JUHLAT

linkki: NÄYTELMÄPROJEKTIT JA LAVASTUKSET

KUUNTELE KOULUMUISTO:

Toini Tamminen kertoo Raahen oppikouluun liittyvän koulumuiston 1930-luvulta (nauhoite vuodelta 1997, Aki Pulkkanen):

OPETUSTOIMEN JUHLAVUOSI 2009

Opetustoimen juhlavuoden logon suunnitteli lukion opiskelija Sami Paldanius 3A-luokalta. Juhlakutsu, pääjuhlan käsiohjelma ja Muistojen illan lauluvihkon ulkoasu oli yhtenäinen. Teemana oli kasvot - vanhoista luokkakuvista koottu oppilasjoukko.

KASVOT –INSTALLAATIO 30.10. – 12.11.2009

Kasvot- installaatio käänsi päitä Merikadulla

Lukion julkisivusta katselee maailmaa koulun 125-vuotisen historian suurin taideteos, Kasvot – installaatio. Raahen lukiorakennus pukeutui juhla-asuun opetustoimen juhlavuoden kunniaksi. Merikadunpuoleisen julkisivun ikkunoista katsovat entisten ja nykyisten opiskelijoiden kasvot, luokkakuvat eri vuosikymmeniltä.

Idea suuresta installaatiosta koulun juhlavuoden koristukseksi syntyi yhteisen ideariihen seurauksena kuvataidetunnilla. Taito- ja taideaineet on yksi Raahen lukion painotuksista. Kuvataiteessa on tutustuttu mm. Kaarina Kaikkosen ja Christon tilataideteoksiin, joissa kokonaiset rakennukset saavat uuden visuaalisen ilmeen hetkeksi taiteen avulla. Alkuperäistä installaatioideaa kehittivät Essi Lappi ja Veera Baas opettajan johdolla, mutta varsinaiseen toteutukseen osallistui suuri joukko lukion kuvataidekurssilaisia.

Suurennettaessa kuvat ovat hämärtyneet niin, että hahmot jättävät varaa mielikuvitukselle. (Muisti)kuvat koulukavereista ovat ehkä haalistuneet, mutta useimmilla kouluaika jättää mieleen yhteisöllisyyden tunteen. Installaatiolla on tarkoitus tuoda esille yhteenkuuluvaisuuden tunnetta – ollaan osa suurempaa joukkoa. On hyvä kuulua johonkin – tästä on todistuksena luokkakokousten suosio ja internetin koulukaverisivustot. Raahen lukion facebook -sivustolla on yli neljäsataa ihmistä ryhmittyneenä.

Lukion julkisivu oli valaistu yöaikaan. Ikkunoissa loistivat entisten opiskelijoiden kasvot.

Kasvot –installaatio oli valaistuna esillä 30.10. – 12.11.2009 lukion Merikadun puoleisella julkisivulla.

Pääjuhlan käsiohjelmassa, Muistojen illan lauluvihkossa ja juhlan kutsussa toistui koulun julkisivusta tuttu, yhtenäinen kasvot- teema.

Koulun tiedotustelevisioista saattoi seurata 125-vuotisjuhlien aikaan kuvia koulun historiasta ja nykypäivästä.

JUHLALOUNAAN PÖYTÄLIINAT

125-vuotis juhlalounaan 8.11.2009 pöytäliinat suunniteltiin ja toteutettiin kuvataiteen kurssilla. Ajatuksena oli että jokainen pöytäliinan kuvio olisi yksilöllinen lumitähti – aivan kuten lukion oppilaatkin ovat yksilöitä. Pöytäliinoja toteutettiin vuoden aikana aina kun kankaanpainokursseilla jäi ylimääräistä aikaa. Juhlien lähestyessä lumitähtiä leikattiin oikein urakalla ja hopeaväriä tuputettiin vauhdikkaasti.

Lumitähtiä -liinojen sabloonat säästettiin, niin että niistä saatiin yhteen teipattuina kaitaliinat kaikkiin niihin juhlalounaan pöytiin, joihin sinisiä liinoja ei ehditty painaa. Kierrätystä!

Tekstiiliväri kiinnitettiin silittämällä. Silitysvuoroon ei ollut kovin kovaa ryntäystä. Lumitähtien painaminen ja leikkaaminen sujui sen sijaan reippaasti.

RAAHEN OPPIKOULU 125 VUOTTA (1884 – 2009)

Katsaus historiaan

Oppikoulun juuret juontavat aina 1600-luvulle saakka, mutta varsinaisena perustamisajankohtana pidetään vuotta 1884.

Vuonna 1883 maamme koululaitoksessa tehtiin uudelleenjärjestelyjä. Reaalikoulut lakkautettiin ja tilalle perustettiin kaksi- tai neliluokkaisia alkeiskouluja. Myös Raaheen perustettiin kaksiluokkainen suomenkielinen alkeiskoulu, joka aloitti toimintansa 1.9.1884. koulun toiminta laajeni asteittain viisiluokkaiseksi.

Reaalikouluja oli perustettu maamme pieniin kaupunkeihin 1870-luvulla. Niiden tarkoituksena oli laajentaa kansakoulun antamaa yleissivistystä ja toisaalta valmentaa oppilaitaan ammatillisiin oppilaitoksiin. Reaalikoulun suosio osoittautui vähäiseksi. Monet vanhemmat katsoivat nelivuotisen kansakoulun riittäväksi koulunkäynniksi lapsilleen. Toisaalta reaalikoulu ei johtanut korkeampiin opintoihin, vaan poikia lähetettiin jatko-opintoihin suoraan johonkin lyseoon.

Aluksi alkeiskouluun otettiin oppilaiksi vain poikia, mutta syksystä 1895 alkaen myös tyttöjä. Raahen kaupungin lisäksi oppilaita tuli lähikunnista, jopa kauempaakin. Alkeiskoulu toimi kaupungin vanhassa koulutalossa kirkonmäellä, mutta se tuhoutui samassa palossa, joka hävitti Raahen kirkon vuonna 1908. Uuden koulurakennuksen suunnittelu aloitettiin nopeasti ja koulutyö aloitettiin uudessa rakennuksessa (nykyinen Keskuskoulu) neljän vuoden kuluttua vuonna 1912. Syksystä 1914 alkaen maamme alkeiskoulut nimettiin keskikouluiksi; Raahen alkeiskoulun tilalle tuli Raahen keskikoulu.

Uuden koulurakennuksen myötä voimistui ajatus, että Raahessakin tulisi olla mahdollisuus jatkaa opintoja ylioppilastutkintoon asti. Vuonna 1915 Raahe sai luvan perustaa ”keskikoulun jatkoluokat” nimisen kolmiluokkaisen yksityisen jatko-opiston. Molemmat koulut toimivat samassa rakennuksessa, joten ne miellettiin yhdeksi kouluksi.

Vuonna 1952 myös keskikoulun jatkoluokat otettiin valtion haltuun ja yhdistettiin Raahen keskikouluun. Näin jatkoluokkien toiminta yksityisenä oppikouluna päättyi ja koulun nimeksi tuli Raahen yhteislyseo. Yhteislyseon synty monipuolisti opiskelijoiden opiskeluohjelmaa nimenomaan lukioluokilla, muodostui kolme linjaa: kielilinja, matemaattinen linja ja reaalilinja. Oppilasmäärän kasvaessa aloitettiin uuden koulurakennuksen suunnittelu. Uusi koulu (nykyinen lukiorakennus) valmistui vuonna 1958.

Yhteislyseon kolmen viimeisen vuoden ajan 1971-1974 koulun rehtorina toimi Antti Saarimäki. Kyseisinä vuosina elettiin jälleen kerran koulussa muutosten ja peruskoulujärjestelmään valmistautumisen aikaa. Raahen yhteislyseon tilalle tulivat Merikadun yläaste ja Raahen lukio. Raahen lukio tuli yhteislyseon ja sen edeltäjien (alkeiskoulu, keskikoulu ja yksityiset jatkoluokat) perinnekouluksi.

Lukion toiminta on kokenut monia muutoksia kymmenen vuoden sykleissä: Perinteinen linja-jako poistettiin 1975 ja 1980-luvun puolivälissä siirryttiin kurssimuotoiseen opiskeluun. Raahen ja Saloisten lukiot yhdistettiin 1995. Reino Rantanen toimi rehtorina vuoteen 2003 asti. Tuon kauden merkittäviä muutoksia ovat olleet siirtyminen luokattomaan lukioon ja koulurakennuksen peruskorjaus.

Lähde: Raahen oppikoulu 1884 – 1984, historiikki ja matrikkeli (toim. Pentti Pirhonen)

Raahen lukion entinen oppilas Samuli Putro esiintyi 125-vuotisjuhlien yhteydessä Raahen lukiolla koulun oppilaille. kuva: Juho-Pekka Pyhtilä

SINISYYTTÄ MERIKADULLE  –   KUKKASIPULI-ISTUTUS

Istuttajaporukkaa harmaassa syyssäässä, kevään sinisyys mielessä.

Raahen lukio sai Kauppapuutarhaliiton lahjoituksena kukkasipuleita, jotka istutettiin koulun edustalle, aurinkoiselle Merikadun puolelle 11.9.2009 biologian ja kuvisryhmien voimin. Biologian tunnilla käsiteltiin lyhyesti kasvien strategioita selvitä talven yli, josta kukkasipulit olivatkin sitten kouriin tuntuva esimerkki. Porukka innostui istuttamaan yli 1000 pikkusipulia rajattuun nurmikenttään. Nyt odotellaankin sitten vaan koulutyön ohessa kevättä. Optimisti odottaa sinistä kukkamerta tai mielenkiintoista aineistoa biologian tunnille: myyrien mylläyskenttää.

Valmiina istutuspuuhiin. Hyvin muistivat oppilaat ja opettajat tuoda istutuslapioita kotoa. Muutaman lapion ostin varulta kuvisluokan tarvikkeeksi vaikkapa ympäristötaideteosten varalle.

Sinisyyttä nähtävillä jo sipuleissa - toivottavasti myös keväällä.

Istutettavaksi valikoitiin nurmikkoon sopivia sipulilajikkeita: scilloja, krookuksia ja helmihyasintteja.

Ung nordisk teckningstävling

YSTÄVYYSKAUPUNKIEN VÄLINEN KUVATAIDENÄYTTELY ”IDENTITEETIT”

Raahe-salin lämpiössä Kauppaporvarissa   13. – 28.2.2009

Raahen lukiolaiset ottivat osaa ystävyyskaupunkien väliseen nuorten taidekilpailuun.  Kauppaporvarin Raahe-salin lämpiössä on esillä voittajatyöt ystävyyskaupungeista Mo I Ranasta ja Skellefteåsta, sekä Raahen lukion kärkikolmikko. Kilpailun järjesti Skellefteån kulttuuritoimi ja Norden-yhdistys.

Kilpailun aiheena oli pohtia kuvallisesti nykynuoren identiteettiä otsikolla ”Identitet, min spegling av omvärlden”. Kiinnostavaa onkin nähdä millaisessa kuvamaailmassa nuoret elävät eri maissa. Ruotsin lehdistössä suomalaisissa töissä nähtiin synkkäsävyisiä vivahteita ja viittauksia nuorten raskaaseen musiikkiin, kun taas norjalaiset nuoret olivat tutkineet kuvissa fantasia- ja satumaailmaa.

Raahen lukion kärkikolmikkoon sijoittuivat tämän kevään 2009 abiturientit Emma Valkama, Heikki Hiltunen ja Milla-Lotta Huhtala. Jokainen kärkikolmikosta on tehnyt lukioaikanaan useita kuvataidekursseja ja suorittanut tänä keväänä myös kuvataiteen valtakunnallisen päättökokeen, kuvataiteen lukiodiplomin.

Näyttely oli esillä Skellefteåssa tammikuussa ja jatkaa matkaansa Raahen jälkeen Norjan Mo I Ranaan.

Raahen lukiolaisten töitä ystävyyskaupunkien taidenäyttelyssä Raahe-salin lämpiössä Kauppaporvarissa.

Ystävyyskaupunkien taidenäyttelyyn tuli töitä Mo i Ranasta, Raahesta ja Skellefteåsta.

AIHEITA VUOSIEN TAKAA

Kun Raahen lukio täytti 110-vuotta julkaistiin Papua kuolleen korvaan-kaskukirja, jonka kuvittamisessa sain olla oppilaana mukana. Sarjakuvamaisen kannen kirjaan piirsi luokkakaverini Tomi Henttunen.

Opettajan päiväkirjateksti "Koulunkäynti keskeytetty sodan syttymisen takia" kertoo Suomen ja koulun historiasta. Kuva Raahen lukion senioreiden näyttelystä kuvisluokasta.

Raahen lukion juuret juontavat nykyiselle Keskuskolulle.