Lukion KU8 kurssilaiset Raahen Raatihuoneen juhlasalissa.

Kuvataiteen 8 Kurssilla tutustutaan ihmisen kuvaamiseen taiteessa.  Vierailimme lukiolaisten kanssa Raahen raatihuoneella, joka on kivenheiton päässä lukiolta. Raatihuoneen muotokuvakokoelma ja juhlava interiööri on loistava tutustumiskohde. Oppaaksemme lupautui Raahe-opas Kirsti Vähäkangas, jonka käsiala näkyy myös Raahen Raatihuoneesta ja juhlasalin muotokuvakokoelmasta kertovissa lehtisissä.

Tunnetuin huoneen taiteilijoista lienee Eero Järnelfelt, jonka vuonna 1921 maalaama muotokuva vuorineuvos Arthur Lagerlöfistä on saattanut vaikuttaa siihen, että samaiselta taiteilijalta tilattiin myöhemmin suurikokoinen alttaritaulu Raahen kirkkoon. Kaupungille suurlahjoituksen tehneen Lars Fredrik Leufstadiuksen muotokuvan on maalannut Arvid Liljelund. Kaupunginjohtajien muotokuvia ovat maalanneet Hannu Kaakko, Niilo Hyttinen, Paavo Tolonen ja Oma Orell.

Kaupunginjohtajien muotokuvat. Huonetta kiertää vanha sohvarivistö.

Muotokuvien lisäksi Raatihuoneella on runsaasti Raaheen läheisesti liittyvien taiteilijoiden tekemää taidetta: Jari Jansson, Pentti Tuikkala, Raija Korppila, Kari Juva (jonka taidetta esittelevä veistospuisto on raatihuoneen vieressä), sekä Kirsti Muinonen (jonka tuttu, Raahen lukion rehtorista maalaama muotokuva on lukion opettajainhuoneessa). Raatihuonetta tarkkailee läheisestä puistosta Urho Kekkonen,  Matti Peltokankaalta tilattu suurikokoinen näköisveistos.

Viimeisimmässä remontissa Raahen Raatihuone peruskorjattiin upean näköiseksi.  Suurin osa huoneista on nykyaikaisia toimistotiloja. Herää kysymys, miltä vaikkapa juhlasali näyttäisi ennallistettuna? Paljastuisiko valkoisen kattopinnan alta esimerkiksi koristemaalauksia ja historiallisista seinistä vanhoja tapettikerroksia?

” Jag behöver inte tre tusen kronor, men Brahestad behöver en tavla!” 

Salin päätyseinällä on suuri ´Taisteluammunta´-öljymaalaus. Jonka raahelainen laivanvarustaja Henrik Sovelius on voittanut aikoinaan Tukholmassa järjestetyissä kuninkaallisissa arpajaisissa. Kerrotaan, että kuningas Oskar II olisi halunnut lunastaa taulun itselleen suuresta summasta, mutta maalaus päätyi Soveliuksen tahdosta Raaheen.

Stridskjutning. Taiteilija Herman af Sillén, 1894

Kiitokset Kirstille mukavasta opastuksesta vierailulla!

Linkkejä:

Lisätietoa Raahen Raatihuoneesta