You are currently browsing the tag archive for the ‘tekstiilitaide’ tag.

Raahen opetustoimen taito- ja taideaineiden kehittämistyöryhmän TAIKAKUUN järjestämä Kuvioita kankaisiin -ilta keräsi lukion kuvisluokkaan uutta oppivan opejoukon. Työryhmän järjestämiä ideailtoja on pidetty eri teemoista vuosien ajan aina karttojen kierrätyksestä kameratyöskentelyn kautta kirkkohistoriaan – lähtökohtana on jakaa paikkakunnaltamme löytyvää tietoa koko taito- ja taideaineista kiinnostuneen opettajajoukkomme ammatin tueksi.

Ideasta tuotteeksi

Illan vierailevina puhujina oli kaksi Raahen lukiosta ponnistanutta yrittäjää, joille tekstiilitaide ja kankaan kuviointi on tuttua. Fafe&Nenne-yrityksen perustanut Tiia Laurila kertoi, kuinka musiikki ja luontohavainnot muuttuvat taiteeksi ja käsityöksi, aina valmiiksi tuotteeksi asti. Tiia kertoi tekevänsä runsaasti tilaustöitä ja useat hänen vapaata maalausta sisältävistä tuotteista ovat uniikkeja. Kuvallisen ilmaisun rinnalla töihin on viime vuosina alkanut liittyä myös runoja. Raikkaissa runolaukuissa, muissa tuotteissa ja tekijän kirjoittamissa teksteissä näkyy lähiympäristömme erityisyys ja tekijän kotiseuturakkaus. Fafe&Nennen tuotteilla on selkeästi kuvallinen tarina kerrottavanaan.

Merenneito

Runolaukut

Taikakuu kuvia kankaisiin

Päivänmari -yrityksen Mari Rehula kertoi Marimekon tuotteista jälleenmyyjän näkökulmasta valottaen osaltaan Marimekon historiaa, suomalaista suunnittelufiolosofiaa ja kokemuksiaan tuotteista. Ideat muuttuvat tuotteiksi ja helmet klassikoiksi. Kaikille suomalaisille tutut kuosit virittivät opettajissa muistoja. Kuulijoina yllätyimme kuinka varhain jälleenmyyjä tekee päätökset valikoimiin tulevista tuotteista. Saimme tietoa ajankohtaisista kankaan kuvioinnin trendeistä.

Marimekko

Illan aikana opettajajoukolla oli mahdollisuus kokeilla erilaisia kankaanpainon tekniikoita. Emotuotannon vinkkikirjanen tuli tutuksi, kun jaoimme käytännönläheisiä luokkahuonekokemuksia sabloonapainannasta, aurinkovärjäyksestä, kuvien siirrosta kankaalle, valotuskaavioista, ruostetekniikoista ja leimasinpainannasta leppoisassa ilmapiirissä. Pyysimme eri taidetarvikkeita toimittavilta yhtiöiltä tuotenäytteitteitä opettajien kokeiltaviksi. Saimme ystävällisesti Emotuotannolta kokeiluun painoemulsioita, joista esimerkiksi ruiskuemulsion ja kohopastan käyttäminen oli monille ennestään tuntematonta. Kiitokset! Keskuskoulun luokkaretkirahasto karttui illan herkullisista, suolaisista ja makeista tarjoiluista. Ilta sujui innostuneissa ja herkuttelevissa fiiliksissä.

aurinkovärjäys ja leimasinpainanta

Palikkapainantaa muovikirjaimilla. Vaaleat kirjainhahmot on tehty märän ruiskuemulsion päälle aurinkotekniikalla.

kuvansiirto

Kuvansiirtoa valokopioista ja printeistä Kiva-lakalla kankaalle. Lakkaa kankaaseen ja kuvan toiselle puolelle – paperi hangataan veden kanssa irti kuvan jäädessä kankaaseen kiinni.

Kuumakynä

Lukiolasiten kanssa olemme leikanneet Finnfoamia kirurginveitsillä leimasinpainannan palikoita tehdessämme. Ideaillassa Elina kertoi työvälineestä, joka kuumuessaan kuvioi kovaa Finnfoamia tarkasti ja helposti.

tilkut

Raahelainen tekstiilitaiteilija Anna-Maija Joensuu on kehitellyt ruostutustekniikoita kangasmateriaaleille tehden upeita taideteoksia, joita olemme päässeet näkemään Galleria Myötätuulessa. Ideaillassa nähtiin opettajien kokeiluja Joensuun kehittelemällä tekniikalla. Etikkaa, suolaa ja vettä ruostuneiden esineiden kanssa suljettuun pussiin tai laatikkoon kankaan kuvioimiseksi?

Ruostutus

Ruostutus. Vanhat hellanlevyt, rautanaulat, sakset jne.. käyttöön pihanperältä.

Makkarapaperi apuun

Kankaanpainokaavioita on kursseilla tehty litoposterista, kontaktimuovista, teollisuusmuovista, piirtoheitinkalvoista. Jos pienten kankaanpainajien kaavio meinaa painaessa liikkua on halpa ja helppo apu lihatiskin makkarapaperi, jonka vaha kiinnittää kaavion silitettäessä kankaaseen riittävän hyvin kiinni! Paikalliset ruokakaupat ovat myyneet makkarapaperia kuvis- ja tekstiilikurssien käyttöön.

taikinatekniikka

Jauhobatiikkia ja taikinatekniikka tehdessä ei ole koskaan tullut mieleen käyttää perunajauhoja. Hei jälkihän on aivan erilasita – upean utuista pintaa.

leimasinsydän

valotuskaavio

Loppuillasta innostuneimmat opettajista alkoivat kuvioida riisumiaan vaatteita. Tässä hihattomalle paidalle on painettu kuva valmiin valotuskaavion keinoin. Kaavio on tehty Harakkamäen koulun luokkaretkirahoja keräävien tuotteiden painatuksiin vanhoista Raahen Seudun ilmoituksista. Hauskasti tuotteistettua paikallishistoriaa!

leimasin

Leimasinpainnantaa

Tupsuja haarukalla

Tupsun tekeminen haarukalla onnistuu helposti jo esiopetuksessa.

Kiitokset opettajajoukolle ja vierailijoille hyvistä ideoista ja tekemisen meiningistä. Heittäkääpä toiveita uusiksi aiheiksi Taikakuun koulutuksiin!

Keskiviikkoisin lounastauolla, kesken koulupäivän, koko luokka käy uimassa rehtorin kanssa!

Raahen lukion entinen oppilas Mira Liimatainen suoritti ainakin 12 kuvataiteen kurssia lukioaikanaan, lavasti lukion Gunilla-näytelmää ja jatkoi visuaalisen alan parissa Lybeckerin käsi- ja taideteollisuus oppilaitoksen työpajassa. Islantiin Mira lähti aluksi vapaaehtoistyöhön pieneen kylään kehitysvammaisten käsityökeskukseen, jossa vietti vielä toisen vuoden palkattuna työntekijänä. Monipuoliset tekstiilitaiteen opinnot Reykjavikin kuvataidekoulussa (Myndlistasköli I Reykjavik) veivät mukanaan. Värikkäät kertomukset opiskelusta tekstiilitaiteen parissa kiinnostivat Raahen lukion KU7 Kuvia kankaisiin -kurssilaisia.

Mira on käyttänyt itse kutomansa kankaan upean veistoksensa päällysteenä. kuva: Mira L.

Opetus koulussa on pääosin islanniksi ja 12 hengen ryhmässä on minun lisäksi toinen ulkomaalainen, opiskelija Ruotsista, Mira kertoo. Tekstiilitaiteesta kiinnostunut Mira kertoo, että islanninkieltä ymmärtää ja luokkakaverit, sekä opettajat auttavat opinnoissa – joskus tehtävämonisteita on annettu tanskan kielelläkin. Opinnot alkoivat villan käsittelyllä. Villa onkin Islannin tärkeä vientituote. Suoraan lampaista keritty villa tuli tutuksi eri työvaiheiden kautta. Itse karstatusta villasta nykyaikaisella rukilla kehrätty lanka värjättiin kasvivärein. Opiskelijajoukko kuljeskeli maaseudulla saksien värjäyskasveja. Suomessa kasvaa varmaan paremmin värjäyskasveja kuin karussa maaperässä Islannissa, Mira pohtii kuviskurssilaisten kanssa. Miran näyttämät luonnonvärein aikaansaadut lopputulokset olivat upeita. KU7-kurssilaisten opeteltaviin perustekniikoihin kuuluu mm. solmuvärjäys. Japanilaista shibori-tekniikkaa kannattaa kokeilla! Mira vinkkaa Japanista peräisin olevan värjäystavan kurssin lopputyötä miettiville lukiolaisille. Sinisen värin aikaansaaminen oli elämys, vaaleanpunaiselta näyttävä lanka muuttuu vasta väristä ylös nostaessa hapettuessaan siniseksi.

Erikoista koulussa on mm. rehtorin uinti-innostus. Keskiviikkoisin lounastauolla koko Miran luokka on käynyt talvellakin uimassa rehtorin kanssa.

Luovaa neulontaa. Teos ja valokuva, Mira L.

Rankka, mutta opettavainen Luovan neulonnan kurssi muutti Miran käsityksiä neulomisesta. Tehtävänä oli mm. neuloa pelkillä sormilla ja myöhemmin puikoin valokuvan pohjalta hedelmiä tai salaattia, omakuva jne… Neuloa voi mitä vaan! Kurssin piti maailmalla menestynyt muotisuunnittelija Steinunn Sigurðardóttir, jonka Mira sanoi olleen vaativa ja hyvä opettaja. Väriopin opinnot ja kankaanpaino ovat lähellä Miran sydäntä.

Miran neuloen tehty taidetekstiili. kuva: Mira L.

Keväällä Mira suunnitteli mm. metsä-aiheisen painokankaan. Islannissa ei juurikaan ole metsiä ja vähäisillä metsillä on istuttajan keksimä nimi, metsän keskellä kasvanut Mira kertoo. Painokankaaseen on kirjottu yksityiskohtia, kuten pihlajanmarjoja. Painokangas oli esillä oppilaiden töitä esittelevässä näyttelyssä Reykjavikissa.

kuva ja teos Mira L.

Kiitokset vierailusta Miralle ja hyvää jatkoa opintoihin!

Tutustu Miran omaan blogiin, jossa on lisää teoskuvia.

Kuviksen maskotti ARTTU-nalle vieraili Miran luona Islannissa keväällä 2010. Lue Artun matkasta Islantiin tästä linkistä.  

 

 

 

 

 

 

KU7 Kuvia kankaisiin kursilla opiskeltiin kankaanpainon tekniikoita, neulahuovutusta ja suunniteltiin, luonnosteltiin, toteutettiin ja arvioitiin lopuksi vapaavalintainen kurssin lopputyö. Kurssilla räiskyi keväiset värit. Koskaan aiemmin kurssilla ei ole kokeiltu soittorasiakoneiston upottamista neulahuovutustyön sisälle. Asiaa kokeilleiden lukiolaisten lopputulokset ovat hauskoja! Värien sommittelu, lopullisen muodon hahmottaminen ja käsillä tekeminen toivat vaihtelua koulupäivään, monet neulahuovutustöistä ovat lähdössä lahjaksi ystäville ja tutuille. Kuinka monen raahelaisen karvanoppakadetin taustapeilistä roikkuu neulahuovutettu soittorasia? 🙂 Autojen avoimista ikkunoista raikuu soittorasioiden Love Me Tender, Peppi Pitkätossu, Sound of Music tai Schubertin Ave Maria…

Soittorasiat odottamassa neulahuovutustyöhön upottamista.

Tiskirätti ja sabloonapainanta

Sabloonatekniikkaa sai kokeilla mm. tiskirätille. Silityskiinnityksen jällkeen painettu kuva kiinnittyy tiskirättiin pysyvästi. Sovittiin yhteistuumin että lähestyvän äitienpäivän lahja EI OLE itsepainettu tiskirätti! Jonin tiskirätissä on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä.

Taikinatekniikkaa

Niina painoi suurikokoisen piknik-liinan taikinatekniikalla.

Sisäkkäisiä ympyröitä valmiissa työssä.

Minttu teki taikinatekniikalla halkeilleen näköistä pintaa lopputyöhön. Taikinan poistamisessa on kova homma, mutta halkeillut, marmoria muistuttava jälki on vaivan arvoinen.

Lotta sai idean lopputyöhönsä ruokakaapilla. Ananaspurkki antoi sysäyksen upealle sabloonatekniikalla painetulle kankaalle.

Ananas Comusus. Idean työhöni sain ruokakaapin ananaspurkista, etsiessäni miettimisruokaa lopputyötä varten. Sabloonatekniikan valitsin oikeastaan jo kurssin alussa, ajattelin että se olisi helppo ja nopea , mutta myös tarkka ja siisti tapa tehdä kuvioita. Aluksi suunnittelin kuviota, tein koevedoksen, suunnittelin värit ja kokeilin taas. Kangas löytyi kohtuuhintaisena. Yksi vaihtoehto oli puhdas vitivalkoinen, mutta minusta luonnonvalkoinen sopi paremmin värisuunnitelmiini (ja luonteeseeni). Lopputulos onnistui hyvin. Kuvio on valmiina vielä parempi kuin suunnitelmissani ja lopputulos on suhtkoht siisti. Vähän harmittaa kun valkoiseen tuli pari vihreää länttiä ja ananasjonot ei ole niin tasaisia kuin ensin ajattelin. ehkä se ei lopulta haittaa mitään. Kangas näyttää elävältä eikä suttuja varmasti huomaa kun kangas on käytössä. Todennäköisesti kangas tulee ensin verhoksi huoneeni ikkunaan, ehkä myöhemmin johonkin muuhun käyttöön. Työssä opin hippusen kärsivällisyyttä, laajempimittaista suunnittelua. Myös sabloonan tekeminen tulee vastaisuudessa olemaan helpompaa. Lotta

Lotan ananaskangas.

Tonin kankaassa yhdistyy solmuvärjäys ja sabloonatekniikka saumattomaksi kuvioksi. Väritys on harkittu huolellisesti.

Perhospelto

Sain idean Perhospeltoon siitä kun olin ajatellut tehdä toisen poni-aiheisen työn ja sen toistoksi ajattelin perhosta. Poni jäi pois, mutta perhoset jäivät ideasta elämään. Taustan tekniikaksi valitsin taikinatekniikan ja vihreän värin. Perhoset tein sabloonalla. Eva

Poni on painettu solmuvärjätylle paidalle. Kirjekuoret tuovat työhön toistoa.

African sunset

Keksin painaa tyynynliinoja ja mietittyäni useita vaihtoehtoja muinaisesta Egyptistä aina boheemiin hippityyliin, valitsin lopulta ideani Afrikan savannilta: norsuja! Valitsin sabloonatekniikan, sillä koin sen parhaaksi vaihtoehdoksi painaa tarkkaa, tietynlaista kuviota, joka toistuisi kankaalle identtisenä. Aluksi värjäsin valkoiset tyynynliinat. Toisesta tuli suunnitelmieni mukaisesti oranssi, toinen väri tuotti suuria ongelmia. Halusin väriksi beigen, mutta erään toisen oppilaan kokeilusta tiesin että valmista beigeväriä käyttämällä kankaasta tulisi hennon vaaleanpunainen, siispä lisäsimme liemeen hieman ruskeaa. Lopputulos oli kaukana toivotusta: homeinen marjapuuro! Seuraavana päivänä uudelleenvärjäys, tällä kertaa keltaisessa liemessä. Nykyinen väri on kaukana beigestä, mutta luonnollisen hiekanruskeaa se jokseenkin muistuttaa…   Itse sabloonapainanta ei ollut niin työlästä. Painoin kahdella eri sabloonalla norsuja, joihin sekoitin hieman eri sävyjä saaden aikaan monivärisiä norsuja. Oranssiin ruskealla, hiekansävyiseen vihreällä. Norsut eivät levinneet eikä kankaisiin tullut ylimääräisiä sotkuja.  Rosa

Hennan hienoissa tyynynliinoissa kimaltelee timantit.

Timantti. Tein lopputyön sabloonoilla, koska se oli mukavin tapa. Kaikki kuviot ei onnistunu täydellisesti, koska sitä väriä meni jotenki sinne sabluunan alle. Henna

Tuijan kankaassa kukkii kevät.

Pauliinan sabloonatekniikalla tehdyssä työssä vaalea pussilakana saa uudenlaisen ilmeen kiinalaisista kirjaimista.

Suvin työn nimenä on Kesäiset kukkaset. Kaksi tyynynliinaa ja samalla kuviolla painettu keittiöluutu.

Aiheen sain vuodenajasta. Tekniikat valitsin, koska ne olivat mukavimmat (solmuvärjäys ja sabloonapainanta). Suvi

Hannan kahdessa kankaassa sykkivät Sydämet.

Sydämet. Sain eiheen kun mietin jotain retro-henkistä. Keksin sydämet, vaikka ne eivät nyt lopulta kovin retrohenkisiä olekaan. Valitsin sabloonatekniikan ja värjäyksen, koska se tuntui mukavalta. Värjäsin kankaat, painoin sydämet ja kiinnitin värit silittämällä. Sydämet onnistui kohtuu hyvin ja myös värjäys kohtalaisesti. 🙂 Vaikka en saanutkaan toisesta kankaasta ruskeaa, se ei loppupeleissä edes haittaa. Olen tyytyväinen että sain lopputyön ajoissa valmiiksi. Opin työtä tehdessä, että aina ei kaikki voi onnistua. Virheistä oppii ja se on hyvä asia. Olen tyytyväinen kurssiin. Se antoi minulle voimaa jaksaa muilla tunneilla. Kiva piristys. 🙂 Hanna

Annikan kokeiluja eri kankaanpainotekniikoilla.

Kesän hedelmät. Aluksi aihetta oli vaikea keksiä. Mielessä pyöri monia ideoita, mutta kun Aki painotti sanaa TOISTO, päätin että teen sitten piknikliinan, kun piknikillä tykkään käydäkin. Jotenkin idea lähti sitten jalostumaan ja johti kesäisten hedelmien tekoon. Tiesin alusta asti, ennen kaikkia tekniikkakokeilujakin, että haluan tehdä sabluunatekniikalla, koska se on yksinkertainen ja mukava. Ensin ostin kankaan, joka pestiin ja äidin avustuksella reunat käännettiin ja ommeltiin. Tämän jälkeen tein itse sabluunat. Appelsiinissa oli kaksi osaa: ensin painoin pelkän ympyräpohjan ja kuivumisen jälkeen painettiin itse viipaleet päälle. Mansikoissa ensin painettin punainen pohja ja sitten kuivumisen jälkeen vihreät lehdet päälle. Tykkään hedelmien väreistä, vaikka ne eivät taidakkaan olla kovin realistiset. jos aikaa olisi ollut enemmän olisin varmaan painanut vielä viinirypäleitä. Joissakin kohdissa väri on hieman levennyt. Joko olen painanut liian kiireellä tai sitten väriä on ollut liikaa. Ne kohdat hieman ärsyttää. Ei jaksanu keksiä kunnon nimeä kankaalle. Opin enemmän sabloonatekniikasta. Työssä tarvittiin rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. Annika

Kesän hedelmät

Kurssilla käytiin lyhyesti läpi kankaanpainon ja muodin historiaa. Hauskoja ideoita pukeutumiseen suoraan elävästä elämästä löytyy internetistä:  HEL LOOKS -sivulle kuvatut persoonalliset Helsingin kadulta bongatut pukeutujat näyttävät Raahen vinkkelistä eksoottisilta. Hyväntuulisen maanläheistä muotia tarjoaa myös LANDELOOKS. 

KU7/12 Kankaanpainokurssilla tehtiin joulukuussa paljon töitä pukinkonttiin, omaan huoneeseen tai lukiolaisten mielessä häämöttävään, tulevien vuosien opiskelijakämppään. Tekniikkaharjoituksia syntyi mm. sabloonapainannalla, taikinatekniikalla ja palikkapainannalla. Tekniikkaharjoitusten jälkeen jokainen suunnitteli, luonnosteli ja toteutti mieleisensä lopputyön. Lopputyössä täytyi olla useimmille kankaanpainokuvioille tyypillistä TOISTOA.

Mielenkiintoisia toistuvia kuva-esimerkkejä toistuvista kuvioinneista löytyy esimerkiksi  Museoviraston rakennushistorian osaston monipuolisesta tapettitietokannasta. Tapettitietokantaan on tallennettuna mm. Raahen Rantakadulla sijaitsevien Leufstadiuksen talon, Soveliuksen ja Sovion talon vanhoja tapettinäytteitä!

Luonnos Matiaksen lopputyöstä

 

Valmiissa työssä kitaransoittaja on toteutettu harkituin valöörein. Maalaus mustalle kankaalle kankaanpainovärein. Matias

Viivin luonnos pussilakanan kuosiksi.

Sabloonapainannan yksityiskohtia viimeistellään siveltimellä:

Viivin suuri kaupunkiaiheinen kuvio syntyi sabloonapainannalla. Kaupungin siluetti toistui kankaassa ornamentin tapaan:

Sabloonapainanta on helppoa. Nykyisin internetissä on runsaasti ohjeita eri tekniikoihin. Kurssilla tutustuttiin kankaanpainon suomalaiseen historiaan, josta saa erinomaista lisätietoa esim. Kretongista printtiin -julkaisusta. Englanninkielisten verkkosivujen ja videoiden välityksellä voi huomata kuinka muissa kulttuureissa kuvioidaan kangasta.

Jatan suunitteleman kuvion kasviaihe toi joulun alla mieleen joulukuvastoon kuuluvat tähdet:

Sabloonapainantaa ja maalanrinteippejä (Eevi):

Kaverikuvat tekstiilitaideteokseksi (Mirva):

Kokeilukangas

Monen värisiä kolibreja lentelee harkiten sommitellussa painokankaassa.

Shakkiruudukolla kulkee hopea- ja kultakimalteisia pelinappuloita.

Jatan luonnos

Palikkapainantaa Intiassa:

Tutustu varhaisempiin  Raahen lukion kankaanpainokurssien oppilastöihin.

Blog Stats

  • 167 210 hits