You are currently browsing the tag archive for the ‘kollaasi’ tag.
Kuvisluokassa surisee kaksi dataprojektoria ja opettaja kertoo Suomen taidehistoriasta taidekuvien kera. Taustalla kuuluu Chromebookien tasainen napsutus, kun muistiinpanovuorossa olevat opiskelijat koostavat opettajan puheesta ja verkkotiedosta muistiinpanoja yhteiseen tiedostoon. Kuuden opiskelijan yhteiset muistiinpanot heijastuvat dataprojektorilla reaaliajassa kuvisluokan rullaverhoon, joku on liittänyt rokokoo-määritelmän yhteyteen kuvan Mrs. Heckfordista 1700-luvulta.
– Hei, kuka tämä kannelta soittava Kreeta Haapasalo tässä Ekmanin maalauksessa nyt sitten olikaan? ope kysyy ja saa vastauksen nettitiedon onkineelta KU1-kurssilaiselta. Välillä pohditaan mistä tieto on Wikipedian artikkeleihin kulkeutunut ja voiko tietoon luottaa. Muutama kuviskurssilaista on muokannut itsekin Wikipedian artikkeleita korjaten virheellistä tietoa tai täydentäen tekstejä. Välillä Chromebookit ojennetaan vieruskavereiden käyttöön, jotta kaikki saavat kirjoittaa muistiinpanoja vuorollaan.
– Kun tässä katsellaan 18 vuotiaan Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis -maalausta, niin mistä voisi päätellä, että tässä on realismin aikakauteen liittyvä taideteos? opettaja kysyy jälleen ja saa useita realismi-tyylisuunnan määritelmiä ja kurssilaisten koostamat muistiinpanot linkkeineen rullaverhoon heijastuneena. Muistiinpanoja koristaa kuva maalauksesta ja lisätietoon ohjaavat hyperlinkit! – Hei, tässähän opekin oppii uutta!
Wikipedian ja Ateneum-oppaan mukaan oululainen Isak Wacklin loi rokokootaidetta ainoana Suomessa. Muistiinpanot heijastuvat oppitunnin edetessä kuvisluokan rullaverhoon.
Liverapoilun erilaisista muodoista voit lukea mainiosta Anne Rongaksen Opeblogista.
Huuto taiteilijan ruokapöydässä. Liisa
Parahin herra Munch (1863-1944). Tervetuloa norjalaisten ekspressionistien pikkujouluihin! Kyseinen kokoontuminen järjestetään Oslon keskustassa sijaitsevassa asunnossani 12.joulukuuta, ja koska kyseessä ovat nyyttikestit, toivon teidän tuovan mukananne jotain syötävää. Voitte pukeutua rennosti, muistakaa tonttulakki. t. Liisa
TAITEILIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ -visualisoidaan tietoa kuvistehtävässä
Kuka taiteilija saapuu päivälliselle? Kotitehtävänä oli tutustua kiinnostavaan taiteilijaan taidekirjojen ja verkkolähteiden perusteella. Opettajalle lähetettiin liitetiedosto, jossa yhdelle sivulle oli liitetty neljä taiteilijan tunnetuinta taideteosta ja henkilöhistorian perusteella kirjoitettu JUHLAKUTSU. Juhlakutsua kirjoittaessa täytyi soveltaa omaksumaansa tietoa ja pohtia, kuinka kutsuun voisi ujuttaa taidehistorian viitteitä henkilöhistoriaan, taidetyyleihin tai maailman tapahtumiin:
-
Kutsu taiteilija juhlimaan! Kirjoita lyhyt kutsu taiteilijan kannalta sopiviin juhliin, josta käy ilmi henkilöhistorian kannalta tärkeitä asioita. (ainakin taiteilijan nimi, elinvuodet, tyylisuunta ja kansalaisuus).
Taiteilijoiden ruokapöytiä Raahen lukion käytävänäyttelyssä.
KU1-kuvistunnilla tehtiin kotitehtävän pohjalta TAITEILIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ -taideteos. Käytimme työskentelyssä akryylivärejä ja kollaasitekniikkaa:
-
Tee taiteilijaa kuvaava kattaus annetulle alustalle
-
liimaa kuumaliimalla maalaamasi servetti, ruokailuvälineet ja lautanen + muki osaksi kollaasiasi?
-
liimaa lopuksi kirjoittamasi JUHLAKUTSU osaksi maalausta
Tavoitteet: Taide- ja henkilöhistoriallisen tiedon kriittinen etsiminen ja tiedon luova visualisointi, taidehistoriaan tutustuminen. Akryyli- ja kollaasitekniikoihin tutustuminen, kuvapinta-alan sommittelu.
Haluaisin kutsua Teidät, rouva Georgia O´Keeffe (1887-1986) illalliselle luokseni Pattijoelle. Toivon, että kertoisitte minulle lisää taiteestanne ja modernismista. Tervetuloa! Elisa
Georgia O´Keeffen vaikutteita Elisan mielikuvituksellisessa kattauksessa.
Kutsu. Oikein hyvää paivää rouva Georgia Totto O´Keeffe. Yllättynette ehkä tuntemattomalta saapunutta kirjettä, mutta pidän taiteestanne erittäin paljon ja haluaisin myös kuulla lisää Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa sijaitsevasta kaupungista: Sun Prairiesta, jossa synnyitte 1887. Ja ehkä jopa rakastamastane New Mexicosta ja Santa Festä, jossa kuolitte 1986. Kirjeen pääaihe on oikeastaan vielä kertomatta, eli haluaisin kutsua teidät illalliselle luokseni. Illan menu pitää sisällään mm. alkuruoaksi kevyitä mereneläviä ja salaattia, pääruokana meillä on poronkäristystä, hirven lihaa sekä perunamuusia suomalaisittain. Jälkiruoaksi loihdin ihanaa persikka- omena torttua vaniljaisen kastikkeen kera. Halutessanne voitte ottaa myös Alfred Stieglitzin mukaan, olette molemmat tervetulleita. Joten , otatko kutsuni vastaan? Olen erittäin kiinnostunut tavatessani amerikkalaisen taidemaalarin ja kuten teistä on sanottu: ”O´Keeffe has been recognized as the Mother of Ameriddan Modernism.” Voisitte kenties kertoa minulle, amerikkalaisen modernismin äitinä lisää tyylisuuntauksestanne? Vastaustanne odottaen, Elisa, Raahen lukio.
Halla ja Kuoleman puutarha ovat vaikuttaneet Anniinan akryylivärimaalaukseen.
Anniinan maalaamassa kattauksessa Halla hönkii kylmää ilmaa lautaselta. Puutarhajuhliin lienee kutsuttu tunnetuimpia suomalaisen symbolismin taiteilijoita edustava Hugo Simberg. Tervetuloa! Järjestän ensi viikon lauantaina juhlat puutarhassani. Juhlien teemana on kuoleman puutarha. Juhliin on tulossa myös muita symbolismin päänimiä. Juhlissa lapsenlapseni esittävät koulunäytelmän, jonka nimi on Haavoittunut enkeli. Toivotaan,ettei halla iske, jotta saisimme nauttia näytelmästä ulkona! Rakkain terveisin, Juhani. Anniina
Givernyn lummelammet ja kaunis japanilainen silta koristavat Monet-aiheista kattausta. Vilma
Arvoisa ranskalainen taiteilija Claude Monet! Täten sinut on kutsuttu mukaan impressionismin ajan mukaiseen ulkoilmanäyttelyyn. Avajaisten aiheena ovat kauniit lumpeenlehdet ja -kukat eri vuodenaikoina. Pyydän sinua saapumaan paikalle heti nousevan auringon ilmestyessä horisonttiin seuraavana maanantaina. Mukaasi tarvitset vain kauniin seuralaisen sekä sateenvarjon, sillä emme voi taata hyvää ilmaa näyttelyn ajaksi. Juhliin on myös kutsuttu vanha opettajasi Gleyre sekä useita muita Pariisissa kanssasi opiskelleita taiteilijoita, jotka odottavat innolla tapaamistasi. Näyttely pidetään Lontoossa, joten muista varata lentolippusi ajoissa. Á plus! Vilma
Kubistinen kattaus Picasson hengessä. Jussi
Tervetuloa espanjalaisten taiteilijoiden juhliin! Arvon Pablo Diego José Francisco de Paula Juan Nepomuceno Maria de los Remedios Cipriano de la Santisima Trinidad Ruiz y Picasso, joka elit vuosina 1881-1979. Teidät on kutsuttu mukaan juhlimaan espanjalaisia taiteilijoita tunnettuna espanjalaisena taiteilijana, jonka tyylilajeja olivat mm. kubismi ja surrealismi. Toivon että tulette viihtymään! Jussi
Ekspressionistista tunnetta ruokapäytään! Pekka
Tervetuloa. Toivotamme sinut Edvard Munchin, norjalaisen ystävämme, joka syntyi 12.12. 1863 ja kuoli 23.1.1944, mukaan ekspressionistisen ja symbolistisen taiteen iltaan. Siellä saat nähdä ihmeellisiä taideteoksia, kuten Huudon (1893), Sairaan lapsen (1886) ja Madonnan (1894-1895). Toivomme, että otat meihin yhteyttä haudan takaa. Pekka
Juhlat Helenen kunniaksi. Sanni
Kutsu Helene Schjefbeckille. Olet sydämellisesti tervetullut modernistien juhlaruokailuun 23. tammikuuta. Ruokailu pidetään taideyhdistyksen piirustuskoulun ruokailutiloissa. Samalla juhlistamme sinun Helene 80-vuotis syntymäpäivääsi. Illan aikana keskustelemme mm. ranskalaisvaikutteisesta realismista ja ulkoilmamaalauksesta. Kuulemme myös pienen pätkän Fjodor Dostojevskin teoksesta Köyhää väkeä. Tulethan viettämään ikimuistoisen illan yhdessä kanssamme! Sanni
Helene Schjerfbeckin elämästä ja taiteesta löytyy videoklippejä YLE:n Elävästä arkistosta.
Pääsisiköhän herra Lampi paikalle Limingan lakeuksilta? Vilho
Hyvä herra Vilho Lampi. Kutsumme teidät 1930-luvulla vaikuttaneiden oululaisten ekspressionistitaiteilijoiden juhla-aterialle. Tervetuloa! Vilho
Edelfelt kunniavieraana juhlassa. Armi
Tervetuloa! Meillä on suuri kunnia kutsua Teidät Albert Edelfelt, historiallisen ja muotokuvamaalaajien liiton juhlaan. Olemme päättäneet tehdä teistä juhlan kunniavieraan, sillä sen Te yhtenä Suomen kuuluisimmista taiteilijoista olette ansainneet. Olette elänyt vuosina 1854-1905 ja sinä aikana olette kuvittanut Vänrikki Stoolin tarinat, sekä maalannut useita kansankuvauksia. Nyt vain jäämme odottamaan vastausta maailmankuululta muotokuvataiteilijalta. Armi
Albert Edelfeltin elämästä löytyy mainioita lyhyitä videopätkiä YLE:n Elävässä arkistossa.
Raahen lukion naapuriin avautui uusi Kruununmakasiinimuseo Raahen museon 150 vuotis-syntymäpäivänä. Uudessa näyttelytilan toiminnassa on huomioitu kiitettävästi myös seutukunnan koulut: museo tarjoaa perinteisten museovierailujen lisäksi vuosittain virtuaalisen näyttelypaikan jollekin oppilaitokselle. Raahen lukion kuvis sai kunnian olla ensimmäinen puheenvuoron esittäjä. Museovieraat voivat halutessaan katsoa valkokankaalta Raahen lukion kuviksen kuvaesityksen ALMA:
Pohjois-Pohjanmaalta lähti 1900-luvun alussa paljon rohkeita, lähes kielitaidottomia nuoria siirtolaiseksi Amerikkaan. Tilastotietoa Amerikan siirtolaisuudesta löytyy esimerkiksi siirtolaisinstituutista. Yksi nuorista raahelaisista lähtijöistä oli Alma, jonka valokuvajäämistöä oli ajautunut kuvisopen haltuun. Kun Kruununmakasiinin seinästä löytyi sattumalta Alman miehen, Viktorin, liidulla kirjoitettu nimi, niin tarinan valinta museon virtuaaliseen näyttelytilaan oli selvä.
Kuviskurssilaiset tekivät kollaaseja Alman tarinan ja vanhojen valokuvien pohjalta. Open oma kädenjälki näkyy videomateriaalin äänineuhojen ja kokonaisuuden koostamisessa.
Meijun kollaasi.
Elinan kollaasi.
Museo on myös lukion draamaryhmän esiintymispaikka. KU13 Lavastuskurssilaisilla riittää siis työtä syysloman jälkeen puvustuksen, lavastuksen, tiedotuksen ja dokumentoinnin parissa. Tervetuloa museodraaman pariin!
Raahen historiaa Elämää museossa -draamakierroksilla
Paloja Kruununmakasiinin historiasta herää eloon, kun Raahen museon juhlavuosi jatkuu Elämää museossa -draamakierroksilla 8. – 11.11. Kierroksen aikana seurataan ympäri uutta museota esityksiä, joissa Raahen lukion ja Medikadun koulun oppilaat sukeltavat makasiinin menneisyyteen näytelmän ja liikeilmaisun sekä multimedian keinoin. Käsikirjoitukset näytelmiin ovat tehneet Saloisten koulun oppilaat. Multimedian ovat puolestaan toteuttaneet lukiolaiset.
Viikko alkaa oppilasnäytöksillä, joiden lisäksi perjantaista sunnuntaihin on kaikille avoimia draamakierroksia. Esityksissä eri vuosikymmenten raahelaiset saavat äänen ja kertovat kaupungin historian käännekohdista. Avoimille draamakierroksille voidaan ottaa vain 30 katsojaa kerrallaan, joten liput niihin tulee ostaa ennakkoon museolta.
Elämää musoessa -teemaviikon päättyy isänpäivänä siirtolaismusiikin ja -tarinoiden parissa Adams on Dayton -yhtyeen (Martti Kallio, Aki Kauppila, Jani Salmu ja Jussi Raatikka) konserttiin. 
YLE: Raahe saa hienon museon (19.10.2012)
Kruununmakasiinista kuviksen blogissa
Raahen Seutu: Kruununmakasiinin uusi aika lähestyy (19.6.2012)
Raahen Seutu: Vanha herra jaloitteli pitkästä aikaa (18.10.2012)
KU2 kurssilaiset harjoittelivat graafisen suunnittelun ja taittamisen perusteita tekemällä muotivillitykseksi levinneitä lehtirunoja. Tavoiteena oli viivata lehtiartikkelista ”ylimääräiset” sanat ja tehdä muodostuneesta runosta visuaalisesti mielenkiintoinen, niin että kuva ja teksti täydentävät toisiaan. Helsingin Sanomien järjestämässä lehtirunokilpailussa on runsaasti hienoja lehtirunoja, joissa visuaalisuus on kuitenkin lykätty sivuseikaksi. Internetistä löytyy myös useita, upeita englanninkielisiä lehtirunoblogeja.
KU2-kurssilaisten ajatuksia sisältävät lehtirunokuvat voi klikata suurempaan kokoon:
KU3/10 Media ja kuvien viestit -kurssilaiset tallensivat yhteen kuvaan, kollaasiin useita erilaisia näkökulmia ja vuorokauden aikoja. Lukiolaiset valitsivat kävelymatkan päästä lukiolta kuvauskohteen, jota kävivät valokuvaamassa useaan otteeseen kurssin kuluessa. Joissakin töissä näkyvät eri vuorokaudenajat ja syksyn eteneminen. Ruska alkoi hiipiä lukion lähelle meren rannalle vasta jakson loppupuolella vaikka sisämaassa puut olivat jo räiskyvän keltaisia. Kuviin tallentui ajankulkua, eri näkökulmia ja vuorokaudenaikoja.
Raahen vanha paloasema
Raahen vanha paloasema. Kollaasissa on käytetty monta eri tekniikkaa. Otin kuvia, piirsin ja maalasin. En halunnut, että jokainen kuva olisi ihan saman mallinen, joten kuvat ovat eri mallisia ja kokoisia. Henna
Kuvauskohde valikoitui ihan sattumalta. Toki rakennusta oli helppo kuvata eri etäisyyksiltä ja kuvakulmista. Kuvat otettuani ja muokattuani kollaasi lähti rakentumaan ihan fiiliksen mukaan ilman erityisiä suunnitelmia. Lopulta siitä tuli kyllä aivan erilainen millaiseksi sen kuvittelin tulevan olemaan, kun aloin miettiä kollaasia. Mutta en ole laiskaan pettynyt työhön, se on oikein kiva omasta mielestäni. Jenna
Syksyinen leikkimökki.
Kollaasin aihe on syksy ja en valinnut kollaasin taustaväriksi oranssia taikka ruskeaa, vaan sinisen. Mielestäni kyseinen väri ei ole mikään perus syksynväri, mutta jotenkin koin sen sopivan kollaasiin. Kollaasissa on pääaiheena leikkimökki ja sen ympäristö. Keskellä kollaasia on kuvattu leikkimökki osissa ja osittain se on myös maalattu. Oikeassa reunassa on kuvattu koivu kolmeen osaan. Ylhäällä kollaasissa on pilviä ja alhaalla maassa, kuten syksyyn kuuluukin, syksyn lehtiä. Ylhäällä on kuvattu leikkimökkiä eri aikoina syksyn kuluessa. Kaikki kuvat on muokattu hieman erinäköisiksi. Halusin kollaasin vielä jotain, mikä oikein kunnolla kuvastaisi sitä, että kollaasissa on ihka oikea lasten leikkimökki eikä mikään koriste. Maalasin kollaasin vasempaan reunaan hiekkalaatikon, jonka sisällä on oikeaa hiekkaa. Halusin kollaasille hiukan omaperäisemmän muodon, joten leikkasin sen salmiakkikuvion muotoiseksi. Sonja
Raahen museo. Kollaasissa on kuvia aamusta iltapäivään ja erilaisten säiden aikaan. Kuvat on otettu erilaisista kuvakulmista ja koottu niistä yhdeksi isoksi kuvaksi. Oli toisaalta helppo, mutta mukava tehtävä. Vaikeinta oli päättää mistä ottaa kuvia. Työhön olisi voinut tehdä muillakin tekniikoilla jotain kuten esim. maalata, liimata roskia, mutta nyt se jäi sitten tekemättä. Esa
Kuvataideoppimista lukiossa 