You are currently browsing the tag archive for the ‘ku2’ tag.

KU2-kurssilla tutustuttiin graafiseen suunnitteluun runokuvitustehtävän avulla. Jokainen kurssilainen sai käyttöönsä monistetun sivun koulun entisen oppilaan kirjailija V. A. Koskenniemen nuoruuden teoksesta Onnen antimet tai nuoren Mika Waltarin kirjasta Yksinäisen miehen juna. Tehtävänä oli tehdä sivulle sattuneista sanoista runo ja siihen runon tunnelmaa korostava kuvitus.

Tekstin saattoi lisätä tietokoneella tai käsin fontteja ja asettelua pohtien. Miten kuva teksti tukevat toisiaan? Tutustuimme KU2-kurssilla myös lyhyesti tunnetuimpiin suomalaisiin kuvittajiin ja mainosgrafiikkaan.

Hertta-Ilona, Vieras kaupunki, kielletyt polut
Kasper Lumihiutaleiden keinuessa
Akseli Matalia hämäriä huoneita
Miro Levoton väsymys
Aivan kuin ohut verho​
olisi vetäytynyt​
hänen kosteiden silmiensä eteen.​
Pienet neulannupit sekaantuvat.​
En millään tahdo miettiä aikaa, ​
joka on äkkiä ohitse livahtanut.​
Eroamme.

Katariina
Hanna Matkustajat jatkavat matkaansa
Kuva, joka sisältää kohteen teksti, liitutaulu, valokuva, istuminen

Kuvaus luotu automaattisesti
Saaga Annamme mielikuvituksemme lentää
Anita Kävelen illalla yksin
Oona Tuijotan auringon punaiseksi polttamia kukkuloita

Kolmas jakso alkoi etäillen ja tietokoneen ääressä tulee vietettyä tunti jos toinenkin. Lähden taikamatkalle Merikosken siltojen alle ja ota pieni pakomatka arjen keskellä. Koe virkistävä valo ja energisoivat värit talven pimeydessä! Teos on esillä 19.11.- 13.12.2020

Kolmannen jakson alussa joulukuu on pimeimmillään. Lähde värikkäälle happihyppelylle ulos Pokkitörmän tienoille Lyskan maisemiin! Oulun yliopiston opiskelijoiden toteuttama Sillan salaisuus -valotaideteos on käytännöllisesti katsoen kuvisluokkamme ikkunan alla.

Sillan salaisuus -teoksessa graffitteja täynnä olevan Pokkitörmän alikulun kaiteesiin on asennettu 21 valaisinta, jotka luovat taianomaisen vaikutelman kylmään betoniin. Käden mitan päässä kohisee Oulujoen haara ja tumma vedenpinta kimaltelee väreissä.

Oulun yliopiston opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat valoteoksen osana valaistussuunnittelun koulutusta. Koulutus on osa Oulun yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun toteuttamaa OSAaValo – Valaistusosaaminen pohjoisen vetovoimana -hanketta (2019–2022). Valaistus nostaa esille sillan arkkitehtuuria sekä saa inspiraation värikkäistä graffiteista, jotka heräävät eloon kokonaisvaltaisena värikokemuksena. Valo elää kulkijan kanssa ja kuvastaa aikaa, joka elämässä matkataan. Valoteos on orgaaninen ja seuraa luonnollista rytmiä, joten voit saada eri aikoina reitillä kulkiessasi erilaisen valokokemuksen. Teos koetaan kevyenliikenteen reitillä Merikosken sillan alla (Pokkitörmän alikulku). Voitko kokea useita eri valotilanteita eri aikoina.

Sillan salaisuus -teoksen taustalla: OSaaValo on Oulun yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ERS-hanke, jossa kehitetään pohjoista valaistusosaamista paikallisten ELY- keskusten tuella.

KU2 kurssilaiset harjoittelivat graafisen suunnittelun ja taittamisen perusteita tekemällä muotivillitykseksi levinneitä lehtirunoja. Tavoiteena oli viivata lehtiartikkelista ”ylimääräiset” sanat ja tehdä muodostuneesta runosta visuaalisesti mielenkiintoinen, niin että kuva ja teksti täydentävät toisiaan. Helsingin Sanomien järjestämässä lehtirunokilpailussa on runsaasti hienoja lehtirunoja, joissa visuaalisuus on kuitenkin lykätty sivuseikaksi. Internetistä löytyy myös useita, upeita englanninkielisiä lehtirunoblogeja.

KU2-kurssilaisten ajatuksia sisältävät lehtirunokuvat voi klikata suurempaan kokoon:


  

Raahen lukiolaisten kuvataidekurssin vierailu Raahen peruskorjatussa kirkossa helmikuussa 2012

Vierailimme satavuotisjuhliaan valmistelevassa Raahen kirkossa KU2-ryhmäläisten kanssa. Kuvataiteen 2-kurssilla oli kolmekymmentä oppilasta. Ajatus kirkkovierailusta tuli kurssilaisilta kun pohdimme Raahen arkkitehtuurikohteita. Huimapäisimpien toiveissa oli kiipeäminen kirkon torniin, mutta tälläkertaa se ei ollut mahdollista. Lukiolaiset tutkivat vierailulla piirtäen kirkon yksityiskohtia. Tehtävänä oli piirtää huolellisesti kolme yksityiskohtaa Eero Järnefeltin maalaamasta alttaritaulusta ja kolme valittua yksityiskohtaa kirkon interiööristä. Tutkimme kirkkotilan yksityiskohtia pidennetyn oppitunnin verran, yli kaksi tuntia.

   

   

Päätimme vierailun jälkeen etsiä tietoa kirkosta. Käytimme työmenetelmänä koko ryhmän muokattavaksi luotuja google.docs tiedostoja. Jokainen sai opettajan ottaman valokuvan, joihin liittyviä tietoja etsittiin eri lähteistä. Tämän blogikirjoituksen yhteyteen on pyritty lisäämään runsaasti lähteitä, joista voi tarkastaa tiedon luotettavuuden.

Tarkkoja faktoja juuri Raahen kirkon interiöörin yksityiskohdista on vaikea löytää, joten omalle päättelylle ja tietojen soveltamiselle jäi sijaa. Kommentoi tätä blogiartikkelia, jos löytämämme tiedot ja päätelmämme ovat virheellisiä. Kommentoi myös jos löydät hyvää tietoa, kirjallisuutta tai linkkejä  lisää tai haluat kertoa mielipiteitäsi tai muistoja Raahen kirkon arkkitehtuuriin liittyen.

Valoisa kirkkosali on pessyt kasvonsa. Ku2-ryhmäläiset piirtämässä alttarimaalauksen yksityiskohtia.

Raahen vanha kirkko ja tapuli

Raahessa oli ennen nykyistä kirkkoa vanha puukirkko, joka kuitenkin paloi 23. heinäkuuta 1908.Uusi nykyinen kirkko rakennettiin n.1909-1912, ja sen suunnitteli useita muitakin kirkkoja suunnitellut Josef Stenbäck.  Raahen kirkon tapuli säilyi tulipalossa, mutta se purettiin uuden kirkon valmistumisen jälkeen tarpeettomana. Klaus

Josef Stenbäck

Arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck (2. toukokuuta 1854 Alavus – 27. huhtikuuta 1929 Helsinki) tunnetaan etenkin kirkkojen suunnittelijana. Vahvasti kristillinen perhetausta vaikutti hänen erikoistumiseensa kirkon suunnitteluun. Stenbäck suunnitteli ja osaksi myös teki 35 kirkkorakennusta, korjaus- ja muutossuunnitelmat 30 kirkkoon ja suunnitteli kellotapuleita. Näistä kirkoista on olemassa vielä muut paitsi kaksi, Rantasalmen kirkko ja Kuolemanjärven kirkko.

Stenbäck suunnitteli kansallisromanttisia ja goottilaisia kirkkoja ja  massiiviset kivikirkot olivat hänelle ominaisinta arkkitehtuuria. Rakennusmateriaalina hän käytti mieluiten graniittikiveä mutta on suunnitellut myös tiilisiä ja puisia kirkkoja. Stenbäckin suunnittelemissa kirkoissa on paljon yksityiskohtia. Niissä on usein lyhyt ja leveä kirkkosali ja näkyvä saarnastuoli. Myös epäsymmetrinen pohjakaava ja kansallisromanttiset holvikaaret ovat tyypillisiä. Useissa kirkoissa on paljon maalauksia eri kasvien köynnöksistä ja sitaatteja Raamatusta. Monissa Stenbäckin kirkoissa kansallisromantiikka ja goottilaisuus sulautuvat yhteen ja muodostavat oman tyylin.

Raahen kirkossa (1912) on uusgoottishahmoinen saarnastuoli, jugendtyyliset valaisimet ja penkit sekä kansallisromanttiset pylväskoristeet, virsitaulut ja holvikaaret, joissa on kasviaiheisia koristeita. Kansallisromantiikka näkyy myös epäsymmetrisenä pohjakaavana, jossa kirkon torni on sjoitettu sivuun keskiakselista. Kirkossa on paljon luontoaiheisia maalauksia ja ornamenttejä sekä värejä on runsaasti. Kirkon sisäosat ovat selkeät mikä on myös tyypilistä kansallisromantiikalle. Laura

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Stenb%C3%A4ck, http://www.muuka.com/finnishpumpkin/suomi/architect.html#stenback, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_kirkko

   

Raahen kirkon alttaritaulu

Eero Järnefeltin 1926 maalaamasta alttaritaulusta on kertonut seikkaperäisesti Eero Sovelius-Sovio artikkelissaan Heräävä toivo – Raahen kirkon alttaritaulu. Remontin yhteydessä suurikokoinen alttaritaulu kunnostettiin Vantaalla. Lue lehtijuttu Kalevasta.

Laiva ja penkkijärjestys

Laiva on kirkkoarkkitehtuurissa keskikäytävä alttarille. Kirkon laiva laajenee  eteishallista, ja sitä reunustavat sivulaivat, jotka on erotettu päälaivasta. Ristinmuotoisissa kirkoissa on lisäksi poikkilaiva, joka sijaitsee poikittain ennen alttaria. Raahen kirkossa on päälaiva, eli keskikäytävä, ja kaksi sivulaivaa.

Perinteisesti morsiamen suku ja ystävät istuvat takaa katsoen vasemmalla puolella edessä ja sulhasen oikealla.
Pohjoispuolta on pidetty kirkon huonompana puolena, johon sijoitettiin vähempiarvoinen kirkkoväki. Eteläpuoli oli varattu miehille ja tunnollisille kristityille. Kummankin puolen lähimmäinen rivi on varattu läheisimmille ihmisille. Mikäli jommankumman suku on ali/yliedustettu, kannattaa kirkko täyttää tasaisesti puolista välittämättä.
Hääparin yhteiset ystävät voivat valita puolensa senmukaan kumpi on tyhjempi.

Perinteisesti kirkossa on ollut naisten ja miesten puoli, naiset vasemmalla ja miehet oikealla. Aikoinaan penkit saattoivat olla numeroittan järjestetty itse kullekkin virkamiehelle ja porvarille. Ensimmäisiin penkkeihin saivat mennä vain pormestarit ja muut korkea arvoiset.
Kirkon takaosassa istuivat vähäosaisimmat. Arttu
Lähteet: http://www.naimisiin.info/haaopas/vieraat.html, wikipedia.com, http://www.kirjastovirma.net/raahe/wanharaahe/kirkko

Holvi

Holvi on kaareutuva, kiilamaisista kivistä, betonista tai etenkin tiilikivestä laastilla kiilaamalla kokoonliitetty kattorakenne. Holvi koostuu mm. holvijalasta, -ruoteista ja tukimuureista.

Holvaustekniikka on tullut käyttöön samanaikaisesti muun tiilirakennustekniikan kanssa. Holvin kestävyys perustuu kuorman tasaiseen jakautumiseen tiilien kesken. Tiiliholviin kohdistuva puristus siirtyy sen rakennusosien kautta joko pilareihin tai holvia kannattaviin seiniin. Erilaisia holvityyppejä ovat mm. tynnyriholvi, segmenttiholvi ja ruodeholvit ristiholvi ja tähtiholvi. Tynnyriholvi on hyvin yksinkertainen puoliympyrän kaaren muotoinen holvi, jota käytettiin erityisesti kellaritiloissa. Segmenttiholvi ei muodosta täydellistä puoliympyrän kaarta. Ristiholvi on kantava ruoderakenne, jonka ruoteisiin yhdistyvät holvipinnat. Tähtiholvi on ristiholviin pohjautuva koristeellinen holvi, jossa ruoteiden jakamat holvipinnat jaetaan vielä kantamattomilla ruoteilla pienempiin osiin. Muita harvinaisempia holvityyppeja ovat luostariholvi, kaukaloholvi, kappaholvi, korvaholvi ja peiliholvi. Reetta

http://www.nba.fi/tiili/rakennusosat/holvit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Holvi

Taidetakoja Westman

   

Kirkossa on raahelaisvaluri ja kupariseppä Westmanin tekemät kattokruunut ja lampetit, joissa näkyy jugend-tyylin vaikutteita. Merellisyys näkyy kattokruunuissa mm. niin että ne muistuttavat purjelaivojen reelinkiä, laitakaidetta. Westmanista löytyy hyvä artikkeli Raahen matkailuoppaiden sivustolta, lue miten kuparisepän ammatti oli ennen mahdollista hankkia.

Valaisimien jugend-tyyli ja käpykoristeet

Jugend- tyyli vallitsi Euroopassa 1890-luvulta noin 1910-luvulle saakka. Tyylisuuntauksen vivahteista käytettiin myös muita nimityksiä kuten art nouveau ja modern style. Tyylin tarkoituksena oli soveltua arkipäiväisten käyttöesineiden muotoiluun sekä arkkitehtuuriin ja sisustukseen. Luonto oli Jugend- tyylin keskeisin aihe ja erityisesti kasviaiheet olivat merkittävässä osassa. Luonnonmateriaaleja ja luonnonmukaisia värejä suosittiin, mutta myös erilaisia raaka-aineita kuten valurautaa alettiin kokeilla. Janna

http://oppimateriaalit.jamk.fi/taideteollisuus/art-nouveau-ja-jugend/
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/modernismi/1800-luvun-modernismi/art%20nouveau%20ja%20jugend

Votiivilaiva

Kirkkolaiva eli votiivilaiva on kirkolle lahjoitettu laivan pienoismalli. Laivoja on lahjoitettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta asti. Kirkkolaivoja annettiin kirkollisten ja kansallisten juhlapäivien kunniaksi. Lahjoilla muistettiin myös merellä hukkuneita. Niitä hankittiin myös pelkästään koristeiksi, koska laiva symboloi kristillistä seurakuntaa. Kirkkolaivojen rakentajat olivat usein merimiehiä ja laivan rakentajia, ja usein myös kirkkolaivan lahjoittajia. Suurin osa kirkkolaivojen rakentajista pysyy tuntemattomina. Suomalainen kirkkolaivatraditio periytyy n. 1500-luvulle. Perinne levisi Ruotsista Suomeen, ja oli voimakkain rannikkoseudulla.

Raahen kirkon votiivilaiva. Jo Raahen vanhassa kirkossa oli votiivilaiva, mutta nykyiseen vuonna 1912 valmistuneeseen kirkkoon sellainen saatiin vasta vuonna 1990. Laivan rakensi Olavi Pelkonen Nils-Erik Kierkegaardin vuonna 1863 tekemien piirrustusten perusteella. Rakentamiseen kului aikaa 2600 tuntia ja kolme vuotta. Laiva on naruja ja liimoja lukuunottamatta sataprosenttisesti käsityötä. Raahen kirkon votiivilaiva on malliltaan kolmimastoinen fregatti. Täsmälleen pienoismallin kaltaista laivaa ei ole kuitenkaan koskaan ollut oikeasti olemassa. Pauli ja Henrikki

Lähteet: http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kirkkokukko.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkolaiva

 

Lasimaalaus

Lasimaalaus tarkoittaa lasilevyn taustalle maalattua kuvaa. Lasimaalus maalataan yleensä metallisuoloja sisältävillä maaleilla ja “poltetaan”  uunissa hehkuttamalla. Tätä tapaa käytetään varsinkin lasimaalaus ikkunoiden valmistamisessa. Lasimaalaus on kehitetty vanhemmasta lyijylasityöstä. Siinä käytettiin erivärisiä lasinpaloja jotka liitettiin yhteen metallikiskoilla, joista tuli osa teoksen viivasommitelmaa. Lasiin lisättiin valmistusvaiheessa lyijyä joka teki lasista pehmeämpää ja helpompaa työstää leikkaamalla. Lyijyn lisääminen lisäsi teoksen painoa huomattavasti ja lyijylasitöiden suunnitteluss piti ottaa tarkkaan huomioon teoksen kyky kantaa itsensä.

Raahen kirkon lasimaalaus valmistui vuonna 1988, sen aiheena ovat Jeesuksen sanat: “Minä teen teistä ihmisten kalastajia” Lasimaalauksen on suunnitellut liminkalainen taiteilija Matti Lammi. Työn on kuitenkin valmistanut Wuorio Oy. Lammi on suunnitellut myös Pattijoen kirkossa olevan lasimaalauksen. Lasimaalauksessa kaksi kalastusverkkoa tavoittelee pyhän kolminaisuuden symbolia käsivarsien tavoin vetäen mukanaan kalasaalista, joka siis todennäköisesti symboloi ihmisiä joita ohjataan Jumalan luo. Julia, Matti ja Simo

Lähteet: http://www.kirjastovirma.net/kirkot/raahe ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijylasi

    

Raahen kirkon urut

Raahen kirkon urut ovat väliaikaisesti lainassa Haaralan siunauskappelista, koska oikeat kirkkourut ovat vasta tilauksessa, ja ne tulevat käyttöön vuoden 2012 syksyllä. Ennen peruskorjausta kirkossa oli Kangasalan urkutehtaan vuonna 1969 valmistamat 39-äänikertaiset urut, mutta ne purettiin kirkon peruskorjauksessa. Uudet urut valmistaa urkutehdas Martti Porthan, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1986. Uudet urut ovat Ladegast-tyylisuuntaiset, joka on peräisin vanhasta saksalaisesta urkurakentajasta Friedrich Ladegastista.
Yleensä kirkkourut ovat ns. pilliurut, eli ääni syntyy, kun metallisiin pilleihin puhalletaan ilmaa. Nykyään myös digitaaliurut ovat alkaneet yleistyä pienemmissä kirkoissa.
Uruilla soitetaan yleensä erityisesti barokin aikana sävellettyä klassista musiikkia. Tunnetuin urkukappaleiden säveltäjä on J.S. Bach.  Hän oli saksalainen kanttori, joka sävelsi kaikenlaisia sävellyksiä. Jokaiseen jumalanpalvelukseen hänellä oli uusi kappale valmiina. Jaakko

  

Liturgiset värit

Liturgiset värit korostavat kirkkovuoden eri aikojen merkitystä. Luterilaisessa kirkossa näitä värejä on yhteensä viisi: musta, valkoinen, vihreä, punainen ja violetti. Liturgisia värejä käyttävät myös mm. ortodoksinen ja katolinen kirkko.

Musta on kuolevaisuuden, surun ja murheen väri. Sitä käytetään ainoastaan pitkänäperjantaina, ja sitä seuraavana lauantaina. Pitkänä perjantaina myös urut vaikenevat, ja kanttori hoitaa säestyksen esilaulajana. Joskus mustaa käytetään myös hautajaisissa.

Valkoinen on ilon, kiitoksen ja puhtauden väri. Se symboloi Jumalaa, Kristusta, sekä pyhiä. Valkoista väriä käytetään kirkkovuoden suurissa juhlissa: Jouluna ja Pääsiäisenä. Valkoinen on yleisin väri, sitä käytetään yleensä hautajaisissa, sekä moniin jumalanpalveluksiin kuuluu valkoinen väri ajasta riippumatta.

Vihreä on toivon ja iankaikkisen elämän väri, sitä käytetään aina kun ei ole erikseen määrättyä väriä sille kirkkovuoden ajalle.

Punainen on tulen, veren ja tunnustuksen väri. Luterilaisessa kirkossa sitä käytetään helluntaina, pyhäinpäivänä sekä Tapaninpäivänä.

Violetti on katumuksen sekä syntien tunnustamisen väri. Sitä käytetään paastonaikana sekä adventin aikana 1. adventtisunnuntain illasta lähtien. Joskus violetin sijasta käytetään myös sinistä väriä. Jaakko

www.raahenseurakunta.fi/kiinteistot/raahen-kirkko
fi.wikipedia.org/wiki/Liturgiset_värit
www.urkurakentamo.fi

 

Raahen kirkon saarnastuoli

Raahen vanhan kirkon saarnastuolin suunnitteli Ranskalainen Mikael Balt. Saarnastuoli rakennettiin perimätiedon mukaan Pietari Brahen lähettämästä tammesta. Saarnastuoli paloi vanhan kirkon mukana. Uusi saarnastuoli on tehty palaneen saarnastuolin kaltaiseksi. Sen suunnitteli kirkon arkkitehti Josef Stenbäck.

Raahen kirkon saarnastuolissa on uusgotiikan piirteitä. Uusgotiikka on 1800-kuvun kertaustyyleihin kuuluva  arkkitehtuurin ja sisustustaiteen suuntaus. Sen tavoitteena oli elvyttää myöhäiskeskiaikainen gotiikka mukailemalla sen muotoja. Uusgotiikka syntyi jo 1700-luvulla, mutta kirkkotaiteessa se ilmeni vasta 1800-luvulla.

Saarnastuoleista yleisesti: Saarnastuoli on kirkon etuosassa sijaitseva puhujakoroke, jossa pidetään saarnoja. Saarnastuoli on erillään varsinaisesta alttarista. Toisin kuin alttarille, saarnastuoliin saa nousta puhumaan myös maallikkokin. Tästä syystä pappikin riisuu saarnastuoliin noustessaan messukasukan ja stolan ja esiintyy pelkkään albaan pukeutuneena.

Raahen museon kirkkosalista löytyy hieno saarnastuoliharvinaisuus.  Oululaisen Mikael Toppeliuksen maalaama Pulkkilan kirkon vanha saarnastuoli on päätynyt Raahen museoon. Mikael Toppelius (1734-1821) on kuuluisimpia suomalaisia varhaisia kirkkomaalareita.  Juhani ja Valtteri

LÄHTEET
http://edu.raahe.fi/matkailu/museo_kirkko/museo_kirkko.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neogotiikka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raahen_kirkko
http://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Stenb%C3%A4ck
http://raahenseurakunta.fi/kiinteistot/raahen-kirkko

   

Kipsikoristelu

   

Orjantappura-aiheita näkyy Raahen kirkon koristemaalauksissa. Orjantappura kuvastaa Jeesuksen kärsimystä. Jeesukselle päähän painetulla orjantappurakruunulla pilkattiin häntä ristiinnaulitessa. Orjantappura symboloi myös häpeää ja hylkäämistä. Raahen kirkossa esiintyvät orjantappuramaalaukset ovat vihreitä, piikikkäitä ja niissä esiintyy ruusuja tasaisin välein. Kolme orjantappuraköynnöstä kulkee vaalealla taustalla vierekkäin.  Sarita     

Ruusu ja risti

Risti on nykyään keskeinen symboli kristinuskossa. Varhaiskristityt eivät halunneet korostaa vapahtajansa ristinkuolemaa, joten risti on vakiintunut kristilliseen symboliikkaan vasta myöhemmin. Kristinuskossa risti josta roikkuu Jeesuksen ruumis, kuvaa kärsimystä, kun taas avoin risti Jeesuksen ylösnousemusta ja Taivaaseen astumista, eli kuoleman voittamista ja ikuista elämää. Kristillisessä symboliikassa esiintyvä punainen ruusu symboloi kärsimystä ja marttyyyriutta ja valkoinen viattomuutta. Saila

Lähteet: http://www.uiah.fi/akk/kuvasom/fotw.htmhttp://www.valusampo.fi/symboleista.html ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Risti

Ootrausta, puujäljitelmämaalausta Raahen kirkon penkeissä. Penkit olivat pitkään tummanvihreät.

Ootraus

Raahen kirkon ennallistetuissa penkeissä näyttäisi olevan ootrattu pinta. Ootraus on erilaisten puupintojen kuten tammen, mahongin tai pähkinäpuun jäljittelemistä. Siinä koitetaan jäljitellä puun syyt ja muut kuviot näkyviin. Ootrauksessa eli lasuurimaalauksessa alin kerros kuultaa läpi. Yleensä ootrausliemi on vesipohjainen tai öljypohjainen. Ootrauksessa työvälineinä käytetään mm. erilaisia kampoja, lastoja, piiskoja sekä kankaita. Vesipohjainen ootraus on yleensä heikko, joten se kannattaa suojata esim. lakalla.
Puunmukailumaalaus on yleistä talonpoikaishuonekaluissa, erilaisissa huonekaluissa, ovissa ja seinäpaneeleissa. Kirkoissa ootrausta käytetään yleisimmin penkeissä.
Ootraus on vaativaa käsityötä, jonka tarkoituksena on saada pinta näyttämään kalliimmalta yleensä maalaamalla. Outi ja Rosalia

Lähteet: http://www.ancelo.fi/ootraus.html , http://www.kamari.fi/ootraus.php ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ootraus

   

Lukiolaiset etsivät tietoa myös Raahen Museon kirkkosalin kirkkoveistoksista. Lukiolaiset ovat vierailleet museon kirkkosalissa mm.  KU9 Kuvanveisto ja keramiikka -kurssilla. Vierailusta ja Raahen museon kirkkoveistoksista voit lukea lisää aiemmista blogikirjoituksista.

Balt

Raahen museon kirkkoveistosten tekijänä pidetään Baltia. Michael Balt on Ranskassa syntynyt kirkkotaiteilija. Hän kuoli 03.06.1676 Oulussa.
Hän meni naimisiin suomalaisen Katariina Kasparintytär Forbuksen kanssa. Raahen museon kirkkoveistokset ovat peräisin 1600- luvulta, ja museolla on niitä laaja kokoelma. Salissa niitä on noin 100 kpl. Salia voidaan vuokrata pienimuotoisia tilaisuuksia varten. Eniten veistoksia oli siivekkäistä enkelin päistä ja pikkuenkeleistä. Ne olivat tärkeä osa 1600- luvun barokin taidetta. Lauri ja Tommi

http://www.kirjastovirma.net/raahe/veistokset/tyylihistoria
Raahen museon kirkkoveistokset
Michael Balt

Vaivaisukko

Vaivaisukot ovat kirkkojen vierellä seisovia, puusta veistettyjä patsaita, joilla on kädessään lipas tai rinnassa reikä, johon voi laittaa rahaa köyhien auttamiseksi. Tällä hetkellä Suomessa on 107 vaivaisukkoa ja yksi vaivaisakka, joilla kerätään rahaa kirkon diakoniatyöhön. Erityisen paljon vaivaisukkoja löytyy Pohjanmaalta. Vaivaisukkoja alettiin rakentaa jo 1600-luvulla, mutta suurin osa veistettiin 1800-luvulla. Aikaisemmin käytössä olivat olleet uhritukit, joiden käyttötarkoitus oli samantapainen.
Arvellaan, että Raahen vaivaisukko on veistetty jo vuonna 1691. Tällöin se olisi Suomen vanhin vaivaisukko. Ukko on 81 cm pitkä ja sen hartioiden leveys on 20 cm. Sillä on mustat silmät ja kulmakarvat ja “Prinssi Rohkean tapaan leikattu tukka.” Se säilyi Raahen kirkon palosta, mutta uuden kirkon rakennustöiden aikana se vietiin varastoon. Raahen museossa sitä on säilytetty ilmeisesti vuodenvaihteesta 1911-1912. Asta

Keskipohjalaisia museoita – vaivaisukot
Wikipedia
Raahen vaivaisukko

  

Lisätietoa:

Suunnannäyttäjänä Raahen kirkko -näyttely Raahen museolla

Raahen seurakunta, Raahen kirkosta Matkailuoppaiden sivustolla,

Onnea satavuotiaalle Raahen kirkolle ja kiitokset Raahen Seurakunnalle vierailumahdollisuudesta. 

Uudenvuoden lupaus tai toive. Shoko opetti meille japanilaista kalligrafiaa.

Saimme Raahen lukiolle vieraaksi vaihto-opettajan Japanista. Kuvataiteen 2 ja 8-kurssilaiset tutustuivat hänen johdollaan japanilaisiin kirjoitusmerkkeihin ja taidemuodoksi kehittyneeseen kalligrafiaan: 書道, jota kutsutaan shodōksi. Sympaattinen opettaja Shoko kertoi samalla japanin kulttuurista, koulutusjärjestelmästä ja nuorten elämästä.  Tuhannet kiitokset Shokolle vierailusta!

Opiskelijat tekivät japanilaisin kirjoitusmerkein oman nimensä ja miettivät toiveita uudelle vuodelle, kuten Japanissa on tapana. Shoko auttoi toiveiden kääntämisessä japanilaiseksi kirjoitusmerkiksi. Toiveissa vilahtelivat RAKKAUS, ONNI, RAUHA, RUOKA, RAHA, YSTÄVYYS ja jopa YLIOPPILAAKSI VALMISTUMINEN. Kuuntelimme kalligrafiaa harjoitellessa japanilaista musiikkia.

Opekin oppi uutta. Etunimi Aki merkitsee japanissa syksyä ja on yleinen tytön nimi. 😀

Osa lukiolaisista etsi uudenvuoden toivettaan vastaavia kirjoitusmerkkejä internetistä ja osalle Shoko piirsi taidokkaan mallin.

Japanin kulttuuria käsiteltiin Raahen lukiossa laajemmin Japanin ja Kiinan päivänä vuonna 2003, jolloin teimme kuvataiteessa mm. origameja. Japanologi Seija Jalagin kertoi japanilaisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisesta. Koululla oli myös runsaasti esillä esineistöä Kiinasta ja Japanista ja kouluruokailu oli elämys syömäpuikkoineen. Järjestelytyöryhmän vetäjänä toimi opettaja Valma Kukko.  Mukava kuvakooste teemapäivästä löytyy koulun vanhoilta nettisivuilta.

Kansainvälistä teemaviikkoa vietetään Raahen opetustoimessa taas ensi keväänä. Raahen opetustoimen taito- ja taideaineiden kehittämisryhmä on kerännyt eri maihin liittyvää opetusmateriaalia ja tietoa TAIKAKUU -nettisivuille eri kulttuureista, mm. Japanista.

Raahen lukion kuviskurssilaiset osallistuivat Iida Ojanperän UTOPIA-näyttelyn avajaisiin Galleria Myötätuulessa. Jututimme avajaisissa taiteilijaa ja teimme tunnilla muutamia kysymyksiä näyttelyyn liittyen. Suurkiitokset Iidalle vastauksista ja lukiolaisen kohtaamisesta.

Raahenlukion kuvataidekurssilaisia Iida Ojanperän taidenäyttelyssä.

LUKIOLAISTEN PAPEREISTA POIMITTUJA KYSYMYKSIÄ:

Milloin innostuit taiteesta? Miikka

Piirtämisestä olen ollut innostunut jo lapsena ennen koulun alkamista. Melko varhaisessa vaiheessa myös päätin, että minusta tulee taiteilija. Ainakin tällainen muistijälki minulle on jäänyt ala-asteen alkuvuosilta.

Miksi aloit taiteilijaksi ja opiskelitko taiteita jossakin varsinaisesti taiteisiin suuntautuneessa koulussa? Klaus

Olen pitänyt käsillä tekemistä aina mielekkäänä, joten koin jollain tavalla luovan tai luovuutta sivuavan ammatin soveltuvan itselleni parhaiten. Kuvaamataito oli lempiaineeni koulussa, lukiossa otin kaikki mahdolliset valittavissa olevat kurssit – niitä oli mielestäni liian vähän.

Ensimmäisen öljyvärimaalaukseni olen tehnyt 6-vuotiaana: suuren punaisen omenan, jonka ympärille piirtyy selkeä pensselillä vedetty rinki.

12-13-vuotiaana aloin käydä Kaskisten Kansalaisopiston öljyvärimaalauskursseilla, myöhemmin liityin taideyhdistys Marinan jäseneksi. Kävin myös muita Kaskisten Kansalaisopiston kursseja mallipiirustuksesta valokuvaukseen. Omalla ajalla tein erilaisia kokeiluja spraymaalaamisesta pieniin installaatioihin.

15-vuotiaana ostin oman kameran. Lukion jälkeen tutustuin Italiasta Kaskisiin muuttaneeseen valokuvaajaan, Anna Koivistoon. Vietimme paljon aikaa yhdessä, hänen tietotaitonsa taidemaailmasta oli yksi kipinä ”vakavampaan” valokuvausinnostukseeni. Vuonna 2004 pääsin Turun taideakatemiaan opiskelemaan valokuvausta, valmistuin koulusta vuonna 2008.

Oletko ollut kiinnostunut muista ammateista? Manu

Olen ollut kiinnostunut myös muista ammateista, mutta ne ovat useimmiten liittyneet enemmän tai vähemmän taiteeseen. Olen mm. hakenut Turun yliopistoon opiskelemaan uskontotieteitä ja taidehistoriaa, graafista suunnittelua Espoo-Vantaan Muotoiluinstituuttiin (toimii nykyisin nimellä Metropolia) ja Turun DIAK:iin monimediatoimittajan opintoihin.

Mistä saat inspiraation eri teoksiin? Veera

Unimaailma inspiroi taidettani. Esimerkiksi Hei katso kuinka kaunis onkaan tuo auringonnousulasku perustuu vuonna 2008 näkemääni uneen. Teoksesta on olemassa myös toinen pelkistetympi versio, pieni akryylimaalaus, jonka omistaa Tsekin tasavallassa asuva suomalainen taiteenkeräilijä.

Musiikki on minulle tärkeää; sitä tulee usein kuunneltua, kun työstän uutta teosta. Vuosia takaperin eräs turkulainen taiteenkeräilijä teki kanssani erikoisen kaupan – hän vaihtoi pianonsa yhteen valokuvamaalauksistani. Tämä on ehkä konkreettisinta, miten musiikki on vaikuttanut tai liittynyt taiteeseeni.

Melkein mistä tahansa voin saada kipinän teokselle: kirjoista, luonnosta, hyvästä keskustelusta, rakkaudesta, surusta, jostain oudosta sattumasta jne. Pidän kaikki aistit avoinna.

Onko sinulla usein hetkiä, jolloin maalaaminen ei onnistu? Miikka

On kausia, jolloin en tee maalauksia. Silloin teen muita töitä tai kirjoitan, piirrän sekä kerään ideoita tuleviin teoksiin. Toki taukoja on hyvä pitää, jotta mieli pääsee levähtämään. Mutta joskus on myös toisinpäin, jos joudun olemaan pitkään luomatta, alan kokea levottomuutta – tulen kärsimättömäksi.

Näyttelyn teosten päävärinä oli oranssi ja sininen. Muutama teoksista oli kolmion mallinen ja pyöreä. Miksi juuri vastavärit oranssi ja sininen? Niko

Vastavärien valinta ei sinänsä ole suunniteltua.

Värit muotoutuvat teosta tehdessä, sen tunnelman ja aiheen mukaan. Mutta näyttää siltä, että tällä hetkellä olen mieltynyt sinioranssiseen värimaisemaan. Ehkä taiteessani on sinioranssikausi?

Näyttelykokonaisuudessa värien polaarisuus enemmänkin täydentää toisiaan kuin kumoaa. Symbolisesti sininen liittyy veteen, ilmaan, kylmään, älyyn, järjestykseen, rauhaan ja oranssi puolestaan tuleen, maahan, lämpimään, tunteeseen, virtaan, elinvoimaan. Kaikki neljä elementtiä ovat siis käytössä:

maa, tuli, vesi ja ilma. Ne muodostavat viidennen elementin: Utopian hengen eli teokset itse.

Mistä sait idean yhdistää valokuvausta maalauksiisi? Anni

Kokeilemisen kautta. Ennen isompia canvakselle tulostettuja teoksia tein Turun taideakatemian kirjatyöpajassa Parhainta Onnea – Pink Ink Records 2007 ”kuvalevyn”, joka myötäilee ep-levyn formaattia. Käytin tähän teokseen vanhempieni ja isovanehmpieni vanhoja valokuvia: yhdistelin niitä melko räikeään ”Andy Warhol” maiseen värimaailmaan.

Mikä on UTOPIA-näyttelysi lempiteos?

Lempiteokseni on aina se, mitä sillä hetkellä työstän valmiiksi,

mutta Utopia-näyttelyn valmiista teoksista Tyhjyydestä on yksi suosikkini.

Teos kiteyttää osan elämänkatsomustani: kaikki on hetkellistä, olemme jatkuvassa muutoksenvirrassa ja niin pitääkin olla, mutta myös sitä paremmalla syyllä ympäröivää maailmaa (makrokosmos) tulisi arvostaa ja suojella – kuluttamatta sitä loppuun. Sama koskee sisäistä maailmaamme (mikrokosmos); se on herkkä, sille täytyy antaa liikkumatilaa ja lempeää huomiota. Mikro- ja makrokosmoksella on sama syke: emme ole erillisiä luonnosta, vaikka nykypäivän ihminen tuntuukin ajautuneen yhä kauemmas luonnollisen kauneuden ja villeyden tajusta. Ehkä arvomaailmaamme ja tietoisuuttamme muuttamalla löydämme jälleen takaisin alkujuurakkoon – lakkaamme kokemasta erillisyyttä kaikkeen, toisiin ihmisiin ja itseemme – lakkaamme olemasta jatkuvasti hukassa.

Ketkä ovat lempitaiteilijoitasi tai esikuvia? Juho

Pidän symbolismista ja art nouveausta. Osa Odilon Redonin teoksista ovat erityisen kauniita, pidän hänen The Buddha teoksesta, joka löytyy Van Gogh museosta Amsterdamista. Myös seuraavien taiteilijoiden työt miellyttävät: Jean Delville, Fernand Khnopff, Hugo Simberg, Edvard Munch, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, John Bauer ja Leonardo Da Vinci. Leonardo Da Vinci löytyy yhdestä Utopia-näyttelyn teoksesta.

Arvostan suuresti yhdysvaltalaisen yhteiskuntakriitikon ja filosofin Henry David Thoreaun kirjallista tuotantoa. Suosittelen hänen kirjojaan: Walden: Elämää metsässä, Kävelemisen taito ja Kansalaistottelemattomuudesta. Yksi lempikirjoistani on myös Jean Gionon Mies joka istutti puita. Se on lukemisen arvoinen pieni tarina, jonka toivoisin olevan tosi.

Monien muusikoiden tuotanto sävähdyttää. Viime aikoina olen kuunnellut erityisen paljon Leonard Cohenin musiikkia, johtunee osittain siitä, että luen parhaillaan hänen elämänkertaansa. Pidän seuraavista artisteista/bändeistä: Lhasa De Sela, Dead Can Dance, James Blackshaw, Michael Cashmore, Antony and The Johnsons,

The National, John Grant, In Gowan Ring, Sally Doherty, Clint Mansell, Mark Kozelek, Stuart Staples…

Kuinka kauan keskimäärin teoksen työstäminen kestää ideavaiheesta valmiiksi työksi? Jan

Keskimäärin ehkä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Mutta idea on voinut syntyä jo parikin vuotta aikaisemmin ennen kuin olen alkanut työstää varsinaista teosta.

Tekeminen on monien osien summa. Suosittelen keräämään materiaalia sivuun kaiken aikaa ja ideat kannattaa aina kirjoittaa ylös. Itse kirjoitan joka päivä: joskus ideoita, joskus pelkkää ajatusten virtaa.

Ketkä hankkivat taidetta? Saila

Riippuu taiteilijasta. Omalla kohdallani teoksia ovat ostaneet taiteenkeräilijät, taiteilijat, ystävät, sukulaiset, puolitutut ja tuntemattomat.

Iida Ojanperä: Tyhjyydestä, 2011

Kasvien lehdissä on monenlaisia muotoja.

KU1 kurssilaiset tutkivat tussipiirroksissa kasvin lehtien muotoja ja viivoja. Moni lukion ensimmäiselle kurssille tuleva opiskelija on opiskellut kuvataidetta viimeksi seitsemännellä luokalla, joten piirtämisen verryttely on tarpeen.  Tavoitteena oli pysähtyä tarkastelemaan luonnon erilaisia viivoja, pintoja ja tekstuureja. Millaisia muotoja ja tekstuureja voi tehdä tussipiirtimillä ja huopakynillä? Kuinka paljon omia havaintoja pystyy siirtämään tussilla paperille?

Lehti ja koppakuoriainen, tussipiirros. Emma

Pihlajan lehti. Kirsi

KU2 kurssilaiset tutkivat niinikään lehtien muotoja. Suomen luonto on ollut usein taideteollisuuden lähtökohtana. Lehti-aihe tuo mieleen Tapio Wirkkalan lehdeltä näyttävän puisen tarjottimen tai vaikkapa Eduskuntatalon vieressä kasvavat jättimäiset mansikanlehdet Jukka Lehtisen sirossa Oma maa mansikka -teoksessa. Mitä muita lehtiaiheisia teoksia tulee mieleen?Voit vaikka kommentoida tätä blogikirjoitusta linkillä, jossa on lehtiaiheinen taideteos!

Lehtien muotokieli toistuu KU2 -kurssilaisten tekemissä keramiikkaesineiden muodoissa ja koristeaiheissa. Vasemmalta oikealle Manu, Ruusa, Jere

Aleksi, Tommi ja Akseli.

Jasminin, Tiinan ja Tuomon keramiikkatyöt.

Tutustu YLEn suomalaisesta muotoilusta kertoviin dokumenttifilmeihin.

KU2 kurssilla tutustuttiin tuotesuunnitteluun, muotoiluun ja tuotteiden, sekä palvelujen mainontaan. Mainonnassa kuvien luomilla mielikuvilla on suuri merkitys. Kuviskurssilaiset saivat eteensä kysymyksen, johon lähdettiin etsimään vastauksia aikakaus- ja sanomalehtiä tutkien. Lehtiä onkin kertynyt kuvisluokkaan iso pino, sillä lukiolaiset, opiskelijoiden vanhemmat ja opettajat osaavat jo tuoda loppuun luetut kuvalehdet hyötykäyttöön kollaasien materiaaliksi ja erityisesti KU3 media ja kuvien viestit-kurssilaisten tutkittaviksi. 

Aikakauslehtiä kertyy kuvisluokkaan vino pino kun opettajat ja lukiolaiset lahjoittavat luetut lehdet kuvisryhmäläisten käyttöön.

Puheensorina ja saksien napsunta kuuluivat kiivaina kun ryhmäläiset pääsivät etsimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

– Etsi lehtimainoksia, joissa on mainoksille tyypillinen rakenne:  OTSIKKO, KUVA, TEKSTI, HINTA, LOGO 

– Etsi lehdistä ja internetistä mainoskuvia ja sloganeita –  yhdistele sloganit vääriin kuviin! Miten kuvan ja tekstin painoarvo ja vuoropuhelu muuttuu?

– Eti lehistä mainoskuvia ja kirijota mainosteksti uuvelleen meijän omalla murteella. Saat nää kirijottaa uutiskuvan tekstinki. Mitenkä viesti muuttuu? Kolome kuvvaa ainaki!

– Etsi lehdistä ja internetistä mainoskuvien miehiä. Luokittele mieskuvia. Kirjoita/liitä kuvien yhteyteen mainostettava tuote.

– Etsi lehdistä ja internetistä mainoskuvien naisia. Luokittele naiskuvia. Kirjoita/liitä kuvien yhteyteen mainostettava tuote.

– Etsi lehdistä ja internetistä mainoskuvien perheitä. Luokittele perhekuvia. Kirjoita/liitä kuvien yhteyteen mainostettava tuote.

– Etsi informatiivisia, järkeen vetoavia mainoksia ja mainoskuvia joissa tekstillä on suuri osuus mainonnasta.

– Etsi mainoksia, jotka eivät ole kaupallisia. Millaiset mainokset pyrkivät vaikuttamaan poliittisesti, muuttamaan mielipiteitä tai asenteita tai keräämään rahaa hyväntekeväisyyteen?

– Etsi mainoksia, jotka on tehty hyvin halvalla ja mainoksia joissa on käytetty valtavasti rahaa. Mitä eroa mainostettavilla tuotteilla/palveluilla on?

– Etsi lehden sivuja, joissa mielestäsi uutis-, taide- tai mainoskuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Kuvisluokan 1940-70 luvun lehtiin tutustumalla näkee kuinka lehtimainonta on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Usea kuviskurssilainen on kuitenkin todennut että tuote myydään kuluttajille hyvin perinteisin keinoin.

Lehdistä leikatut mainoskuvakoosteet toimivat hyvinä keskustelun herättäjänä.

Mukavia tehtäviä kuvallisen viestinnän tutkimiseen toiminnallisesti löytyy mm. aikakauslehtiviikon ja sanomalehtien liiton sivuilta.

Opiskelijat kuuntelivat kiinnostuneina korujen suunnittelun käänteitä ja kertomuksia suunnittelun taustalla.

Vuoden 2011 Raahen TAITAJAKSI valittu kultaseppä-muotoilija Päivi Harjuhaahto vieraili KU7-kurssilaisten vieraana lukion kuvisluokassa. Päivi Harjuhaahto on päässyt ylioppilaaksi Raahen lukiosta. Vierailun aikana kuultiin muotoiluprosessin etenemisestä luonnoksista valmiiksi, markkinoitavaksi tuotteeksi. Päivi kertoi runsaan kuvamateriaalin kera myös hienoista, asiakaslähtöisistä projekteista, joissa tilaustyö suunnitellaan asiakkaan tarpeita ja toiveita kuunnellen. Muotoilijan työt eivät ole pelkästään omaa yksinäistä luovaa ilmaisua vaan vuorovaikutusta asiakkaan ja tilaajien kanssa, korujen tuotantoon osallistuu muotoilijan lisäksi lukuisa tekijäjoukko.

Raahen Taitaja-lehtijuttu Raahen Seudussa

Päivi Harjuhaahdon esittely Kalevala-korun nettisivulla

Koru kuin tarina – miten korut valmistuvat? Lehtijuttu Yhteishyvässä (sivu 34).

Kalevalakorun tuotannon Ahti ja Vellamo saivat alkunsa merenneidon hiuksista. Korun keskellä on filigraanikuviona kuvatut kalat. Riipuksessa Ahdin atraimen kärkeä muistuttava muoto on yhdistetty mustaan nahkanauhaan. Ahdin sekä puolisonsa Vellamon koruissa kansantarujen aiheisiin on yhdistetty moderni muotokieli.

Päivi kertoi luonnostelevansa ja piirtävänsä korut useimmiten käsin. Luonnoksia syntyy runsaasti ja ideoiden taustalla voi olla mistä tahansa löytyvä mielenkiintoinen muoto. – Onneksi kännyköissä on nykyään kamerat! Päivi sanoo ja näyttää lukiolaisille mielenkiintoista valokuvaa, jossa on rytmikkäitä muotoja katukiveyksistä.  Tarkkojen piirrosten pohjalta Kalevalakorun kultaseppämestari, niinikään raahelaislähtöinen Miikka Westman mallintaa korut digitaalisesti tietokoneen 3D-ohjelmalla. Tietokoneella luotuihin kuviin saadaan aidon näköinen materiaalintuntu. Päivi suunnittelee useita malleja, joista asiakkaan on helppo valita omiin tarpeisiin sopivin. Yritysasiakkaat tilaavat koruja mm. liikelahjoiksi ja persoonallisiksi  muistamisiksi henkilökunnan merkkipäiville.

Suunnitelmien ja luonnosten arkistoista voi löytää yllättäin ideoita vielä vuosien jälkeen.

Asiakas kohdataan kasvotusten jolloin työtehävä alkaa muodostua. Asiakkaalta saa materiaalia ja toiveita jonka pohjalta on hyvä lähteä toteuttamaan tuotetta firman näköiseksi. Usein yritysasiakkaille on graafinen suunnittelija suunnitellut graafisen ohjeistuksen, logon tai liikemerkin, jotka voivat olla korusuunnittelun lähtökohtana. Jos suunniteltava korun lähtökohtana on logo, kysyy Päivi luvan logon suunnitelijalta.

Luonnokset mallinnetaan 3D-ohjelmalla valokuvan kaltaisiksi ja printataan. Kuvat esitellään asiakkaalle ennen tuotannon aloittamista.

Opiskelijat tutkailivat kuvia 3D-mallinnuksista. 3D-mallinteet printataan 3D-printterillä ja niistä voidaan valaa muotit koruja varten.

Ideoita voi saada arvaamattomista paikoista, onneksi nykyään on kännyköissäkin kamerat!

Päivi toi myös konkreettisia esimerkkejä töistään joita oppilaat ihastelivat.

Päivi toi myös konkreettisia esimerkkejä töistään joita lukiolaiset ihastelivat.

Ku7 -kurssilaiset toteuttavat tekniikkaharjoitusten jälkeen lopputyön, jonka suunnitteluprosesiin kiinnitetään paljon huomiota. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa persoonallinen painokangas omaan käyttöön. Oli mielenkiintoista kuulla ideoita ja tarinoita muotoilijan työn taustalla.

Suurkiitokset Päiville vierailusta!

Blog Stats

  • 160 129 hits