You are currently browsing the tag archive for the ‘vanhat valokuvat’ tag.

Raahen lukion, Vihannin lukion ja Pyhäjoen lukion yhteinen tiedeleirikoulu toteutui elokuussa 2013. Historian, kuvataiteen, biologian ja maantieteen oppiaineiden näkökulmista tutkittiin alueemme ainutlaatuista ilmiötä: MAANKOHOAMISTA. Tiedeleirikoulun aikana vierailtiin Vihannissa, Kastellin linnanraunioilla, Pyhäjoen nimikallioilla ja Raahen natura-alueeksi luokitellussa saaristossa, tarkemmin Iso-Kraaselin saaressa. Yövyimme Lohenpyrstössä meren rannalla. Ilmiöpohjaiseen oppimiskäsitykseen nojautunut leirikoulumme oli kokeilu ja sen onnistumista oli arvioimassa gradua aiheesta työstävä opiskelija Oulun yliopistosta.

TIEDELEIRIKOULU VERKKOSIVU toimii opiskelijoiden omien havaintojen ja dokumentoinnin työalustana.

Kastellin linnanrauniot ja Pyhäjoen nimikalliot.

Kastellin linnanrauniot ja Pyhäjoen nimikalliot.

Raahen Museonranta ennen ja nyt.

Raahen Museonranta ennen ja nyt.

Nimikalliot ovat olleet satoja vuosia sitten välittömästi meren äärellä. Paikka on ollut kelvollinen satamapaikka.

Nimikalliot ovat olleet satoja vuosia sitten välittömästi meren äärellä. Paikka on ollut kelvollinen satamapaikka.

Meille tärkeiden ihmisten kuvia syntyi kalliopintaan. Kynnys maalaamiseen on matala. Merituuli pyyhkii onnistumiset ja virheet.

Meille tärkeiden ihmisten kuvia syntyi kalliopintaan. Kynnys maalaamiseen on matala. Merituuli pyyhkii onnistumiset ja virheet.

Onko kuvataideopetuksella muuta merkitystä kuin tiedeleirikoulun havaintojen dokumentointi valokuvin ja videoin? Millaista voisi olla taiteellinen tutkiminen tai valittujen teemojen käsittely ympäristötaiteen keinoin?

Pyhäjoen nimikallioissa konkretisoituu maankohoaminen. Vanhimmat kaiverrukset ovat kauimpana merestä.

Pyhäjoen nimikallioissa konkretisoituu maankohoaminen. Vanhimmat kaiverrukset ovat kauimpana merestä.

Opiskelijat tutkivat jäätikön kulkusuuntaa, jäkäliä ja maankohoamisrannikon sukkessiota eri menetelmin. Valokuvausryhmä dokumentoi toimintaa ja ideoimme hulvattomasti Kastellin linnanraunioiden matkailun markkinointikeinoja eri kohderyhmille. Pyhäjoen nimikallioilla tiedeleirikoululaiset maalasivat itselle tärkeiden henkilöiden ja paikkojen nimikirjaimia merivedellä ikiaikaisiin kallioihin. Jääkauden raapimassa kalliossa 1700-luvun nimikirjaimet ovat säilyneet vuosisatoja, vedellä maalatut haihtuivat merituuleen minuuteissa. Ajantaju oli koetuksella n. 4000 vuotta sitten rakennetuilla Kastellin linnanraunioilla, jotka olivat tuolloin meren rannalla.

Vierailulla Vihannissa.

Vierailulla Vihannissa. Tiedeleirikoulu oli Pyhäjoen, Raahen ja Vihannin lukioiden yhteistyötä.

Lintu

Vanhimmat kaiverruksista ovat 1700-luvulta. Tanssikallion merkinnät sijoittuvat 1800-luvulle.

Vanhimmat kaiverruksista ovat 1700-luvulta. Tanssikallion merkinnät sijoittuvat 1800-luvulle.

Kalliopiirrokset tulevat paremmin esille, kun niitä kostuttaa varovasti märällä sammalella.

Kalliopiirrokset tulevat paremmin esille, kun niitä kostuttaa varovasti märällä sammalella.

Vettä, kallioita ja merituulta. Voiko taiteella saavuttaa henkilökohtaisen suhteen paikkaan? Kuviksessa liikutaan myös tunnetasolla.

Vettä, kallioita ja merituulta. Voiko taiteella saavuttaa henkilökohtaisen suhteen paikkaan? Kuviksessa liikutaan myös tunnetasolla.

Kuvakollaasi Iso-Kraaselin saaresta:

Iso-Kraaseli kollaasi

Viikonlopun päätteeksi teimme kaupunkikierroksen Raahen vanhassa kaupungissa, jossa vertasimme vanhojen valokuvien näkymiä nykyisiin. Umpikulmaisella, empire-rakennuksin reunustetulla Pekka-torilla oli menossa arkegologiset kaivaukset. Päätimme tiedeleirikoulun Kruununmakasiinimuseoon, jossa kahvittelun lomassa kertasimme viikonlopun tapahtumia ja tutustuimme kaivauksissa löytyineisiin esineisiin.

IMG_1223

Raahen museo

IMG_1220

Raahen seminaari

Tutustu tiedeleirikoulun tunnelmiin ja tuloksiin: TIEDELEIRIKOULU-verkkosivulla.

Odotettu penkkaripäivä valkeni kireissä pakkaslukemissa, mutta lämminhenkinen meno täytti Raahen lukion luokkahuoneet ja käytävät kun abit ilmestyivät upeissa puvuissa. Abien ryhmänohjaustuokion jälkeen kahviteltiin rennoissa tunnelmissa opettajien kanssa.

Penkkariaamuna jutustellaan ruokalassa ja nautitaan kahvia ja pullaa opettajien kanssa.

Penkkaripukuihin abit olivat satsanneet kovasti aikaa ja vaivaa. Ajankohtaisia ilmiöitä ja edellisiltä vuosilta tuttuja hahmoja näkyi rintarinnan.

Raahen lukion penkkaririehaa valvoo taka-alalla virkavalta.

Munamiehellä oli vaikeuksia penkkarikahvittelussa, mutta sympaattinen hahmo sai varmasti muilta abeilta apua.

Abit saivat kylmää kyytiä penkkariajelulla lämminhenkisen juhlan jälkeen. Pakkanen oli onneksi vähän lauhtunut aamun -29 asteen lukemista. Koulun 125-vuotisjuhlan yhteydessä löytyi nostalgisia kuvia 1940-luvun penkinpainajaisista.

Raahen yhteislyseon penkkariajelut 1949. Ylioppilaaksi päästiin nykyisestä Keskuskoulun rakennuksesta. Taustan tummempi rakennus on nykyään Raahen musiikkiopiston tiloina.

 

Penkkarit 1940-luvun malliin. Abiturientit vauhdikkaalla hevosajelulla Raahen Koulukadulla.

Vuoden 2010 penkkareista voit lukea täältä.

Museonjohtaja Eija Turunen kertoi elävästi vanhoista Raahe valokuvista, valokuvaamisesta ja kaupungin muuttumisesta lukion KU3 kurssilaisille. ´Kylläpä kaupunki on ollut erilainen´, saattoi huokaista tunnin jälkeen. Kaupunki muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Onneksi arvokkaan puu-Raahen suojelemiseen kiinnitetään nykyisin huomiota.

Ku3-kurssilla kuultiin museokokoelmien valokuvien pohjalta kaupunkikehityksestä.

Vanhoja Raahen kaupunkinäkymiä löytyy mm. Raahen museon ja Raahe Seuran julkaisemasta MUISTATKO? kirjasta ja vaikkapa Sovio -Sovelius suvun internet-sivuilta.

Surkea näkymä Kauppakadulta. Ehdin napata vielä tällaisen syyskuvan 2010. Kauppakadun ja Koulukadun kulmauksen rakennus häviää katukuvasta pian. Lukion läheisyydessä rakennetaan paljon ja kaupunkikuva muuttuu.

Blog Stats

  • 169 742 hits