KU7/12 KUVIA KANKAISIIN – kurssilla valmistui komeita kuoseja eri tekniikoin. Kurssilla harjoiteltiin kankaanpainon perustekniikoita, joista tulivat tutuksi mm. sabloona- ja palikkapainanta. Solmuvärjäys ja neulahuovutus olivat useimmille uusia kokemuksia. Lopputyön aiheena olivat pääasiassa MEREN TARINAT.
Aallonpohjan palahomma
Tekemäni työ on parin metrin mittainen, vanhaa paperia mukaileva kangas, johon olen painanut palikkapainannalla kuvia mereen liittyvistä suosikkitarinoistani. Kankaassa on painettuna Kalevalan Iku-Turso, Loch Nessin Nessie, monista tarinoista löytyvät merilohikäärmeet, merillä lipuva Lentävä Hollantilainen sekä laivoja upottava jättiläiskalmari Kraken.
Idean kehittelyyn meni muutama tunti aivotonta istumista ja kissojen piirtelyä, kunnes tiiliskiven lailla päähän pälkähti ajatus tehdä lopputyö tarustoista. Kaivelin Internetistä muutamia visioita ja taiteilijoiden näkemyksiä suosikkitaruistani ja muotoilin niistä omia näkemyksiä. Muutaman luonnoksen jälkeen piirsin kuvat, joiden ääriviivoja mukaillen piirsin palikoille saaden hahmoille reunat. Kaivertelin kirurginveitsellä ja hakaneulalla kohokuviot styrox-palikkaan (ja näin siitä illalla painajaisia). Päätin myös, ettei tämä työ epäonnistu.
Värjäsin pohjakankaan solmuvärjäyksellä ruskeasävyiseksi. Halusin tavoitella mahdollisimman vanhanoloisen paperin sävyä, mutta siitä tulikin hieman ruskeampaa kuin oli aikomus. Kankaan ollessa kuivumassa vähän jännitinkin, vaaleneeko kangas tarpeeksi vaativan makuni mukaan. Halusin myös saada kuvat hieman rosoisen näköisiksi ja ennen koepaloja ehdin jo miettiä vaihtoehtoja palikoiden raatelusta noituuteen, mutta tehdessäni koepaloja huomasin laittaneeni palikkaan liian vähän väriä ja lopputulos oli halutun rosoinen. Kankaan kuivuttua aloin painella palikoilla kuvia siihen siten, että tuputtelin mustaa palikoille ja painoin sen kankaalle. En hakenut mitään tiettyä järjestystä tai teemaa, kunhan vain kaksi kuvaa eivät menisi liian vierekkäin. Jossain vaiheessa tuputin vähän kuvien ympärille ja kokeilin, tulisiko niistä vähän vanhempaa tunnelmaa, muttei tullut.
Vaikka sanoin, ettei työ voi epäonnistua, olo on laiskempi kuin vuosi takaperin. Silloin sentään vietin viikon illat luokassa kuunnellen Radio Rockia ja tehden kankaanpainon lopputyötä, mutta nyt siihen meni vain yksi ylimääräinen iltapäivä. Nimen keksiminen oli vaikeinta ja lopputuloksessa päädyin ottamaan nimen YUP –nimisen bändin kappaleesta. Kankaalla ei ole vielä mitään tiettyä käyttötarkoitusta. Vien sen kotiin ompeluinnokkaan äitini katseltavaksi. Jutta

Viola painoi valotuskaaviolla itseottamistaan valokuvista koostettua hevosaiheista kuviota solmuvärjätylle kankaalle.
Hevosunelmia Valitsin työni aiheeksi erilaisia hevosia eri tilanteissa ja yhdistin ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Halusin työn aiheen olevan minulle läheinen, jonka vuoksi valitsin hevoset. Värjäsin kankaan solmuvärjäyksellä niin, että ensin taitoin kankaan haitarille, jonka jälkeen solmin siihen solmut. Painatukset tein valotuskaaviolla. Solmuvärjäystä olin kokeillut aikaisemmin kotona ja koulussa, mutta valotuskaaviota en ollut kokeillut aikaisemmin. Näin viime kurssilla, kun joku teki työnsä sillä, joten halusin itsekin.
Mielestäni solmuvärjäys onnistui hyvin ja lopputuloksesta tuli hieno. Periaatteessa myös painaminen valotuskaaviolla onnistui hyvin, mutta jostain syystä väri levisi kankaalle aluksi enemmän kuin harjoituskankaalle ja kuviosta ei tullut niin tarkkaa. Tämän kohdan olisin halunnut tehdä useamman kerran harjoituskankaalle, jotta lopulliseen työhön olisi tullut tarkkoja kuvioita.
Valotuskaaviota tehdessä opin paljon uutta sen tekemisestä. Opin myös suunnittelemaan aikataulutusta, jotta työn saa ajoissa valmiiksi, mutta kuitenkaan se ei ole liian aikaisin valmis. Viola
Mikki-hiiri merihädässä, KU7. Lopputyön aiheena oli meri. Siitä tuli mieleemme lastenlaulu nimeltä ”Mikki-hiiri merihädässä” ja ajattelimme, että voisimme yhdistää tunnetun hahmon Mikki-hiiren ja meriaiheen tekemällä ison huovutustyön, jossa Mikillä olisi yllään uimarengas, uimalasit ja snorkkeli.
Valmistimme työn neulahuovutuksella. Tekniikka oli ennestään tuttua, sillä olimme tehneet pienemmät huovutustyöt kurssin alussa ja olemme käyneet joskus huovutuskurssilla. Vaahtomuovin saaminen Mikin muotoiseksi oli melko haastavaa ja se veikin eniten aikaa työn tekemisessä. Yksityiskohdat onnistuivat ajateltua paremmin, mutta jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi niistä saanut viimeistellymmän näköisiä.
Opimme työn aikana yhteistyötaitoja ja työvaiheiden tarkkaa suunnittelua, sillä molemmille piti saada tekemistä koko ajaksi, ja tämä onnistuikin yllättävän hyvin.
Ella ja Jaana

Ellan ja Jaanan huovuttaman Mikin koon ymmärtää kun vertaa taideteosta vieressä oleviin aikuisten saksiin. Tommin kalanruodoista koostuva kuosi on painettu solmuvärjätylle puuvillakankaalle.
Kalanruodot. Kangas on ensin solmuvärjätty (omalla salaisella tekniikallani), jonka jälkeen siihen on painettu oransseja ja vihreitä kalanruotoja sabluunalla.
Ensin minulla oli suuret suunnitelmat lopputyöhöni, mutta koska innostuin solmuvärjäyksestä liikaa, niin aika alkoi hiipua ja päätin tehdä vain hieman yksinkertaisemman toteutuksen. Kalanruodot ovat mielestäni jollain tapaa kivan näköisiä, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kokeilin sabluunaani kokeilukankaalle ensin vihreällä ja sitten oranssilla värillä ja koska kummatkin näyttivät mielestäni kivoilta, päätin painaa kankaaseen kumpiakin värejä, vaikka alkuperäinen suunnitelmani olikin tehdä ainoastaan oransseja.
Kankaan värjäyksestä tuli aika hauska, vaikka ei ihan sitä mitä päässäni olin odottanut ja suunnitellut, ja sekin oli syynä miksi aivan alkuperäinen suuri suunnitelmani vaihtuikin pelkistettyyn ja yksinkertaiseen. Olen kuitenkin tyytyväinen väristä. Sabluunan kanssa oli muutamaan otteeseen hieman ongelmia, koska siinä oli kuitenkin aika ohuita kohtia jotka tahtoivat repeillä ja niitä piti paikkailla kontaktimuovilla. Suurin osa ruodoista onnistui kuitenkin hyvin, vaikka muutama menikin hieman mönkään. Tommi
Laivojen meri. Työni aihe on meri. Siniselle värjätylle kankaalle on painettu niin sanottuja ”laivarykelmiä”. Aluksi minulla ei ollut minkäänlaista ideaa mitä teen. Piirtelin vain luonnospaperille kaikenlaisia mereen liittyviä kuvioita. Sitten päädyin yksinkertaiseen laivaan. Ajattelin kuitenkin että olisiko yksi pieni laiva liian työläs ”tuputella” kolme metriä pitkälle kankaalle, ja ehkä liian tylsäkin. Käytin siis sapluuna-tekniikkaa, ja leikkasin viiden laivan joukon kalvolle. Olin kokeillut sapluuna tekniikkaa aiemminkin. Sitten aloin miettiä mitä värejä haluan työhöni. Halusin jotain hieman erilaista, joten päätin värjätä kankaan taivaan siniseksi ”kaaosvärjäyksellä”, siten että värjäyksestä tulee vähän epätasainen ja vaaleahko niin että väri on ikään kuin vain taustaväri sapluuna kuvioille. Mielestäni kaikkein parhaiten työssäni onnistui se, että vaikka suunnitelmani oli painaa kuvat kaaosmaisesti, niin sain ne silti tarpeeksi tasaisesti. Minun olisi pitänyt muistaa puhdistaa sapluunaa välillä, ettei siihen olisi kertynyt niin paksusti väriä. Sillä nyt osaan laivojen osista tuli hieman suuremmat välit mitä ihan ensimmäisiin laivoihin. Tätä työtä tehdessäni opin ihan uutena asiana kankaan värjäyksen. Anni
Merellinen sointu. Työni nimi on Merellinen sointu. Työssä raitoja jotka on tehty sinisen eri sävyillä ja sen päällä mustia nuotteja. Työn idea tuli siitä, kun värittelin paperin reunaan eri sinisen sävyisillä stabiloilla ja kuvio näytti hienolta. Nuotit tulivat siitä, kun halusin lisätä kankaaseen jotain minulle tärkeää.
Siniset raidat maalasin silkkiväreillä, mikä oli minulle uutta. Se oli aika helppoa, sillä se muistuttaa vesiväreillä maalaamista. Nuotit toteutin sabluuna-tekniikalla, mitä olin kokeillut jo aikaisemmin. Työhöni olen muuten tyytyväinen, mutta ensimmäiset sabluunat menivät vähän pieleen. En silti muuttaisi mitään, sillä työstä tuli juuri sellainen kuin halusinkin. Työn ohella opin silkkiväreillä maalaamista, vaikkei se kovin vaikeaa ollutkaan. Sabluuna-tekniikan osasin jo joten työ oli itse asiassa aika helppo tehdä. Milka
Tonnikalapurkki. Lopputyö liittyy mereen, sillä se kuvaa tonnikalapurkkia. Työstä tuli yllättävän hyvä, sillä en suunnitellut sitä pahemmin. Lopputulos olisi voinut olla parempi jos olisi nähnyt enemmän vaivaa ja aikaa sen tekemiseen, mutta se on mielestäni ihan hieno kuitenkin. olisin voinut tehdä työstä vähän isomman. Työskentely oli mielestäni mukavaa, koska huovuttaminen on helppoa ja vaivatonta. Miika
Merihevosia ja meduusoja Työssäni on aiheena meri ja meressä elelevät otukset merihevoset ja meduusat. Päädyin meriaiheen kautta tekemään kyseisiä mereneliöitä, koska merihevoset ovat syystä taikka toisesta olleet mielestäni kiehtovia ja erikoisia eläimiä, kuten meduusatkin. Työssäni on käytetty solmuvärjäystä, jonka tuloksena syntyi meduusan näköiset kuviot, sekä minulle jo ennestään tuttua sabluunatekniikkaa, jolla tuputtelin merihevoset. Työn tekeminen oli leppoisaa, eikä missään vaiheessa tarvinnut alkaa hätiköimään ajan kanssa, vaan ehti mukavasti tehdä omaan tahtiin. Olen tyytyväinen työni lopputulokseen. Erityisesti pidän solmuvärjäyksen muodostamista meduusakuvioista. Kankaan väri olisi voinut olla hiukan tummempi. Opin solmuvärjäystekniikkaa useilla eri solmimistavoilla (näin myös muiden tapoja värjätä ja heidän lopputuloksensa). Stina
Kurssin aloitustehtävänä valmistuivat myös neulahuovutukset. Hirviöystävät toimivat soittorasioina soittaen erilaisia sävelmiä.
1 kommentti
Comments feed for this article
23.05.2013 klo 13.15
Mikko Hartikainen
Kerrassaan upeita, ilmaisullisesti ja teknisesti monipuolisia töitä!