sivulla.

Annanpäivät Patalaan 2011 lehtiartikkeli.

Merimuseolle ja Soveliuksen talolleki pääsee ihan iliman eestä ilta kaheksaan asti!

Raahen lukion reissunalle Arttu matkusti Afrikkaan, Sambian pääkaupunkiin. Artulla oli mukanaan lukiolaisten kysymyksiä lähetystyöstä. Suurkiitokset vieraanvaraisuudesta ja upeista matkakuvista!

Lue Artun mielenkiintoisesta seikkailuista Sambiassa: ARTTU IN LUSAKA

Tutustu myös Artun muihin matkoihin ja kuuntele ääninäytteitä eri kielistä.

Arttu juhlii itsenäisyyspäivää perinteitä kunnioittaen.

Tutustu Raahen lukion ARTTU -valokuvaprojektiin. Syksyllä 2011 kuviksen maskottinalle Arttu vieraili valokuvaamassa Lusakassa, Sambiassa.

 

Jos itsenäisyyspäivän juhlapuku on ostamatta, niin tässä mainio kierrätysvaihtoehto KU5 -nykytaiteen työpajasta:

Mekko takaapäin.

Kuvis vitosen lopputyö aiheina oli kaikenlaista vähän helpompaa ja vaikeampaa ja epäkiinnostavaa ja kiinnostavaa, ja koska olen useimmiten kaavoihin kangistunut mäntti, päätin kerrankin tehdä jotain muuta kuin tuhertaa tussilla paperille. Minulla on jo pitkään ollut haave tehdä heino juhlapuku muovipusseista, joten päätin sitten toteuttaa senkin haaveen kun tilaisuutta siihen tarjottiin.

Ensin mietin että teen oikeen hienon kokopitkän iltapuvun kirkkaista muovipusseista, mutta ajan ja energian säästämiseksi valitsinkin hieman epäläpikuultavamman materiaalin, jätesäkin. Aluksi tuskailin naisvartalomallin kanssa ja pilasin kynteni kanaverkkoon, ja sen jälkeen kirosin jeesusteipin alimpaan helvettiin, koska sen mainostaminen on ollut virheellistä. Se ei nimittäin toiminut tässä yhteydessä sitten olleskaan. Pari kertaa puoliksi kokoon koko höskän liimattuani päätin vaihtaa kiinnitysmateriaalin kuumaliimaan, joka toimikin noin tuhatsataprosenttia paremmin kuin jesari. Toisaalta se oli myös vaarallisempaa, sillä poltin näppini moneen kertaan prosessin aikana. Laahus tuli hiukkasen väärään kohtaan koska olen tämmönen hippaheikki enkä jaksanut katsoa mihin sen tuikkasin, mutta kyllä se tuossakin toimii ihan yhtä hyvin. Huonoa tässä koko tuskassa on varmaan se että rakensin sen kokonaan kanaverkkosysteemin ympärille, eikä sitä voi pukea päälle. Toisaalta jos sen pukisi päälle niin se varmaan hajoaisi atomeihin. Rusettiin lisäsin roikkumaan hopeanauhaa ihan vain siksi ettei se olisi ihan niin tylsä, ja ajattelin värkätä siihen jotku asusteet (kaulakorun, käsirenkaat) mutta sitten muistin etten ole hopeaseppä. Itse ainakin käyttäisin tätä jos se ei olisi niin hauras, ja tosiaankin liimattu kanaverkkoon kiinni.

En oikeastaan saanut suunnitteluun mistään mitään vaikutteita, mutta selaan niin paljon aasialaisia muotilehtiä ja sivuja että uskon idean tulleen jostain alitajunnasta. Nyt kun mietin niin minulla olisi niin paljon hienoja jutskia joita tähän voisi yhdistää ja hilpattaa sitten kartsalle lauantai-iltana tämä päällä. Jos toteuttaisinkin tästä kangasversion enkä liimaisi sitä mallinukkeen? Hmm…

Emmi

Edestäpäin kuvattuna mekko näyttää tasapaksulta pötkylältä.

Laahusta pitkin hilpattaa hopeanauhaa.

Syksyn ylioppilasjuhlia juhlitaan tänään! Juhlan käsiohjelmaan juhlavat valokuvat otti tämän vuoden abiturientti Janita.

yo-juhlan käsiohjelma pdf-tiedostona

Blog Stats

  • 159 946 hits