Memento mori. Kuvisluokassa on vuosia piirretty harjoituksena ihmisiä helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä muutamalla markalla osteista valokuvista. Satavuotta vanhojen valokuvien ihmiset ovat pukeutuneet kuvaa varten hienosti. Monissa kuvissa on omistuskirjoituksia tai vuosiluku, joihinkin on piirretty risti ja merkitty henkilön kuolinvuosi. Memento mori – muista kuolema -teema on yleinen esimerkiksi kristillisessä taiteessa.  Vanitas– asetelmamaalausten pohjavireenä on ajallisuuden ja turhuuden pohtiminen.

Vanhojen valokuvien pohjalta tehtyjä Juhanin ja Villen valööri- ja muotokuvaharjoitelmia.

Carpe diem. Tartu hetkeen ja pysähdy oman työn ääreen luomaan taidetta. Koulukiireiden keskellä on mukava pysähtyä piirtämisen pariin. Joskus nopea ekspressiomainen työskentely on paikallaan, mutta vanhojen valokuvien ääressä viipyillään valöörejä tutkien. Piirretään, pysähdytään ja keskitytään tutkimaan satavuotta vanhan valokuvan yksityiskohtia rauhassa. Mihinkään ei ole kiire, kuvat ovat odottaneet jo vuosisadan tätä piirrosta.

Ars longa, vita brevis. Valokuvat ovat tallentaneet ihmisen kasvonpiirteitä vasta vähän aikaa. Taannoin Helsingin Sanomien kuukausiliite löysi Suomen pisimmän valokuvasukupolvien ketjun, jossa oli yhdeksän sukupolvea valokuvattuna. Vanhimman valokuvan henkilö oli syntynyt 1777 ja hänet oli kuvattu suhteellisen iäkkäänä. Ensimmäisenä suomalaisena valokuvana pidetään 1842 piirilääkäri Henrik Cajanderin Turussa ottamaa kuvaa. Maalaus- ja veistostaiteessa voimme katsella silmiin eri kulttuurien ihmisiä vuosisatojen tai tuhansien takaa.

Tempus fugit. Vanhat valokuvat on tallessa kirjekuorissa. Vanhoja kuvia on piirretty jo useiden vuosien ajan eri ryhmien kanssa ja jokainen piirtäjä on kirjoittanut kuoren päälle oman nimensä. Lukiolaiset pysähtyvät usein lukemaan aiempien piirtäjien nimiä kuoresta. Näin monta sukupolvea on ehtinyt jo näitä kuvia piirtää!

Kuviksen Arttu-nalle löysi Raahen yhteislyseon legendaarisen piirustuksen opettajan Pentti Tuikkalan nimikirjoituksen vuodelta 1925 Pyhäjoen kalloilta.

Pentti Tuikkala toimi Raahen yhteislyseon piirustuksen opettajana. Raahessa on useita Tuikkalan suunnittelemia muistomerkkejä. Myös Haaralan hautakappelin maalaus on hänen tekemänsä.

Tavoite oli saada Kekkonen näyttämään Kekkoselta ja onnistuin mielestäni hyvin. Jos tekisin työn uudelleen niin käyttäisin liitua voimakkaammin. Opin kuvaamaan valoa ja varjoa paremmin ja uudella tekniikalla. Pauli

 

Minulla oli tavoitteena saada mahdollisimman hyvin valot ja varjot näkyviin työhöni, sekä saada työni näyttämään mahdollisimman paljon malliltaan. Onnistuin aika hyvin saamaan työstäni samanlaisen kuin malli sekä lisäksi valoja ja varjoja. Työssä on onni9stunut kasvojen tietyt valöörit. Opin työtä tehdessä piirtämään valoja tummalle paperille. Reetta

 

Tavoitteena oli saada eri valööreitä ja saada työhön näkymään valon ja varjojen erot. Mielestäni saavutin asettamani tavoitteet, työssä näkyy kohdat, joissa valoa on kaikista eniten ja kohdat joissa vallitsee varjo. Lapsen kasvoista näkee valon tulosuunnan ja mielestäni erityisesti se kohta onnistui. Jos saisin tehdä uuden työn, ottaisin kotoa samantapaisen kuvan, jossa on siskoni lisäksi myös minä pienenä tyttönä. Opin että kuvista voi piirtää kohtia, jossa näkyy vain valon valaisemat kohdat, eikä aina piirtää vain varjoja. Kerrankin näin päin. Henna