You are currently browsing the tag archive for the ‘muotokuva’ tag.
Keskiviikkona 30.9.2020 Oulun Lyseon lukion juhlasaliin kokoontui juhlava ja iloinen joukko. Tasavuosia juhlineen rehtori Mika Aallon muotokuvaa peittävä sininen kangas otettiin pois ja kuvataiteilija Petra Kaminen Mosherin teos paljastettiin. Muotokuvahankkeen taustalla on Oulun Lyseon lukion seniorit ry. Oulun Lyseon seniorit ry on koulun entisten oppilaiden ja opettajien yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea koulun toimintaa ja vahvistaa koulun historian ja perinteiden tuntemusta. Taiteilija Petra Kaminen Mosher vastasi ystävällisesti kuvisryhmämme lähettämiin kysymyksiin maalausprosessista.
Millainen prosessi Mika Aallon muotokuvan tekeminen oli taiteilijan näkökulmasta? Taiteilijan näkökulmasta virallisen muotokuvan valmisteluprosessiin kuuluu huolellinen kommunikointi taiteilijan, mallin ja tilaajaorganisaation välillä. Taiteilijan on otettava huomioon tilaajan vaatimukset ja perinteet, huomioitava mallin henkilökohtaiset toiveet ja onnistuttava omalla esteettisellä tyylillään vangitsemaan mallin persoonallisuus muotokuvaan.
Mikä sinun mielestäsi tekee muotokuvasta hyvän? Mikä muotokuvan tekemisessä on mielestäsi tärkeää? Muotokuvan tärkein ominaisuus on näköisyys. Kuvan on oltava tunnistettava, ja mallin luonteen pitää välittyä riippumatta käytetystä maalaustekniikasta ja taiteilijan tyylistä. On oleellisen tärkeää, että taiteilijan omat esteettiset valinnat tulevat selvästi esiin, mikä erottaa maalauksen valokuvasta. Taiteellinen tyyli ei kuitenkaan saa viedä huomiota pois mallista ja hänen persoonallisuudestaan.
Miten olet innostunut tekemään muotokuvia? Miten kuvailisit muuta tekemääsi taidetta?
Olen aina ollut kiinnostunut muotokuvataiteesta. Ihmisillä on vaistomainen taipumus toisten ihmisten katselemiseen ja havainnointiin. Oman maalaustekniikkani yhdistäminen realistiseen muotokuvaan on minulle mieluinen haaste. Muut työni ovat erilaisten luontoaiheiden abstraktoituja muotoja ja värejä.
Millaisia muistoja sinulla on peruskoulun tai lukion kuvataideopetuksesta ja onko visuaalisen alan valitseminen ollut sinulla aina itsestään selvää?
Äitini, Marjukka Kaminen, on myös taiteilija, ja olen aina tuntenut tarvetta luoda taidetta. Kävin Waldorf- (Steiner-) koulua päiväkodista lukioon, ja siellä opetuksessa painotettiin kaikenlaisia taiteita. Lukion taideopettajani oli hyvin innostava ja kannusti minua kokeilemaan monia erilaisia tapoja ympäröivän maailman kuvaamiseen.
Keitä muotokuvamaalareita ihailet?
Suosikkini muotokuvamaalareista on John Singer Sargent, jonka lahjakkuus on mielestäni vertaansa vailla. Muita ihailemiani muotokuva- (ja maisema-) maalareita ovat suomalaiset kansallisromanttisen aikakauden taiteilijat, erityisesti Akseli Gallén-Kallela ja Pekka Halonen.
Väriabstraktien töiden vastapainona Kaminen Mosherin muotokuvat ovat elävän uskollisia malleilleen, olematta kuitenkaan fotorealistisia. Tiukan klassinen figuratiivinen koulutus, kyky erottaa ihmisen oleelliset hahmon ja luonteen määrittelevät piirteet, ja esteettinen näkemys kantavat hedelmää hänen teoksissaan.
Taiteilijan luvalla saimme julkaista myös muutamia hänen muista taideteoksistaan. Petra Kaminen Mosherin maalauksiin ja tekstiilitaiteeseen voit tutustua myös kuvataiteilijan verkkosivuilla.
KU8 kurssilla tutkitaan eri kuvan tekemisen tekniikoilla ihmistä, taidehistorian ja median ihmiskuvia. Kurssin pääpaino on kuvallisessa työskentelyssä. Kurssin kuluessa suunnitellaan, luonnostellaan, toteutetaan ja arvioidaan ihmistä tutkiva taideteos tai teossarja vapaavalintaisella tekniikalla.
Kurkistus keramiikasta: Tee keramiikkareliefi, jonka aiheena on ihminen. Tavoitteena on kuvata ihmistä tai rajattua osaa ihmisestä keramiikan keinoin. Kiinnitä huomiota työsi pinnankäsittelyyn: sileää, rypyläistä, kuvioitua. Muista tehdä työhösi hyvät reiät ripustamista varten ja kuivata työt huolellisesti – se on valmis raakapolttoon kun pinta ei tunnu enää kylmältä. Voit maalata työsi.
Valokuvassa ihminen. Etsi valokuva sinulle tärkeästä ihmisestä tai taideteoksesta, jossa on kuvattu ihminen. Tee vähintään A3 kokoinen piirros tai maalaus kuvan pohjalta. Kiinnitä erityistä huomiota työn rajaukseen.
Halusin piirtää lyijykynillä ihmisen ja valitsin siksi kuvan siskostani. Kasvot ovat ok, muu ei oikein… ei vain sovi kuvaan. En saanut kuvasta ihan näköistä, mutta aika alkoi käydä vähiin. Toivon kuitenkin, että sisko tykkää kuvasta. Piirsin kuvan Lyran piirroskynillä, sekä täytekyunillä vahvalle, karhealle paperille. Elisa
Materia-Johnny. Päätin tehdä lopputyöksi neljä taulua samasta henkilöstä, siten että kuva on erittäin korkeakontrastinen, jolloin kuvassa näkyy vain kahta väriä. Käytin maalaamiseen akryylivärejä. Valitsin henkilöksi Johnny Deppin, sillä hän on tunnettu, joten hänet tunnistaa kuvasta hyvin. Pelkän maalaamisen sijasta tein tauluihin eri pintoja. Ensimmäinen taulu on sileä ja se on pelkästään maalattu. Toinen taulu on maalattu hiekalla, joten pinta on karhea. Kolmannessa taulussa on mustalle alueelle liimattu tikkuja ja neljännessä taulussa valkoiselle alueelle on liimattu simpukoita. Eri materiaalit tuovat työhön melenkiintoa. Työ onnistui mielestäni hyvin, vaikeinta oli saada musta pysymään mustana ja valkoinen valkoisena. Sara
Jalkapalloilija. Piirsin ja maalasin lopputyössäni lempi futisseurani lempipelaajan. Joka viikonloppu (tai lähes) seuraan hänen pelaamistaan ja hän on siksi kai vaikuttanut minuun. Tein työn kuivapastelleilla ja se tuntui parhaalta vaihtoehdolta, sillä yksityiskohtien tekeminen ihmisessä, varsinkin kasvot, ovat haastavat – tällöin ei tarvinnut miettiä tarkkuutta. Työ onnistui omien taitojen kantilta mielestäni normaalia paremmin, sillä ajattelin aluksi työn epäonnistuvan täysin ja että siitä ei tunnistaisi ollenkaan (edes itse) kuvan henkilöä. Antti
Tein lyijykynäpiirroksen ystäväni lapsuudenkuvasta. Valitsin kuvan, koska halusin piirtää lapsen ja kuva on mielestäni niin söpö. Työ onnistui ihan hyvin ja pidän eniten lusikkaa pitelevästä kädestä, koska se onnistui hyvin. Myös paidan piirtäminen onnistui hyvin. Työ ei näytä ollenkaan ystävältänio ja se hieman harmittaa, mutta ajatattelen niin että pidin valokuvaa enemmänkin inspiraationa, kuin että olisin suoraan kopioinut sitä. En ole piirtänyt paljon ihmisiä aikaisemmin ja olen sen takia tyytyväinen työhöni, koska se onnistui niin hyvin. Jenni
Vanhemmat. Tein kurssin lopputyön piirtämällä vihreälle paperille. Lopuksi tein työhön kehykset mustasta kartongista. Aiheena oli piirustus itselle tärkeistä ihmisistä, joten päädyin kuvaan vanhemmistani. Aluksi ajattelin, että teen hiilipiirroksen, mutta kun hahmottelin työtä lyijykynällä, huomasin, että haluan sittenkin jatkaa pelkästään lyijykynällä. Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka pienet yksityiskohdat vähän häiritsevät. Onnistuin mielestäni hyvin varjostuksissa ja parannettavaa on hiuksissa ja ilmeiden saamisessa elävämmiksi. Niina
Halusin piirtää työni lyijykynällä, koska pidän piirtämisestä. Piirsin työni valokuvasta. Valitsin kuvan, koska se oli kiva kuva ja halusin haasteita – tässä kuvassa on kaksi ihmistä. Mielestäni lopputyöni on onnistunut. Piirros ei näytä ihan samalta kuin alkuperäinen kuva, mutta piirroksesta tunnistaa kyllä henkilöt. Työstä olis voinut tehdä vielä tarkemman jos olisi ollut aikaa enemmän. Mutta itse olen tyytävinen. Piirroksen annan todennäköisesti ystävälleni joululahjaksi. Juulia
Portti ”KEN TÄSTÄ KÄY, SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ” Rakenna valitsemistasi materiaaleista otsikkoon liittyvä tila, jossa ovi on keskeinen elementti. Sijoita tilaan kolme ihmishahmoa. Tila voi olla pahvilaatikko, paperikassi, tölkki tms. ja ihmishahmot voivat olla esim. kaksiulotteisia pahvista leikattuja hahmoja.
Suomalainen. Tee kuvakollaasi A3-kokoon, jonka aiheena on suomalainen MIES tai suomalainen NAINEN. Pohdi mikä mielestäsi kuvaa suomalaista kulttuuria. Tee teos tulostaen Internetin kuvia tai leikellen sanoma- ja aikakausilehdistä kuvia osaksi kollaasiasi. Voit täydentää kollaasia maalaten tai piirtäen.
Suomalainen nainen. Tein lopputyökseni kollaasin aiheesta, millainen on suomalainen nainen. Nostin työhöni Armi Kuuselan suomalaisuuden esikuvaksi, sillä hän on saavuttanut kauneudellaan suosiota Suomen lisäksi myös muualla maailmassa. Kauniin ulkokuoren alla suomalaisella naisella piilee kuitenkin ongelmia. Ulkonäkökeskeisessä ajassa suomalainen nainen kohtaa paineita ulkonäöstään, sekä riittämättömyyttä. Jos aikaa olisi ollut hieman enemmän, olisin voinut jatkaa työtä enemmän yhtenäisemmäksi. Työni onnistui kuitenkin ihan hyvin. Lyydia
Lukion KU8 kurssilaiset Raahen Raatihuoneen juhlasalissa.
Kuvataiteen 8 Kurssilla tutustutaan ihmisen kuvaamiseen taiteessa. Vierailimme lukiolaisten kanssa Raahen raatihuoneella, joka on kivenheiton päässä lukiolta. Raatihuoneen muotokuvakokoelma ja juhlava interiööri on loistava tutustumiskohde. Oppaaksemme lupautui Raahe-opas Kirsti Vähäkangas, jonka käsiala näkyy myös Raahen Raatihuoneesta ja juhlasalin muotokuvakokoelmasta kertovissa lehtisissä.
Tunnetuin huoneen taiteilijoista lienee Eero Järnelfelt, jonka vuonna 1921 maalaama muotokuva vuorineuvos Arthur Lagerlöfistä on saattanut vaikuttaa siihen, että samaiselta taiteilijalta tilattiin myöhemmin suurikokoinen alttaritaulu Raahen kirkkoon. Kaupungille suurlahjoituksen tehneen Lars Fredrik Leufstadiuksen muotokuvan on maalannut Arvid Liljelund. Kaupunginjohtajien muotokuvia ovat maalanneet Hannu Kaakko, Niilo Hyttinen, Paavo Tolonen ja Oma Orell.
Kaupunginjohtajien muotokuvat. Huonetta kiertää vanha sohvarivistö.
Muotokuvien lisäksi Raatihuoneella on runsaasti Raaheen läheisesti liittyvien taiteilijoiden tekemää taidetta: Jari Jansson, Pentti Tuikkala, Raija Korppila, Kari Juva (jonka taidetta esittelevä veistospuisto on raatihuoneen vieressä), sekä Kirsti Muinonen (jonka tuttu, Raahen lukion rehtorista maalaama muotokuva on lukion opettajainhuoneessa). Raatihuonetta tarkkailee läheisestä puistosta Urho Kekkonen, Matti Peltokankaalta tilattu suurikokoinen näköisveistos.
Viimeisimmässä remontissa Raahen Raatihuone peruskorjattiin upean näköiseksi. Suurin osa huoneista on nykyaikaisia toimistotiloja. Herää kysymys, miltä vaikkapa juhlasali näyttäisi ennallistettuna? Paljastuisiko valkoisen kattopinnan alta esimerkiksi koristemaalauksia ja historiallisista seinistä vanhoja tapettikerroksia?
” Jag behöver inte tre tusen kronor, men Brahestad behöver en tavla!”
Salin päätyseinällä on suuri ´Taisteluammunta´-öljymaalaus. Jonka raahelainen laivanvarustaja Henrik Sovelius on voittanut aikoinaan Tukholmassa järjestetyissä kuninkaallisissa arpajaisissa. Kerrotaan, että kuningas Oskar II olisi halunnut lunastaa taulun itselleen suuresta summasta, mutta maalaus päätyi Soveliuksen tahdosta Raaheen.
Stridskjutning. Taiteilija Herman af Sillén, 1894
Kiitokset Kirstille mukavasta opastuksesta vierailulla!
Linkkejä:
Memento mori. Kuvisluokassa on vuosia piirretty harjoituksena ihmisiä helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä muutamalla markalla osteista valokuvista. Satavuotta vanhojen valokuvien ihmiset ovat pukeutuneet kuvaa varten hienosti. Monissa kuvissa on omistuskirjoituksia tai vuosiluku, joihinkin on piirretty risti ja merkitty henkilön kuolinvuosi. Memento mori – muista kuolema -teema on yleinen esimerkiksi kristillisessä taiteessa. Vanitas– asetelmamaalausten pohjavireenä on ajallisuuden ja turhuuden pohtiminen.
Vanhojen valokuvien pohjalta tehtyjä Juhanin ja Villen valööri- ja muotokuvaharjoitelmia.
Carpe diem. Tartu hetkeen ja pysähdy oman työn ääreen luomaan taidetta. Koulukiireiden keskellä on mukava pysähtyä piirtämisen pariin. Joskus nopea ekspressiomainen työskentely on paikallaan, mutta vanhojen valokuvien ääressä viipyillään valöörejä tutkien. Piirretään, pysähdytään ja keskitytään tutkimaan satavuotta vanhan valokuvan yksityiskohtia rauhassa. Mihinkään ei ole kiire, kuvat ovat odottaneet jo vuosisadan tätä piirrosta.
Ars longa, vita brevis. Valokuvat ovat tallentaneet ihmisen kasvonpiirteitä vasta vähän aikaa. Taannoin Helsingin Sanomien kuukausiliite löysi Suomen pisimmän valokuvasukupolvien ketjun, jossa oli yhdeksän sukupolvea valokuvattuna. Vanhimman valokuvan henkilö oli syntynyt 1777 ja hänet oli kuvattu suhteellisen iäkkäänä. Ensimmäisenä suomalaisena valokuvana pidetään 1842 piirilääkäri Henrik Cajanderin Turussa ottamaa kuvaa. Maalaus- ja veistostaiteessa voimme katsella silmiin eri kulttuurien ihmisiä vuosisatojen tai tuhansien takaa.
Tempus fugit. Vanhat valokuvat on tallessa kirjekuorissa. Vanhoja kuvia on piirretty jo useiden vuosien ajan eri ryhmien kanssa ja jokainen piirtäjä on kirjoittanut kuoren päälle oman nimensä. Lukiolaiset pysähtyvät usein lukemaan aiempien piirtäjien nimiä kuoresta. Näin monta sukupolvea on ehtinyt jo näitä kuvia piirtää!
Kuviksen Arttu-nalle löysi Raahen yhteislyseon legendaarisen piirustuksen opettajan Pentti Tuikkalan nimikirjoituksen vuodelta 1925 Pyhäjoen kalloilta.
Pentti Tuikkala toimi Raahen yhteislyseon piirustuksen opettajana. Raahessa on useita Tuikkalan suunnittelemia muistomerkkejä. Myös Haaralan hautakappelin maalaus on hänen tekemänsä.
Tavoite oli saada Kekkonen näyttämään Kekkoselta ja onnistuin mielestäni hyvin. Jos tekisin työn uudelleen niin käyttäisin liitua voimakkaammin. Opin kuvaamaan valoa ja varjoa paremmin ja uudella tekniikalla. Pauli
Minulla oli tavoitteena saada mahdollisimman hyvin valot ja varjot näkyviin työhöni, sekä saada työni näyttämään mahdollisimman paljon malliltaan. Onnistuin aika hyvin saamaan työstäni samanlaisen kuin malli sekä lisäksi valoja ja varjoja. Työssä on onni9stunut kasvojen tietyt valöörit. Opin työtä tehdessä piirtämään valoja tummalle paperille. Reetta
Tavoitteena oli saada eri valööreitä ja saada työhön näkymään valon ja varjojen erot. Mielestäni saavutin asettamani tavoitteet, työssä näkyy kohdat, joissa valoa on kaikista eniten ja kohdat joissa vallitsee varjo. Lapsen kasvoista näkee valon tulosuunnan ja mielestäni erityisesti se kohta onnistui. Jos saisin tehdä uuden työn, ottaisin kotoa samantapaisen kuvan, jossa on siskoni lisäksi myös minä pienenä tyttönä. Opin että kuvista voi piirtää kohtia, jossa näkyy vain valon valaisemat kohdat, eikä aina piirtää vain varjoja. Kerrankin näin päin. Henna
Kuvataideoppimista lukiossa 