You are currently browsing the tag archive for the ‘kangas’ tag.
Ku7 Kuvia kankaisiin kurssilla syntyi upeita lopputöitä ja tekniikkakokeiluja.
Riikan Tunturikihut / ”Pääskyset” on toteutettu sabluunatekniikalla. Kuviossa on käytetty kahta sabloonaa.
Tunturikihut. Idea aiheeseen syntyi aivan vahingossa. Piirsin yhden linnun paperille ja pian se saikin kaverikseen pari muutakin lintua. Ja avot, siinä se oli, lopputyöni. Ongelmana oli vain se, että linnut olivat aivan liian yksityiskohtaisia sabluunapainamiseen, siitä seurasikin raju yksinkertaistaminen. Lintu parat, kaikki sulat lähtivät.
Käytin neljää eri sabluunaa työssäni. Päille ja vartaloille piti olla erilliset sabluunat ja tein yhden linnun erilleen, voidakseni käyttää sitä muista riippumatta. Toisin sanoen lätkiä ihan miten sattuu kankaalle. Värityksessä yritin olla mahdollisimman luonnonmukainen, jotta lappini lentäjät erottuisivat lokeista.
Miksi juuri tunturikihu? Miksi ei. Se tuntui silloin hyvältä ja sopivalta. Asiaan vaikutti varmasti se että olin juuri lukenut Lapin luonnosta, sekä tunturikihun hieno pääskysmäinen pyrstö, joka tekee siitä helpon piirrettävän. Muutenkin kyseessä on erittäin kaunis ja arvoituksellinen lintulaji. Riikka 1B
Vahva sydän. Tein sabloonapainannalla lopputyön, koska se tekniikka oli kivoin ja olin jo suunnitellut kuvion. Lopputyön kuviota suunnittelin aika kauan. Lopetin sen suunnittelun sitten kun olin siihen tyytyväinen.
Jeminan luonnoksia ja teollisuusmuovisabloona.
Yritin sovittaa sydämen ensin käsien sisään, mutta se ei onnistunut. Otin kangasta reilusti, vaikka kuvio oli pieni. Painoin kuviota kolmella eri värillä: violetti, vihreä, kupari. (Pidin niistä väreistä). Aluksi mietin millä tavalla painan kuviota, mutta sitten päädyin riveihin (tasaraportti). Kuviot onnistuivat hyvin lukuunottamatta pieniä virheitä. Mikähän voisi olla kankaan nimi? Piikikäs rakkaus, Isku sydämeen? Nimeksi tuli Vahva sydän. Jemina
Vahva sydän -painokangas
Eevan tekniikkakokeiluista löytyy mm. sabloonatekniikalla tehtyjä perhosia. Kaksiväristä palikkapainantaa ja etualalla aurinkotekniikalla tehtyjä saksia.
Maapallo-kangas. Mietin lopputyön aiheeksi jotain matkailuun liittyvää. En osannut valita aiheeksi yhtä tiettyä maata, joten päätin tehdä koko maapallon. Työtä tehdessä pystyi haaveilemaan lomasta ja eri kohteista. Tulostin netistä kuvia, joiden avulla piirsin maapallon kalvolle. Kuvaa täytyi pelkistää jättämällä pienet saaret pois. Tuputtamisvaiheessa sapluunaliimasta oli paljon hyötyä; ilman sitä väri olisi helposti mennyt kalvon alle. Lopputulokseen olin tyytyväinen. Työn iloiset värit viestivät kesästä ja lämmöstä. Jonna
Eristykseen tarkoitettu rakennuslevy on helposti työstettävää ja siitä syntyy leimasimia. Jämäpaloja saa usein rakennustyömailta.
Bruno-koira antoi ilmettä Suvin keltaiselle seinätekstiilille, jonka pohjan Suvi teki solmuvärjäyksellä. Kuva toteutettiin valotuskaaviolla.
Eeva-Leenan värikkäät ihmishahmot.
Lopputyön aihe on sama kuin tekemässäni kokeilussa, sillä se oli mielestäni hauska ja värikäs. En halunnut, että ihmiset työssä vastaavat todellisuutta vaan ne ovat vähän persoonallisia. Halusin, että työstä tulee värikäs, joten käytin monia eri värejä. Olen tyytyväinen lopputyöhön, sillä siitä tuli sellainen kuin halusin. Eeva-Leena
Miran kankaassa kukkivat symmetriset kukat.
Lopputyöni aihe oli salmiakin muotoinen kuvio, jossa oli kukkia ja palloja symmetrisesti. Aiheen keksin kun selailin kankaanpainanta kirjoja koululla ja löysin yhden kuvion, jota muokkasin yksinkertaisemmaksi toteuttaa. Tekniikkana työssäni oli tuputus eli sabloonapainanta. Väriksi halusin hiukan vaaleamman kuin testauspainamisessa ja se se syntyi kun sekoitin kankaanpainoväreistä luumua, kirkkaanpunaista, pinkkiä ja helmiäisvalkoista. Kankaan koko on 150cm X 150cm. Lopputulokseen olen tyytyväinen, sillä työni onnistui ajallaan sekä hyvin ja väri oli mielestäni kaunis. Hieman jäi harmittamaan se, kun aloitin painamisen liian isolla tuputtimella ja väri meni joissakin kohdissa sabloonan yli ikävästi. Siinä olisin voinut olla hieman tarkempi. Mira
Venlan kankaassa kasvaa suuria puita. Oksisto muodostaa toistuvaa pintaa.
Palikkapainantaa. Ankkurit
Ankkurit. Tein palikkapainannalla mustia ankkureita valkoiseen kankaaseen. Mustavalkoiseen päädyin, koska ajattelin sen soveltuvan paremmin eri käyttötarkoituksiin vaikka se onkin aika klassinen väriyhdistelmä. Halusin painaa kankaan täyteen jollain tietyllä symbolilla ja idea ankkurista tuli sattumalta mieleeni. Teimme aluksi kokeiluja eri tekniikoilla. en ollut ennen kokeillut palikkapainantaa, mutta se vaikutti mielenkiintoiselta miten kaivertamalla sai tehtyä erilailla yksityiskohtia. Lisäksi viehätyin siitä, miten painannan jälki ei ole ihan tasainen. Painamani kuva oli iso palikkapainannaksi, mutta mielestäni siinä ei ollut mitään ongelmaa työn onnistumisen kannalta. (Tosin joissakin kohdissa olisin voinut kohdistaa palikan tasaisemmin kankaaseen, jotta pieniltä lipsahduksilta olisi vältytty…) Annika
Palikkapainantaa valmistellaan. Kirurginveitsellä leikkaamien on tarkkaa työtä. Koholle jäävät kohdat tulevat kankaassa värillisinä esiin.
Tatu
Neuvostoliittolainen twister – vasen käsi punaiselle. Aluksi työ eteni hienosti. Loppua kohti sabloona käpertyi reunoista ja aiheutti murheita taitteluista huolimatta. Olen tyytyväinen lopputulokseen kaisesta huolimatta ja mietin kovasti käyttötarkoitusta kankaalle uudessa asunnossani. Tatu
Annika: Unisiepparit
Dreamcatcherit liittyvät Amerikan alkuperäisasukkaiden kulttuuriin.
Unimaailma. Tein lopputyön sabloonatekniikalla. Idean sain kun selailin kurssimonistetta: siellä luki harjoitustehtävän yhteydessä unifobia ja siitä sain idean että teen unisiepparin, koska se karkoittaa pahat unet pois. Lopputyöstä tuli aika hieno, vaikka joissakin sieppareissa väri on vähä levinny: (malttia, malttia….) Lopputyöstä piti tulla kultaturkoosi, mutta sitten päätin tehdä yksivärisen, ja minusta se oli ihan oikea valinta. Annika
Laimennetulla valkaisuaineella (puhdistusaine) voi kangasta vaalentaa. Vaalenevat värit voivat olla joskus yllättäviä. Työskentelyssä on muistettava hyvä suojavarustus!
Kotilot kulkevat nousevassa raportissa. Elsa
Palikkapainantaa, aurinkotekniikkaa ja sabloonapainantaa.
Valotuskaaviota pestään auki UV-käsittelyn jälkeen.
Lyydian Luonnon henki -kangas
KU7 Kankaanpainokurssin oppilastöitä Raahen lukiosta:
Kankaan kuoseja suunniteltiin nopeiden harjoitusten avulla. Muovikaaviopainantaa kokeiltiin tiskiräteille. Sanna-Kaisan harjoituksia.
Muffinssi-pussilakana. Sanna-Kaisa
Tein pussilakanakankaaseen söpöjä muffinsseja. Muffinssijonojen reunoilla on limevihreitä raitoja. Suunnittelin muffinssien tilalle aluksi kitaroita, mutta loppujen lopuksi idea vaikutti tylsältä, joten valitsin muffinssit. Toteutin työni sabloonatekniikalla, koska se vaikutti sopivimmalta. Olin kokeillut tekniikkaa jo aiemmin. Työni onnistui niinkuin olin sen suunnitellut, kunnes lopussa hieman tyrin kääntäessä kangasta, jossa oli vielä märkää väriä… punainen kirsikkaväri levisi joissakin kohdin. Sanna-Kaisa
Marjan sammakoihin tarvittiin kolme muovikaaviota. Jokainen väri painetaan erikseen. Kangas on värjätty kuvistunnilla.
Palikkapainantakokeilu
Bolivialainen vaihto-oppilas Camila teki kurssilla upean kukkakankaan.
palikkapainanta ja värjäyskokeilu
- Aten käärmeet.
Työssäni on hyvin pitkä käärme, jossa on kahta väriä. Halusin tehdä jonkin värikkään ja iloisen työn, joten päädyin tällaiseen lopputulokseen. Tein neljä sapluunaa ja tuputin väriä kankaalle. Olin joskus ala-asteella tuputtanut viimeksi, mutta kokeilun avulla pääsin tuputuksen salojen jäljille.Minusta onnistuin hyvin luomaan hyväntuulisen työn. Pienet sotkemiset olisi voinut jättää pois. Atte
Kissakangas. Hanna.
Hannan esittelyteksti tähän. Hanna
Annikan nuottiviivastot on tehty maalarinteipillä rajaten.
Työni aiheena oli musiikki. Se oli minulle luonnollinen valinta koska musiikki on suuressa osassa elämässäni. Nuottiviivaston tein teippien avulla ja nuotit painoin sabloonan avulla. Tekniikka oli minulle jo entuudestaan tuttu pienien kokeilujen kautta. Toisen kankaan mittasuhteiden saaminen samanlaisiksi kuin ensimmäisen kankaan oli hankalaa, mutta onnistuin siinä kuitenkin parin yrityksen jälkeen. Vaikka tein työni tarkasti, kankaanpainoväri levisi sabloonan alle välillä. Jos voisin aloittaa työni alusta, tekisin sen vielä tarkemmin, jotta levinnyttä väriä ei tarvitsisi jälkikäteen enää korjailla. Annika
Lauran lehdet.
Ollin viikset.
Tummia kukkia. Jenni
Halusin tehdä jonkin yksinkertaisen lopputyön, joka ei vaatisi pikkutarkkaa osaamista. Sidoin kankaaseen solmuja, jotta siihen tulisi vivahteita ja värjäsin valkean kankaan tummansiniseksi. Aluksi ajattelin käyttää sapluunaa tehdäkseni mustanharmaita kukkia, mutta päädyin tekemään ne käsin. Kukkien keskusta on tosin painettu sapluunalla. Kukat eivät ole täysin identtisiä, mutta se ei haittaa. En myöskään halunnut, että kaikki kukat olisivat samalla viivalla, vain ne olisi maalattu sekaisin. Olen ihan tyytyväinen lopputyöhöni, koska se vastasi odotuksiani. En olisi halunnut muuttaa mitään. Työ vaati paljon työtä, mutta sitä oli mukava tehdä koska se oli mieluista hommaa. Jenni
Sonjan autot.
KU7 Kuvia kankaisiin kursilla opiskeltiin kankaanpainon tekniikoita, neulahuovutusta ja suunniteltiin, luonnosteltiin, toteutettiin ja arvioitiin lopuksi vapaavalintainen kurssin lopputyö. Kurssilla räiskyi keväiset värit. Koskaan aiemmin kurssilla ei ole kokeiltu soittorasiakoneiston upottamista neulahuovutustyön sisälle. Asiaa kokeilleiden lukiolaisten lopputulokset ovat hauskoja! Värien sommittelu, lopullisen muodon hahmottaminen ja käsillä tekeminen toivat vaihtelua koulupäivään, monet neulahuovutustöistä ovat lähdössä lahjaksi ystäville ja tutuille. Kuinka monen raahelaisen karvanoppakadetin taustapeilistä roikkuu neulahuovutettu soittorasia? 🙂 Autojen avoimista ikkunoista raikuu soittorasioiden Love Me Tender, Peppi Pitkätossu, Sound of Music tai Schubertin Ave Maria…
Soittorasiat odottamassa neulahuovutustyöhön upottamista.
Sabloonatekniikkaa sai kokeilla mm. tiskirätille. Silityskiinnityksen jällkeen painettu kuva kiinnittyy tiskirättiin pysyvästi. Sovittiin yhteistuumin että lähestyvän äitienpäivän lahja EI OLE itsepainettu tiskirätti! Jonin tiskirätissä on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä.
Niina painoi suurikokoisen piknik-liinan taikinatekniikalla.
Sisäkkäisiä ympyröitä valmiissa työssä.
Minttu teki taikinatekniikalla halkeilleen näköistä pintaa lopputyöhön. Taikinan poistamisessa on kova homma, mutta halkeillut, marmoria muistuttava jälki on vaivan arvoinen.
Lotta sai idean lopputyöhönsä ruokakaapilla. Ananaspurkki antoi sysäyksen upealle sabloonatekniikalla painetulle kankaalle.
Ananas Comusus. Idean työhöni sain ruokakaapin ananaspurkista, etsiessäni miettimisruokaa lopputyötä varten. Sabloonatekniikan valitsin oikeastaan jo kurssin alussa, ajattelin että se olisi helppo ja nopea , mutta myös tarkka ja siisti tapa tehdä kuvioita. Aluksi suunnittelin kuviota, tein koevedoksen, suunnittelin värit ja kokeilin taas. Kangas löytyi kohtuuhintaisena. Yksi vaihtoehto oli puhdas vitivalkoinen, mutta minusta luonnonvalkoinen sopi paremmin värisuunnitelmiini (ja luonteeseeni). Lopputulos onnistui hyvin. Kuvio on valmiina vielä parempi kuin suunnitelmissani ja lopputulos on suhtkoht siisti. Vähän harmittaa kun valkoiseen tuli pari vihreää länttiä ja ananasjonot ei ole niin tasaisia kuin ensin ajattelin. ehkä se ei lopulta haittaa mitään. Kangas näyttää elävältä eikä suttuja varmasti huomaa kun kangas on käytössä. Todennäköisesti kangas tulee ensin verhoksi huoneeni ikkunaan, ehkä myöhemmin johonkin muuhun käyttöön. Työssä opin hippusen kärsivällisyyttä, laajempimittaista suunnittelua. Myös sabloonan tekeminen tulee vastaisuudessa olemaan helpompaa. Lotta
Lotan ananaskangas.
Tonin kankaassa yhdistyy solmuvärjäys ja sabloonatekniikka saumattomaksi kuvioksi. Väritys on harkittu huolellisesti.
Perhospelto
Sain idean Perhospeltoon siitä kun olin ajatellut tehdä toisen poni-aiheisen työn ja sen toistoksi ajattelin perhosta. Poni jäi pois, mutta perhoset jäivät ideasta elämään. Taustan tekniikaksi valitsin taikinatekniikan ja vihreän värin. Perhoset tein sabloonalla. Eva
Poni on painettu solmuvärjätylle paidalle. Kirjekuoret tuovat työhön toistoa.
African sunset
Keksin painaa tyynynliinoja ja mietittyäni useita vaihtoehtoja muinaisesta Egyptistä aina boheemiin hippityyliin, valitsin lopulta ideani Afrikan savannilta: norsuja! Valitsin sabloonatekniikan, sillä koin sen parhaaksi vaihtoehdoksi painaa tarkkaa, tietynlaista kuviota, joka toistuisi kankaalle identtisenä. Aluksi värjäsin valkoiset tyynynliinat. Toisesta tuli suunnitelmieni mukaisesti oranssi, toinen väri tuotti suuria ongelmia. Halusin väriksi beigen, mutta erään toisen oppilaan kokeilusta tiesin että valmista beigeväriä käyttämällä kankaasta tulisi hennon vaaleanpunainen, siispä lisäsimme liemeen hieman ruskeaa. Lopputulos oli kaukana toivotusta: homeinen marjapuuro! Seuraavana päivänä uudelleenvärjäys, tällä kertaa keltaisessa liemessä. Nykyinen väri on kaukana beigestä, mutta luonnollisen hiekanruskeaa se jokseenkin muistuttaa… Itse sabloonapainanta ei ollut niin työlästä. Painoin kahdella eri sabloonalla norsuja, joihin sekoitin hieman eri sävyjä saaden aikaan monivärisiä norsuja. Oranssiin ruskealla, hiekansävyiseen vihreällä. Norsut eivät levinneet eikä kankaisiin tullut ylimääräisiä sotkuja. Rosa
Hennan hienoissa tyynynliinoissa kimaltelee timantit.
Timantti. Tein lopputyön sabloonoilla, koska se oli mukavin tapa. Kaikki kuviot ei onnistunu täydellisesti, koska sitä väriä meni jotenki sinne sabluunan alle. Henna
Tuijan kankaassa kukkii kevät.
Pauliinan sabloonatekniikalla tehdyssä työssä vaalea pussilakana saa uudenlaisen ilmeen kiinalaisista kirjaimista.
Suvin työn nimenä on Kesäiset kukkaset. Kaksi tyynynliinaa ja samalla kuviolla painettu keittiöluutu.
Aiheen sain vuodenajasta. Tekniikat valitsin, koska ne olivat mukavimmat (solmuvärjäys ja sabloonapainanta). Suvi
Hannan kahdessa kankaassa sykkivät Sydämet.
Sydämet. Sain eiheen kun mietin jotain retro-henkistä. Keksin sydämet, vaikka ne eivät nyt lopulta kovin retrohenkisiä olekaan. Valitsin sabloonatekniikan ja värjäyksen, koska se tuntui mukavalta. Värjäsin kankaat, painoin sydämet ja kiinnitin värit silittämällä. Sydämet onnistui kohtuu hyvin ja myös värjäys kohtalaisesti. 🙂 Vaikka en saanutkaan toisesta kankaasta ruskeaa, se ei loppupeleissä edes haittaa. Olen tyytyväinen että sain lopputyön ajoissa valmiiksi. Opin työtä tehdessä, että aina ei kaikki voi onnistua. Virheistä oppii ja se on hyvä asia. Olen tyytyväinen kurssiin. Se antoi minulle voimaa jaksaa muilla tunneilla. Kiva piristys. 🙂 Hanna
Annikan kokeiluja eri kankaanpainotekniikoilla.
Kesän hedelmät. Aluksi aihetta oli vaikea keksiä. Mielessä pyöri monia ideoita, mutta kun Aki painotti sanaa TOISTO, päätin että teen sitten piknikliinan, kun piknikillä tykkään käydäkin. Jotenkin idea lähti sitten jalostumaan ja johti kesäisten hedelmien tekoon. Tiesin alusta asti, ennen kaikkia tekniikkakokeilujakin, että haluan tehdä sabluunatekniikalla, koska se on yksinkertainen ja mukava. Ensin ostin kankaan, joka pestiin ja äidin avustuksella reunat käännettiin ja ommeltiin. Tämän jälkeen tein itse sabluunat. Appelsiinissa oli kaksi osaa: ensin painoin pelkän ympyräpohjan ja kuivumisen jälkeen painettiin itse viipaleet päälle. Mansikoissa ensin painettin punainen pohja ja sitten kuivumisen jälkeen vihreät lehdet päälle. Tykkään hedelmien väreistä, vaikka ne eivät taidakkaan olla kovin realistiset. jos aikaa olisi ollut enemmän olisin varmaan painanut vielä viinirypäleitä. Joissakin kohdissa väri on hieman levennyt. Joko olen painanut liian kiireellä tai sitten väriä on ollut liikaa. Ne kohdat hieman ärsyttää. Ei jaksanu keksiä kunnon nimeä kankaalle. Opin enemmän sabloonatekniikasta. Työssä tarvittiin rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. Annika
Kesän hedelmät
Kurssilla käytiin lyhyesti läpi kankaanpainon ja muodin historiaa. Hauskoja ideoita pukeutumiseen suoraan elävästä elämästä löytyy internetistä: HEL LOOKS -sivulle kuvatut persoonalliset Helsingin kadulta bongatut pukeutujat näyttävät Raahen vinkkelistä eksoottisilta. Hyväntuulisen maanläheistä muotia tarjoaa myös LANDELOOKS.
Kuvataideoppimista lukiossa 