Raahen opetustoimessa on päättymässä kaksivuotinen Comenius Regio -projekti, jonka kouluverkostossa olemme saaneet olla mukana yhtenä oppilaitoksena. Lukuisia meriaiheisa kuvistöitä, sekä videoita on ollut esillä myös kuvisblogissamme kahden lukuvuoden aikana. Istuimme alas koko suomalaisen työryhmän kanssa ja kirjoitimme yhteiset kokemuksemme lyhyeksi projektin onnistumisia ja solmukohtia kuvaavaksi tekstiksi. Haasteena oli liiallisen yleistämisen välttäminen. Positiiviset ja melko kriittiset kokemuksemme perustuvat tämän projektin parissa toimimiseen.




Teachers of different grades and classes in Raahe have created cooperative art projects for several years. These projects have been realized within the city through, for example, the Board of Education. We wanted to expand these projects globally and originally searched for a partner in Estonia with the Lennart-project. Because of problems with their funding, our partner withdrew and Reetta Naapanki, our international coordinator began to search for a new partner through CIMO’s project organization training system. She found an affiliate coordinator, chairperson Annarita Bini, in Pescara, Italy. In planning the project, we designed a project to highlight the production of electrical materials and collaborate online with a variety of programs and devices in the field of art education.

Our observations show that the Italian and Finnish education systems differ in many respects. In Italy, a clear hierarchy is present, when in Finland, the teacher’s work is characterized by great autonomy. Also, Finnish students learn independence, through carrying responsibility earlier than Italian students. Cultural differences are seen very clearly in the schools.  In Raahe, schools are cozier and the students are quieter. Our students in Raahe are more reserved and take longer to communicate. In Pescara, the students are bolder with foreigners and curious about strangers. Often the students in Pescara took the initiative to engage in communication with the teachers visiting in their school.

Summer holidays, school days and weekly schedules differ between the two countries. In Finland, the five-day school week was adopted in the late 1960s and school days are also shorter than in Italy. The fact that Italian students in upper levels have school on Saturdays and have a longer school day without breaks and meals, stunned the Finnish teachers. Also, that the teachers work such long hours without breaks felt very harsh to us. The workload included a lot of extra paperwork and the corrections of tests. The amount of government exams and other testing exceeded the amount in Finland. Of course, in Finland we do a lot of the same work as teachers, but to a lesser degree as in Italy, where the evaluation depends on the test numbers. In Finland, assessment includes the results of test scores, but also the evaluation of the total learning process, and the student’s self-evaluation also affects their grade. It seemed that the education system was diverse and differed from school to school in Italy, whereas in Finland, there is more stability. The Ministry of Education in Finland provides a systematic curriculum for Art education outside of comprehensive school within its education mandates.

Practical subjects and Art are studied less in Italian comprehensive school. In our partner school, Music was shown to be a dominant subject. We were able to enjoy several skillful music presentations during our visits. The art work done by the special MIBE school’s students was especially impressive in quality. Handcrafts as a subject was not seen in Italy, and when the Italian teaches were in Finland, they were wondering about the fact that we teach girls and boys handcrafts at the same time. Our attitudes to equality in regards to teaching this subject differed.

Art was integrated into other subjects in Italy, this was seen in the final exhibition. The students’ works related to the project were also on display on the school walls. Is it true that in Finland, we focus upon the process of learning rather than the final result as in Italy? We found it very interesting that the opening of the exhibition of students’ work was done twice in Italy. The other related ceremonies regarding our visit were also curiously formal. Our wish to be immersed in the regular day to day school life was not realized, instead, we sat for hours watching videos and presentations done by the students in regard to the theme of the sea. The way that we show value differs between our two cultures. It was interesting to notice, however,  that we had handled similar issues in our work: the safety of using the internet, rights of ownership, and the use of metaphor.

In Finland, the education system and the state of technology are in constant flux. The Board of Education and the city of Raahe have awoken to a turning point in media and developing projects, where, for example, research is done on the use of social media and educational games. The Comenius Regio project results and the lecture by Pierpaolo Limone in Pescara in May 2014, show that also in Italy, schools should take into consideration the changes in students’ usage of information and communication technologies in their everyday lives. Tablets, smart phones and the gameworld are part of adolescents’ daily lives, but in schools, the pedagogical benefits are just starting to be realized. In Finland, the newly launching curriculum of 2016 will bring forward new methods of teaching and learning. From the traditional teacher role, learning is to focus on the ability to retrieve information critically and to visually express knowledge and skills using digital technology – knowledge will be constructed collaboratively.

The differences in culture were concretely realized. For example, the administration techniques are very different. From the Finnish perspective, the meetings were chaotic and the use of an interpreter and the lack of skill in the English language separated members of the project.

In Finland, teachers work independently and in Italy, the hierarchy of the educational administration inhibits people from making their own decisions. This cultural difference seemed to cause multiple communication errors between members in the project. The itinerary of events and times fluctuated from item to item without notice. To the Finnish delegation, this seemed very strange because we are culturally used to being punctual and having a set schedule when it is agreed upon. The skills and abilities of Finnish teachers are relied upon, therefore, we are entrusted to make our own decisions and are given the liberty of ownership in our own work.

Final Regards

The best part of the Comenius Regio project was meeting Italian colleagues, with whom we found hospitality and friendship that we will not forget. We realized that for a sense of cohesion, we do not need a common language! Despite all of our differences, the entire experience has broadened the horizons of two cultures, while awakening a deeper understanding of our own identities as global citizens. Grazie mille!


Education in Finland: Publications and brochures

Finnish education system and international comparative analyses

Grazie mille!



Ryhmä raahelaisia eri asteiden opettajia on kehittänyt taideaineiden opetusta  yhteistyössä jo useamman vuoden ajan.   Projekteja on toteutettu oman kaupungin sisällä mm. Opetushallituksen hankkeissa. Yhteistyötä haluttiin laajentaa kansainvälisesti ja kumppania haettiin aluksi Virosta Lennart-hankkeella. Kumppanin vetäydyttyä taloudellisten syiden vuoksi lähti Raahen kaupungin opetustoimen kansainvälisyyskoordinaattori Reetta Naapanki etsimään uutta yhteistyökumppania. Yhteistyökumppaniksi löytyi Italian Pescara koordinaattorinsa  Annarita Binin johdolla. Hanketta suunnitellessamme päädyimme korostamaan sähköisen materiaalin tuottamista ja   yhteistyötä verkossa erilaisin ohjelmin ja laittein taidekasvatuksessa.

Havaintojemme mukaan Italian ja Suomen koulujärjestelmät poikkeavat monessa suhteessa toisistaan. Italiassa vallitsee selkeä hierarkia kautta järjestelmän, kun taas Suomessa opettajan työtä leimaa suuri autonomisuus. Myös suomalaiset oppilaat itsenäistyvät kantamaan vastuuta italialaisia oppilaita aikaisemmin. Kulttuurierot näkyvät selkeästi, sillä Raahen kouluissa oppitunnit ovat hiljaisempia ja koulut kodikkaampia. Suomalaiset oppilaat ovat varautuneempia ja heillä kestää kauemmin aloittaa kommunikointi. Pescarassa taas varsinkin pienet koululaiset ottavat kontaktia vieraisiin rohkeasti ja ovat vieraiden suhteen uteliaita. Pescaralaiset oppilaat tekivät usein rohkeasti aloitteen halutessaan kommunikoida vierailevien opettajien kanssa.

Kouluvuoden jaksotus lomineen poikkeaa toisistaan, samoin koulupäivän ja kouluviikon pituus. Suomessa on siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon jo 1960-luvun lopulla ja myös koulupäivät ovat lyhyempiä. Italialaisten lasten kouluviikko lauantaityöpäivineen ja pitkine koulupäivineen ilman välitunteja ja kunnollista ruokataukoa hämmästytti. Myös opettajien pitkät työpäivät ilman taukoja tuntuivat meistä rankalta. Työmäärää lisäsivät monenlaiset paperityöt ja vähän väliä pidettävien kokeiden korjaaminen. Toki Suomessa tehdään samoja töitä, mutta kuitenkin vähemmässä määrin kuin Italiassa, jossa arviointi perustuu pitkälti koearvosanoihin. Meillä koearvosanan lisäksi opettaja arvioi koko oppimisprosessia, ja oppilaan itsearviointi vaikuttaa myös arvosanaan. Italialainen koulujärjestelmä vaikutti hajanaiselta ja sen toteutus vaihteli kouluittain. Suomessa koulujärjestelmä on yhtenäisempi ja vakaampi. Suomessa Opetushallitus tarjoaa taiteen perusopetusta peruskoulun ulkopuolella.

Taito- ja taideaineita opiskellaan Italian perusopetuksessa vähemmän. Kumppanikouluissamme näytettiin painottavan erityisesti musiikkia. Saimmekin nauttia vierailujemme aikana useista taitavista musiikkiesityksistä. Kuvataiteeseen erikoistuneen (MIBE) koulun opiskelijoiden taidonnäytteet yllättivät korkealla laadullaan.

Varsinaista käsityötä oppiaineena ei ollut lainkaan, niinpä italialaiset kollegamme ihmettelivätkin sitä, että Suomessa opetetaan käsitöitä sekä tytöille että pojille samaan aikaan.  Asenteemme tasa-arvoiseen oppimiseen käsityön osalta olivat erilaisia.

Kuvataiteen osuus oli Italiassa sisällytetty usein aihekokonaisuuksiin, mikä näkyi hankkeemme loppunäyttelyssä. Oppilaiden työt olivat näyttävästi esillä myös koulujen seinillä. Kysymys siitä, painotetaanko Suomessa oppimisessa enemmän prosessia kuin lopputulosta ja Italiassa toisinpäin, jäi askarruttamaan. Erikoista oli myös oppilastöiden näyttelyn avaaminen Italiassa kahteen kertaan ja muut näyttelyyn ja vierailuumme liittyvät muodollisuudet. Tapa osoittaa arvostusta vaihtelee kulttuuriemme välillä. Oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, että pohdimme töissämme samoja asioita; netin turvallista käyttöä, tekijänoikeuksia, metaforia jne.

Suomessa koulujärjestelmä ja tietoyhteiskunta ovat jatkuvassa murroksessa. Opetushallitus ja Raahen kaupunki ovat heränneet mediamurrokseen erilaisten kehittämishankkeiden myötä, joissa on tutkittu esimerkiksi sosiaalisen median ja opetuspelien käyttöä opetuksessa. Comenius Regio -hankkeessa tehdyn tutkimuksen ja professori Pierpaolo Limonen luento Pescaran tapaamisessa toukokuussa 2014 kertoivat, että myös Italiassa koulujen on reagoitava nuorten vapaa-ajalla tapahtuneisiin muutoksiin tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Tablettitietokoneet, älykännykät ja pelimaailma ovat nuorten arkipäivää, mutta koulussa niiden pedagoginen hyödyntäminen on vasta alussa. Suomessa vastikään aloitettu opetussuunnitelmatyö, joka valmistuu 2016,  tuo käyttöön uusia menetelmiä. Perinteisestä opettajajohtoisesta pedagogiikasta on siirryttävä kriittisen tiedonhankinnan  ja tiedon visuaalisen esittämisen taitoihin käyttämällä digitaalista teknologiaa – tietoa rakennetaan yhteisöllisesti.

Toimintakulttuurien eroihin pääsimme tutustumaan hankkeessa konkreettisesti. Eri kulttuurien neuvottelutavoissa oli huomattavia eroja. Suomalaisesta näkökulmasta kokoukset olivat kaoottisia. Tulkin käyttäminen ja kielitaidon puute eristi hankkeen osapuolet toisistaan.

Suomessa opettajat toimivat itsenäisesti. Italiassa koululaitoksen hallinnon hierarkia estää opettajaa tekemästä itsenäisiä päätöksiä ilman esimiehen lupaa. Tämä kulttuuriero aiheutti paljon kommunikaatiovaikeuksia hankkeen osapuolten välillä hankkeen edetessä. Aikataulu vaihteli ilman ennakkoilmoitusta. Tämä oli suomalaisopettajista hämmentävää, koska suomalainen kulttuuri on varsin täsmällinen ja yhdessä päätetyt aikataulut pitävät. Suomessa opettajan tieto-taitoon ja kykyyn tehdä päätöksiä luotetaan enemmän, eikä meillä ole eroa opettajan tai koulun johtajan välillä.


Parasta Comenius Regio -projektissa oli kohtaaminen italialaisten kollegoiden kanssa, joiden ystävällisyys ja vieraanvaraisuus oli mieliinpainuvaa. Huomasimme, että yhteenkuuluvuuden tunteeseen ei tarvita aina yhteistä kieltä. Kulttuurieroista huolimatta hanke laajensi opettajien ja oppilaiden maailmankatsomusta ja ymmärrystä itsestään maailmankansalaisina. Grazie mille!

QR-koodeja Pescarassa.

QR-koodeja Pescarassa.

Vielä kuvisopen omia pähkäilyjä:

Mitenkäs kuviksessa voi hyödyntää Comenius Regio -kansainvälisyyshankkeessa opittuja taitoja?  Teemana hankkeessa on ollut kehitellä uusia tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja erityisesti taito- ja taideaineisiin. Uuden mobiiliteknologian käyttö lähiympäristöön liittyvissä taide/arkkitehtuuriesittelyissä jäi kutkuttamaan. Varmaankin tulevana lukuvuonna hyödynnämme entistä enemmän mobiililaitteita ja qr-koodin ja aurasman käyttömahdollisuuksia.

Syksyn opintoretkellä Pescaran kaupunkiin pääsimmekin tutustumaan qr-koodien käyttämiseen kotiseutuun tutustumisessa. Älykännyköiden avulla saimme tietoa karttaan merkityistä kohteista – tietoverkon arkkitehtuuriesittelyt löytyivät qr-koodien avulla. Qr-koodien käyttö on ollut esillä viimeaikoina myös meidän koulussa, kun kuvisope innostui tutkimaan qr-koodien hyötykäyttöä lyhyessä lopputyössä matkailuoppaan tutkintoon ja oppilaat tekivät EU-viikolla qr-koodein levitettyjä kyselyjä koululla vierailleen eurovaaliehdokkaan haastattelun tueksi.

Pitkän meri-aiheisen teeman kuljettaminen eri kuviskursseilla sitoi opetuksen kokonaisuuksia yhteen, mutta aihepiirin eri näkökulmista saivat aktiiviset kuviskurssilaiset hetkittäin myös yliannostuksen. Ei mereen liittyviä kuvistöitä enää! saattoi jossakin palautelapussa lukea kahden vuoden aikana, näkökulmia olisi voinut vaihdella vielä lisää. Uusien projektien teemat muhivat jo oppilailla ja opettajilla mielessä…

Kuvisopelle ensimmäinen yhteistyökokemus tämän laajuisesta kansainvälisestä projektista oli antoisa. Luottamus omaan, sekä oppilaideni osaamiseen ja kielitaitoon vahvistui harppauksin.  Opiskeluaikoina olin ollut taidekasvatusprojektissa Romaniassa, jossa kahtena kesänä kerätyistä kokemuksista kirjoitin graduni Taideteolliseen korkeakouluun: Per aspera ad Vadastra – opetussuunnitelma kuvataideopettajan työvälineenä. Jopa ilman yhteistä kieltä kuvisopet ymmärtävät toisiaan. Erityisesti mieltä jäi kiehtomaan kotiseutukasvatuksen, kotikansainvälisyyden ja paikallisuuden hyödyntäminen kansainvälisen projektin osana. Tuntemalla omat juuremme pystymme kohtaamaan myös terveellä tavalla meille vieraita kulttuureja.

Pedagogiikka ja työvälineet vaihtelevat eri maissa, mutta pohjiltamme tavoitteet ovat taideopetuksessa samankaltaiset. Taiteen kieli on kansainvälinen! 🙂


Rooman taideaarteet ovat kuvisopen taivas. Italian kulttuurissa riittäisi ammennettavaa kuvistunnille loputtomasti.

Rooman taideaarteet ovat kuvisopen taivas. Italian kulttuurissa riittäisi ammennettavaa kuvistunnille loputtomasti.



juliste touko 2014

Toukokuussa 2014 avattiin projektin päätösnäyttely, jossa oli esillä meriaiheisia töitä molemmista kaupungeista useista eri oppilaitoksista. Vierailullamme Pescarassa katsoimme lukuisia Comenius Region aikana tehtyjä videotöitä projektin teemoihin liittyen. Mielenkiintoista oli myös tutustua italialaiseen kouluarkeen ja katsoa omaa koulukulttuuria vieraiden silmin: