Raahesa vaan semiskat ja lehemät kulukee keskellä katua.

Aino Puro Raahen opettajaseminaarin ”mallikoulussa”.

Mummulan vintiltä voi tehdä kuvisopea kiinnostavia löytöjä. Vinttikomeroiden paperipinoista nousi päivänvaloon muutamien harjoituskoululaisten ikivanhoja oppilastöitä, maalauksia ja piirroksia. Oppilastyöt ovat mummuni äidin sisarusparven kuvataideharjoituksia ja ne on luultavasti tehty Raahen opettajaseminaarin harjoituskoulussa. Tekijöinä ovat mm. mummuni äiti, Aino Puro (synt. 1898), Eliina 1895 , Irja 1904 ja ”Alma-täti” 1889.

Eliina Puro (synt. 1895) on tutkinut vesiväriharjoituksessaan kastelukannua. Valo tulee tilaan vasemmalta (kuten kaikissa muissakin maalauksissa). Havaintoharjoituksessa pitkänokkainen kastelukannu heittää tyyliteltyyn pöytään tumman varjon.

Vesivärein toteutettuja havaintoharjoituksia. Alma Puro on tutkinut kuparikannun kiiltoa ja lisännyt kerroksia tummiin kohtiin. Kuvisopen isoisoisoäidin, Aino Puron maalauksessa on kuvattu SaintPaulia. Kasvin ruukku heittää tumman varjon pöytätasolle. Ruukkuun tehty varjostus antaa tunnun pyöreäastä muodosta.

Kukkaornamenttiharjoitukset saattoivat toimia hyvin koristemaalauksen tai vaikkapa tekstiilien koristelun malleina.

Raahen opettajaseminaari avattiin 1898.  Seminaarin rakennukset suunnitteli arkkitehti Werner Polón ja ne valmistuivat pääosin 1899. Raahen semiskat olivat naisopiskelijoita, miesopiskelijoita seminaariin alettiin ottaa vuonna 1951. Raahen opettajaseminaari lakkautettiin 1971. Opettajaseminaarissa semiskojen, tulevien opettajien oppilaina oli harjoituskoululaisia.

Raahen opettajaseminaarissa kuvataidekasvatuksesta vastasi 1900-luvun alkupuolella vuosikymmenien ajan Sigrid Axelson, joka toimi Raahen seminaarin käsitöiden ja kuvataiteen opettajana 1899-1938. Hän opiskeli taideyhdistyksen piirustuskoulussa mm.  Helene Schjerfbeckin oppilaana, jonka kirjoittama suositus Sigridille löytyy Valtion taidemuseon arkistosta. Schjefbeck luonnehtii oppilastaan erinomaiseksi piirtäjäksi. Muita Sigridin opettajia olivat Albert Gebhard, Carl Sjöstrand, Elin Danielsson ja Carl Jahn. Opintoihin oli kuulunut myös arvosanat kasvatusopissa ja sielutieteessä, sekä auskultointi Helsingin kansakoulupiirissä. Sigridin useita hiilipiirroksia on päätynyt osaksi Raahen kaupungin taidekokoelmia.

Sigridin edeltäjällä sanottiin olevan ”opettajan kykyä, mutta ei opettajan persoonallisuutta”. Sigrid viihtyi seminaarilla erinomaisesti, mutta valitti ensimmäisessä kirjeessään perheelle kuinka Raahe oli eristäytynyt muusta maailmasta. Sigridin lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila Joensuussa.  Vuonna 1903 Sigrid teki opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin. Vuonna 1912 hän matkusti Berliiniin ja osallistui Dresdenin piirustusopettajain konferenssiin, johon saapui opettajia eripuolilta maailmaa. Sigrid toi mm. professori O. Seinigin esittelemät muistipiirrustuksen ideat tuoreeltaan Raaheen. Dresdenissä oli esillä laaja oppilastyönäyttely, josta varmasti sai uusia opetusideoita.

”Tulevan opettajan tulee tähdätä siihen, että puhuvan käden kieli muodostuu hänelle mieluisaksi ilmaisukieleksi” 

Aktiivinen piirustuksenopettaja oli myös vaikuttamassa Raahen kirkon (rak. 1912) alttaritaulun valintaa järjestäneessä työryhmässä.  Sigrid kuoli Leufstadiuksen vanhainkodissa Raahessa 1944.

Kirjaston kotiseutuhuoneen kokoelmissa on runsaasti lakkautettuun Raahen opettajaseminaariin liittyviä kuvia, mutta vastaani ei toistaiseksi ole tullut muita oppilastöitä varhaisilta seminaarin ajoilta. Vanhoja kuvistöitä eri vuosikymmeniltä eri puolilta Suomea on arkistoituna runsaasti Taidekasvatuksen kuva-arkistossa.

Mummuni Alma-tädin pojan, Valion harjoitustyö punarinnasta (ROBIN) on tehty 15.3.1927. Vielä 1990-luvulla ollessani Seminaarin yläasteella teimme havaintoharjoituksia 1800-luvulla täytettyjen, yli sadan vuoden käytössä jo vähän nuhjaantuneita lintuja katsellen.

Kuvistunnilla tehdyt piirrokset, valokuvat, maalaukset, veistokset… taltioivat ajankuvaa, kulttuuria, mielipiteitäsi ja ajatuksiasi. Säilytä tärkeimmät kuvistyöt tulevaisuuteen, niin näet kuinka kehityt.

Lähteet (tietoa Sigrid Axelsonista: Kaleva 2.12.1983, Raahen museon näyttelylehtinen 2.6.-9.7.1997

Seminaarin rakennuksissa toimi pitkään Raahen tietokonealan oppilaitos. (OAMK Raahen tietokonealan yksikkö), jonka mainosfilmistä huomaa kuinka maailma muuttuu: