Lauri teki sosiaalista mediaa kommentoivan sarjakuvan Kuvis 6 -kurssilla. Muita kurssilla tehtyjä akryylimaalauksia ja sarjakuvia on esitelty kuviksen blogissa jo aiemmin.

Päätin tällä kurssilla työstää jotain vähän kepeämpää, kun yleensä on tullut maalailtua pelkkiä yrmeitä korppeja hautuumaamaisemissa. Niinpä aloin luonnostella sarjakuvaa, joita en olekaan pahemmin tehnyt sitten yläasteen. Mutta eipä aikaakaan kun sarjakuvassa jo alkoi esiintyä ruumisarkkuja ja ulkoavaruuden liskozombeja. No, tällä tavallahan ne mielen sisäiset liikkeet varmaan paljastuvat kaikessa koruttomuudessaan. Halusin kuvittaa nimettömän rillipään sapekkaankitkerää luentoa Internetin haasteista yrittäen tuoda esille sitä omalaatuista ja vähän luonnotontakin ilmapiiriä, joka netissä vallitsee. Ajanpuutteen vuoksi aivan kaikkea ei tullut käsiteltyä, kuten oli tarkoitus (ihan tosi!), mutta jonkinlaisen yleiskäsityksen tästä varmaan saa. En allekirjoita ainakaan täysin kaikkea mitä sarjakuvassa sanotaan: heikkoryhtinen nörtti posmottamassa puhujankorokkeella on hyvä väline ilmaista huolensa ”vähän” kärjistetymmässä muodossa. Toivon, että sarjakuva herättää ajatuksia sekä mielipiteitä ja saa itse kunkin miettimään omaa suhdettaan (epä?)sosiaaliseen mediaan. Ennen kaikkea toivon, että joulunne ei tämän mörkötekeleen vuoksi ole pilalla. Kiitos ja anteeksi.