Näyttelyavajaisissa: Yhteinen horisontti

Raahen lukion KU1-kurssilaiset vierailivat Taiteiden Yönä Galleria Myötätuulen värikkäässä näyttelyssä. Kaupungin kulttuuritarjonta pisti parastaan ja taiteiden yön ohjelmaan sai hienon startin nuorien taiteilijoiden värikkäistä ja monitulkintaisista töistä. Onnemme oli, että taiteellisen lahjakkuuden lisäksi  Milla Kuisma ja Ville Räty osoittautuivat kuulijaystävällisiksi puhujiksi, jonka ansiosta saimme hyvän käsityksen näyttelyprosessista, taiteen tekemisestä ja taiteilijan ammatista.

Ville Räty, Noentry

KU1-kurssilaisten näyttelyvierailun tavoitteena oli harjoitella taiteesta puhumista. Kuvailu, analyysi, tulkinta ja arvottaminen tuovat pohjan monipuoliselle taiteen tarkastelulle. Tutustuimme samalla kaupungin kulttuuripalveluihin ja tapakulttuuriin näyttelyavajaisissa.

Milla Kuisma, Kaukokaipuu

Näyttelyn jälkeen päätimme lähettää taiteilijoille mieltä askarruttaneita lisäkysymyksiä sähköpostitse ja saimmekin vastauksen. Suurkiitokset Millalle ja Villelle vastauksista ja meihin uponneesta taidekokemuksesta!

Miksi suunnittelitte yhteisnäyttelynne juuri Raaheen? Ja miten taiteilija hoitaa näyttelyjärjestelyt esim. töiden kuljettamisen? Julius

Milla: Töiden kuljetusta varten vuokraamme pakettiauton, jolla työt kuljetetaan näyttelypaikalle. Ennen kuljetusta maalaukset pakataan kuplamuoviin. Muita näyttelyjärjestelyjä on esim. kutsujen ja julisteiden suunnittelu ja painatus, kutsujen postitus ja näyttelyn markkinointi somessa, avajaistarjoilut ja -ohjelma. Joskus nämä järjestelyt hoitaa taiteilija ja joskus galleria tai museo, riippuen näyttelysopimuksesta.

Ville: Olimme suunnitelleet yhteisnäyttelyä ja kun Raahen Kultturitoimi otti yhteyttä ja kutsui pitämään näyttelyä niin totesimme Galleria Myötätuulen sopivan tilana hyvin yhteisnäyttelylle.

Kuka on lempitaiteilijasi, perustele? Miika

Milla: Jos on pakko nimetä vain yksi niin vastaan Helene Schjerfbeck, upeat aikaa kestävät maalaukset, kiinnostava ja rohkea taiteilija. Nykytaiteilijoista mieleen nousi ensimmäisenä Joanna Vasconcelosin överikoristeelliset ja värikkäät virkatut teokset, jotka ovat inspiroineet.

Ville: Jean Michel Basquiat. Kuten monet muutkin taiteilijat, Basquiat on inspiroinut maalaamaan enemmän ja eri tavoilla.

Milloin aloitit tekemään taidetta?

Milla: Kiinnostus taiteeseen heräsi yläasteella, silloin maalasin ja valokuvasin ja haaveilin taiteilijan työstä. Varsinainen taiteen opiskelu ja tekeminen alkoi Limingan taidekoulussa vuonna 2000.

Ville: Maalasin ja piirsin paljon jo yläasteen aikoihin. Ensimmäiseen taidenäyttelyyn osallistuin limingan taidekoulussa vuonna 2000.

– Yhteinen horisontti –

Miten yhteisnäyttelyynne tuli niin yhtenevä värimaailma, miten värimaailma kehittyi? Miksi kaikki työt olivat samanlaisia? Tanja ja Salla

Milla: Työskentelemme yhteisellä työhuoneella ja toistemme työt vaikuttavat molempien maalauksiin. Rakensimme näyttelystä tietoisesti kokonaisuutta.

Ville: Pidän taidetta prosessina ja samaa aihetta pohditaan monessa teoksessa.

Miksi juuri akryylimaalauksia?

Milla: Akryyli on valikoitunut materiaaliksi, koska pidän sen ominaisuuksista. Nopea kuivuminen mahdollistaa useiden kerrosten tekemisen lyhyehkössä ajassa. Akryylillä saa tehtyä monenlaista jälkeä. Maalia voi ohentaa akvarellimaisen ohueksi, pestä kerroksia pois tai painaa jälkiä maalilla.

Ville: Akryyli on monipuolinen materiaali.Akrylaatti on liima, johon voi lisätä esim. hiekkaa tai sahanpurua. Näin saa aikaan erilaisia pintoja.

– Taiteilijan ammatista –

Mikä on parasta taiteilijan elämässä ja ammatin hyvät puolet? Helena

Milla: Parasta on, että saa uppoutua tekemään jotain mitä rakastaa tehdä. Maalaaminen on minulle tapa tutkia ja hahmottaa maailmaa. Koko ajan on mahdollisuus oppia lisää ja kehittyä.

Ville: Täysi ja aito vapaus.

Mitä epäkohtia on taiteilijan työssä? Roope

Milla: Taiteilijan työssä on kestettävä epävarmuutta. Työskentely ei aina suju kuten toivoisi ja tulot ovat ajoittain epäsäännöllisiä. Työhuoneet ovat Helsingissä kalliita.

Ville: Taiteen katsominen on usein ilmaista yleisölle ja suurissakin näyttelyissä taiteilija voi jäädä kokonaan ilman korvausta.

Mistä saat aiheen työhösi? Mistä helminauhat, pöllöt ja nostokurjet tulevat tauluihin tai taiteilijan mieleen? Venla ja Noora

Milla: Löydän teoksiini lähtökohtia luonnosta, elokuvista, kirjallisuudesta, matkoista ja maailmasta ympärilläni. Poimin kiinnostavia aiheita, haen teokseen tiettyä tunnelmaa ja rakennan toden ja kuvitellun välitiloja kankaalle.

Ville: Taiteeni on ajan kuva, poimin töihinä kiinnostavina pitämiäni aiheita ympäröivästä maailmasta ja pohdin suhdettani niihin. Mastot ovat loogisen ja rationaalisen ajattelun symboleja.

Kauanko yhden työn tekeminen kestää? Miika ja Otto Ette luonnostele töitä, mutta ideoitteko pitkään? Kuinka kauan työn tekeminen kestää? Jesse

Milla: Joskus työ syntyy nopeasti ja joskus sen valmiiksi saamiseen voi kulua kuukausia, jotain työtä saatan työstää yli vuoden. Yleensä työstän useampaa maalausta samanaikaisesti ja kuukaudessa valmistuu yksi tai muutama teos. Ideoita etsii ja työstää lähes koko ajan.

Ville: n.2kk -2 vuotta

Mikä teoksista oli vaikein toteuttaa? Miksi? Kaspar

Milla: Kaukokaipuuta työstin aika paljon ennen kuin sain kankaalle tunnelman, jota hain. Teoksessa oli aluksi orava mutta poistin sen maalauksesta.

Ville: Infiltrate oli vaikein, koska palikat vain eivät loksahtaneet helposti kohdalleen. Maalasin työtä yli vuoden ja tein monta harhapolkua.

Paljonko taidetarvikkeisiin menee rahaa? Miten taiteiija elää/tienaa? Miro Mikä on kallein myymäsi teos? Miksi Villen työt maksavat enemmän kuin Millan? Jenna Onko nykypäivänä mielestäsi sukupuolella merkitystä – eroa sillä, että on naistaiteilija tai miestaiteilija?

Milla: Tarvikkeisiin ja muihin taiteellisiin kuluihin (työhuonevuokrat, näyttelykulut) menee maalarilla helposti tuhansia euroja vuodessa mutta kuluja voi myös vähentää verotuksessa. Esim. performanssi taiteilijalla ei ole välttämättä suuria materiaalikuluja. Taiteilija elää teosmyynneillä, välillä ehkä apurahalla ja monet taiteilijat tekevät oman taiteellisen työnsä ohella myös esim.opetustöitä. Sukupuolella ei ainakaan saisi olla tänä päivänä merkitystä, merkitystä on kiinnostavilla teoksilla, taiteella ja sen sisällöllä. Ville on nostanut teostensa hintaa hiljattain galleristin kanssa.

Onko työn nimeäminen vaikeaa ja millaista yhteisnäyttelyn suunnittelu on? Ronja

Milla: Joskus nimi voi olla jopa lähtökohta maalaukselle. Usein kuitenkin nimeän maalaukset jälkikäteen. Joskus nimi pulpahtaa mieleen helposti ja joskus sopivaa joutuu etsimään. Yhteisnäyttelyn suunnittelu oli kiinnostavaa ja herätti uusia ajatuksia omaan työskentelyyn.

Ville: Teoksen nimeäminen on viimeinen siveltimen veto. Se ohjaa katsojaa teoksen sisältöön. Joskus se on yksinkertaista ja toisinaan yhtä vaikeaa kuin itse maalaaminen. Yhteisnäyttelyn suunnittelu on keskustelua ja villien ajatusten heittelyä.

Kiitokset Raahen kulttuuritoimelle ja taiteilijoille lukion KU1-kurssilaisten näyttelykokemuksesta!