Tiedeleirikouluun syksyllä 2016

Natura-lehti julkaisi aiemmista tiedeleirikouluistamme artikkelin. Syksyllä 2016 suuntana on Sodankylä ja teemana on ´Revontulten alla´.

Oppiainerajat kaatuvat Perämeren rannan tiedeleirikouluissa

Aki Pulkkanen & Jyrki Autio, Raahen lukio

Perämeren rannikon lukiot Raahessa, Pyhäjoella ja Kalajoella ovat järjestäneet ilmiöpohjaiseen oppimismenetelmään nojaavan tiedeleirikoulun jo kolmena syksynä. Lukiolaisten yhteisissä projekteissa on tutkittu rannikon ainutlaatuista maankohoamista, Hailuotoon kaavaillun silta-pengertien tuomia muutoksia ja rannikon tuulia. Tavoitteena on ollut laajan ilmiön lähestyminen sulauttaen eri oppiaineiden näkökulmia monipuoliseksi ja elämykselliseksi kokemukseksi. Tiedeleirikoulun taustalla on vaikuttanut tarve kehittää lukiota kohti laajojen kokonaisuuksien hallintaan unohtamatta  opetuksellista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

Miksi 1800-luvulla Pyhäjoen rantakallioihin kaiverretut nimikirjaimet ovat jäkälien ja sammalten peittäminä korkealla, kun uudemmat hipovat Perämeren aaltoja? Miten maankohoamista voi havaita Raahen kaupunkikuvassa? Kuinka voimakas tuuli nostaa ryhmässä tehdyn paperileijan ilmaan tai kuljettaa tiedeleirikoululaiset purjeveneellä Maakallan saareen? Miten tuuli muokkaa maisemaa, inspiroi taiteessa tai valjastetaan tuottamaan energiaa?

Luontohavaintoja ja digiloikkaa

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä on ollut iso rooli mieleenpainuvien luontoelämysten rinnalla. Lukiolaiset ovat rakentaneet ja jakaneet ilmiöihin liittyvää tietoa yhteistyössä eri lukioiden opiskelijoiden, tiedeleirikouluun kutsuttujen asiantuntijoiden ja opettajien kanssa. Lukioiden välinen viestintä valmisteluvaiheessa, opiskeluun liittyvät taiteen ja tieteen ennakkotehtävät ja tiedon kerääminen tiedeleirikoulujen verkkosivuille ovat olleet vastapainona intensiiviselle tutkimusmatkoille ja asiantuntijoiden kohtaamiselle. Verkostoituminen on oleellinen osa tiedeleirikoulua.

Opettajien monologeista yhteisölliseen oppimiseen

Oppiainerajoja ylittävät projektit on kirjattu uudistuvaan lukion opetussuunnitelmaan teemaopintoina. Kokemuksemme mukaan opetuksen suunnittelu lohkaisee projektista suuren osan. Eri lukioista tulevien opiskelijoiden ryhmäyttämiseen olemme oppineet käyttämään riittävästi aikaa. Toimiva vuorovaikutus on perusedellytys oppilasryhmän aktiiviselle roolille, sillä opettajaryhmällä on suuri kiusaus täyttää hiljaiset hetket opetusmonologeilla ilmiöiden ja elämysten äärellä.

Opiskelijoiden kommentteja maankohoamistiedeleirikoulusta:

”Tiedeleirikoulussa pääsi itse tutkimaan asioita jos niitä ei heti ymmärtänyt. Suurin ero

mielestäni oli että luonnossa sai selkeämmän kuvan maankohoamisen mittakaavasta.”

”Parasta oli ulkona ilmiön äärellä ihmettely. Juuri se, että asiaa ei opiskeltu kirjoista vaan

ilmiön äärellä.”

Ulos luokkahuoneista – “The truth is out there”

Tiedeleirikoulut elävöittävät ja tuovat vaihtelevuutta oppimiseen. Niiden parasta antia niin opiskelijoiden kuin opettajien mielestä ovat autenttinen oppimisympäristö, sosiaalisuus ja itse tekeminen (Virranmäki 2013). Onnistuessaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyykin kontekstuaalinen oppimiskäsitys: oppimiseen sidotaan asiantuntijuus, oppimisen sosiaalisuus sekä konkteksti yhdessä aktiivisen tiedonrakentamisen kanssa (vrt. Cantell 2001: 26; Virranmäki 2013:68). Näiltäkin osin lukion uuden opetussuunitelman henki toteutuu hyvin tiedeleirikoulussa.

Opiskelijoiden kirjoittamat artikkelit tiedeleirikouluista lehtiin (Halunen 2013; Larikka & Vilenius 2014; Raahen Seutu 2015) ja nettiin  (Luma 2015)  harjaannuttavat heitä asiatekstien kirjoittamiseen, tiedon julkaisemiseen ja journalistin taitoihin. Samalla lukiot saavat näkyvyyttä ja tunnettavuutta.

Lähteet:

Cantell, H. (2001). Oppimis- ja opettamiskäsitykset maantieteen opetuksen ja aineenopettajakoulutuksen kehittämisen lähtökohtina. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 228. Hakapaino, Helsinki.

Halunen, S. (2013). Tiedeleiri tuo mielekkyyttä oppimiseen. Pyhäjoen kuulumiset. Pyhäjoen lukion tuottama joukkojulkaisu. http://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2013/pyhajoenkuulumiset-38.pdf Luettu 25.4.2016.

Larikka, K & Vilenius, M (2014). Valaiseva reissu sillattomaan saareen. Kaleva 15.9.2014

Luma (2015). Tuulen viemänä Kalajoella – ilmiömäistä oppimista. http://luma.fi/artikkelit/4034/tuulen-viemana-kalajoella-ilmiomaista-oppimista Luettu 25.4.2016.

Raahen Seutu (2015). Tiedettä ja tuulen viemää. 2.10.2015

Virranmäki, E. (2013). Ilmiöpohjaisuus maantieteen opetuksessa ja oppimisessa – ilmiöpohjaisen opetuksen hyödyntäminen lukion tiedeleirikoululla. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, maantieteen laitos. http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201312202050.pdf. Luettu 25.4.2016.