You are currently browsing the tag archive for the ‘Ku8’ tag.
KU8 kurssilla tutkitaan eri kuvan tekemisen tekniikoilla ihmistä, taidehistorian ja median ihmiskuvia. Kurssin pääpaino on kuvallisessa työskentelyssä. Kurssin kuluessa suunnitellaan, luonnostellaan, toteutetaan ja arvioidaan ihmistä tutkiva taideteos tai teossarja vapaavalintaisella tekniikalla.
Kurkistus keramiikasta: Tee keramiikkareliefi, jonka aiheena on ihminen. Tavoitteena on kuvata ihmistä tai rajattua osaa ihmisestä keramiikan keinoin. Kiinnitä huomiota työsi pinnankäsittelyyn: sileää, rypyläistä, kuvioitua. Muista tehdä työhösi hyvät reiät ripustamista varten ja kuivata työt huolellisesti – se on valmis raakapolttoon kun pinta ei tunnu enää kylmältä. Voit maalata työsi.
Valokuvassa ihminen. Etsi valokuva sinulle tärkeästä ihmisestä tai taideteoksesta, jossa on kuvattu ihminen. Tee vähintään A3 kokoinen piirros tai maalaus kuvan pohjalta. Kiinnitä erityistä huomiota työn rajaukseen.
Halusin piirtää lyijykynillä ihmisen ja valitsin siksi kuvan siskostani. Kasvot ovat ok, muu ei oikein… ei vain sovi kuvaan. En saanut kuvasta ihan näköistä, mutta aika alkoi käydä vähiin. Toivon kuitenkin, että sisko tykkää kuvasta. Piirsin kuvan Lyran piirroskynillä, sekä täytekyunillä vahvalle, karhealle paperille. Elisa
Materia-Johnny. Päätin tehdä lopputyöksi neljä taulua samasta henkilöstä, siten että kuva on erittäin korkeakontrastinen, jolloin kuvassa näkyy vain kahta väriä. Käytin maalaamiseen akryylivärejä. Valitsin henkilöksi Johnny Deppin, sillä hän on tunnettu, joten hänet tunnistaa kuvasta hyvin. Pelkän maalaamisen sijasta tein tauluihin eri pintoja. Ensimmäinen taulu on sileä ja se on pelkästään maalattu. Toinen taulu on maalattu hiekalla, joten pinta on karhea. Kolmannessa taulussa on mustalle alueelle liimattu tikkuja ja neljännessä taulussa valkoiselle alueelle on liimattu simpukoita. Eri materiaalit tuovat työhön melenkiintoa. Työ onnistui mielestäni hyvin, vaikeinta oli saada musta pysymään mustana ja valkoinen valkoisena. Sara
Jalkapalloilija. Piirsin ja maalasin lopputyössäni lempi futisseurani lempipelaajan. Joka viikonloppu (tai lähes) seuraan hänen pelaamistaan ja hän on siksi kai vaikuttanut minuun. Tein työn kuivapastelleilla ja se tuntui parhaalta vaihtoehdolta, sillä yksityiskohtien tekeminen ihmisessä, varsinkin kasvot, ovat haastavat – tällöin ei tarvinnut miettiä tarkkuutta. Työ onnistui omien taitojen kantilta mielestäni normaalia paremmin, sillä ajattelin aluksi työn epäonnistuvan täysin ja että siitä ei tunnistaisi ollenkaan (edes itse) kuvan henkilöä. Antti
Tein lyijykynäpiirroksen ystäväni lapsuudenkuvasta. Valitsin kuvan, koska halusin piirtää lapsen ja kuva on mielestäni niin söpö. Työ onnistui ihan hyvin ja pidän eniten lusikkaa pitelevästä kädestä, koska se onnistui hyvin. Myös paidan piirtäminen onnistui hyvin. Työ ei näytä ollenkaan ystävältänio ja se hieman harmittaa, mutta ajatattelen niin että pidin valokuvaa enemmänkin inspiraationa, kuin että olisin suoraan kopioinut sitä. En ole piirtänyt paljon ihmisiä aikaisemmin ja olen sen takia tyytyväinen työhöni, koska se onnistui niin hyvin. Jenni
Vanhemmat. Tein kurssin lopputyön piirtämällä vihreälle paperille. Lopuksi tein työhön kehykset mustasta kartongista. Aiheena oli piirustus itselle tärkeistä ihmisistä, joten päädyin kuvaan vanhemmistani. Aluksi ajattelin, että teen hiilipiirroksen, mutta kun hahmottelin työtä lyijykynällä, huomasin, että haluan sittenkin jatkaa pelkästään lyijykynällä. Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka pienet yksityiskohdat vähän häiritsevät. Onnistuin mielestäni hyvin varjostuksissa ja parannettavaa on hiuksissa ja ilmeiden saamisessa elävämmiksi. Niina
Halusin piirtää työni lyijykynällä, koska pidän piirtämisestä. Piirsin työni valokuvasta. Valitsin kuvan, koska se oli kiva kuva ja halusin haasteita – tässä kuvassa on kaksi ihmistä. Mielestäni lopputyöni on onnistunut. Piirros ei näytä ihan samalta kuin alkuperäinen kuva, mutta piirroksesta tunnistaa kyllä henkilöt. Työstä olis voinut tehdä vielä tarkemman jos olisi ollut aikaa enemmän. Mutta itse olen tyytävinen. Piirroksen annan todennäköisesti ystävälleni joululahjaksi. Juulia
Portti ”KEN TÄSTÄ KÄY, SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ” Rakenna valitsemistasi materiaaleista otsikkoon liittyvä tila, jossa ovi on keskeinen elementti. Sijoita tilaan kolme ihmishahmoa. Tila voi olla pahvilaatikko, paperikassi, tölkki tms. ja ihmishahmot voivat olla esim. kaksiulotteisia pahvista leikattuja hahmoja.
Suomalainen. Tee kuvakollaasi A3-kokoon, jonka aiheena on suomalainen MIES tai suomalainen NAINEN. Pohdi mikä mielestäsi kuvaa suomalaista kulttuuria. Tee teos tulostaen Internetin kuvia tai leikellen sanoma- ja aikakausilehdistä kuvia osaksi kollaasiasi. Voit täydentää kollaasia maalaten tai piirtäen.
Suomalainen nainen. Tein lopputyökseni kollaasin aiheesta, millainen on suomalainen nainen. Nostin työhöni Armi Kuuselan suomalaisuuden esikuvaksi, sillä hän on saavuttanut kauneudellaan suosiota Suomen lisäksi myös muualla maailmassa. Kauniin ulkokuoren alla suomalaisella naisella piilee kuitenkin ongelmia. Ulkonäkökeskeisessä ajassa suomalainen nainen kohtaa paineita ulkonäöstään, sekä riittämättömyyttä. Jos aikaa olisi ollut hieman enemmän, olisin voinut jatkaa työtä enemmän yhtenäisemmäksi. Työni onnistui kuitenkin ihan hyvin. Lyydia
Lukion KU8 kurssilaiset Raahen Raatihuoneen juhlasalissa.
Kuvataiteen 8 Kurssilla tutustutaan ihmisen kuvaamiseen taiteessa. Vierailimme lukiolaisten kanssa Raahen raatihuoneella, joka on kivenheiton päässä lukiolta. Raatihuoneen muotokuvakokoelma ja juhlava interiööri on loistava tutustumiskohde. Oppaaksemme lupautui Raahe-opas Kirsti Vähäkangas, jonka käsiala näkyy myös Raahen Raatihuoneesta ja juhlasalin muotokuvakokoelmasta kertovissa lehtisissä.
Tunnetuin huoneen taiteilijoista lienee Eero Järnelfelt, jonka vuonna 1921 maalaama muotokuva vuorineuvos Arthur Lagerlöfistä on saattanut vaikuttaa siihen, että samaiselta taiteilijalta tilattiin myöhemmin suurikokoinen alttaritaulu Raahen kirkkoon. Kaupungille suurlahjoituksen tehneen Lars Fredrik Leufstadiuksen muotokuvan on maalannut Arvid Liljelund. Kaupunginjohtajien muotokuvia ovat maalanneet Hannu Kaakko, Niilo Hyttinen, Paavo Tolonen ja Oma Orell.
Kaupunginjohtajien muotokuvat. Huonetta kiertää vanha sohvarivistö.
Muotokuvien lisäksi Raatihuoneella on runsaasti Raaheen läheisesti liittyvien taiteilijoiden tekemää taidetta: Jari Jansson, Pentti Tuikkala, Raija Korppila, Kari Juva (jonka taidetta esittelevä veistospuisto on raatihuoneen vieressä), sekä Kirsti Muinonen (jonka tuttu, Raahen lukion rehtorista maalaama muotokuva on lukion opettajainhuoneessa). Raatihuonetta tarkkailee läheisestä puistosta Urho Kekkonen, Matti Peltokankaalta tilattu suurikokoinen näköisveistos.
Viimeisimmässä remontissa Raahen Raatihuone peruskorjattiin upean näköiseksi. Suurin osa huoneista on nykyaikaisia toimistotiloja. Herää kysymys, miltä vaikkapa juhlasali näyttäisi ennallistettuna? Paljastuisiko valkoisen kattopinnan alta esimerkiksi koristemaalauksia ja historiallisista seinistä vanhoja tapettikerroksia?
” Jag behöver inte tre tusen kronor, men Brahestad behöver en tavla!”
Salin päätyseinällä on suuri ´Taisteluammunta´-öljymaalaus. Jonka raahelainen laivanvarustaja Henrik Sovelius on voittanut aikoinaan Tukholmassa järjestetyissä kuninkaallisissa arpajaisissa. Kerrotaan, että kuningas Oskar II olisi halunnut lunastaa taulun itselleen suuresta summasta, mutta maalaus päätyi Soveliuksen tahdosta Raaheen.
Stridskjutning. Taiteilija Herman af Sillén, 1894
Kiitokset Kirstille mukavasta opastuksesta vierailulla!
Linkkejä:
Uudenvuoden lupaus tai toive. Shoko opetti meille japanilaista kalligrafiaa.
Saimme Raahen lukiolle vieraaksi vaihto-opettajan Japanista. Kuvataiteen 2 ja 8-kurssilaiset tutustuivat hänen johdollaan japanilaisiin kirjoitusmerkkeihin ja taidemuodoksi kehittyneeseen kalligrafiaan: 書道, jota kutsutaan shodōksi. Sympaattinen opettaja Shoko kertoi samalla japanin kulttuurista, koulutusjärjestelmästä ja nuorten elämästä. Tuhannet kiitokset Shokolle vierailusta!
Opiskelijat tekivät japanilaisin kirjoitusmerkein oman nimensä ja miettivät toiveita uudelle vuodelle, kuten Japanissa on tapana. Shoko auttoi toiveiden kääntämisessä japanilaiseksi kirjoitusmerkiksi. Toiveissa vilahtelivat RAKKAUS, ONNI, RAUHA, RUOKA, RAHA, YSTÄVYYS ja jopa YLIOPPILAAKSI VALMISTUMINEN. Kuuntelimme kalligrafiaa harjoitellessa japanilaista musiikkia.
Opekin oppi uutta. Etunimi Aki merkitsee japanissa syksyä ja on yleinen tytön nimi. 😀
Osa lukiolaisista etsi uudenvuoden toivettaan vastaavia kirjoitusmerkkejä internetistä ja osalle Shoko piirsi taidokkaan mallin.
Japanin kulttuuria käsiteltiin Raahen lukiossa laajemmin Japanin ja Kiinan päivänä vuonna 2003, jolloin teimme kuvataiteessa mm. origameja. Japanologi Seija Jalagin kertoi japanilaisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisesta. Koululla oli myös runsaasti esillä esineistöä Kiinasta ja Japanista ja kouluruokailu oli elämys syömäpuikkoineen. Järjestelytyöryhmän vetäjänä toimi opettaja Valma Kukko. Mukava kuvakooste teemapäivästä löytyy koulun vanhoilta nettisivuilta.
Kansainvälistä teemaviikkoa vietetään Raahen opetustoimessa taas ensi keväänä. Raahen opetustoimen taito- ja taideaineiden kehittämisryhmä on kerännyt eri maihin liittyvää opetusmateriaalia ja tietoa TAIKAKUU -nettisivuille eri kulttuureista, mm. Japanista.
Hetken säilyviä maalauksia ruokaöljyllä.
KU8 -kurssilaiset maalasivat joulukuun aamupimeydessä varjomaalauksia. Etsimme ensin kuvia ihmisistä uutisista, mainoksista ja taidekirjoista. Luokkaan ripustettiin kaava- ja makulatuuripaperia. Sytytimme kaksi rakennustyömaavaloa papereiden taakse. Kiipesimme pöydälle maalaamaan ruokaöljyllä ja vedellä ihmishahmoja kuvien pohjalta anatomiaa tutkien.
Hetkittäin oli mukava käydä katsomassa paperin toiselta puolelta maalauksen edistymistä ja varjokuvina näkyviä taiteilijoita. Vesimaalaukset kestivät vain hetken ennenkuin kuivuivat. Ruokaöljy levisi hitaasti paperilla ajan kuluessa, joten syntyneitä taideteoksia ei voinut säilöä muuten kuin valokuvin.
Varjomaalauksissa lopputul0sta tärkeämpää onkin prosessi. Maalaajien mieliin painui kokemus ja tunnelma ihmishahmojen anatomiaa harjoitellessa.
Ehkä joskus maalausprosessia päästään näkemään vaikkapa koulun juhlien elävöittäjänä juhlasalissa tai koulun lavalla?
Maalatessa tuntui siltä, että työskentelee itsekseen. Paperin takana oli kuitenkin seuraamassa jokaista siveltimenvetoa iso joukko ryhmäläisiä.
Kuvataideoppimista lukiossa 