You are currently browsing the tag archive for the ‘arkkitehtuuri’ tag.

Kolmas jakso alkoi etäillen ja tietokoneen ääressä tulee vietettyä tunti jos toinenkin. Lähden taikamatkalle Merikosken siltojen alle ja ota pieni pakomatka arjen keskellä. Koe virkistävä valo ja energisoivat värit talven pimeydessä! Teos on esillä 19.11.- 13.12.2020

Kolmannen jakson alussa joulukuu on pimeimmillään. Lähde värikkäälle happihyppelylle ulos Pokkitörmän tienoille Lyskan maisemiin! Oulun yliopiston opiskelijoiden toteuttama Sillan salaisuus -valotaideteos on käytännöllisesti katsoen kuvisluokkamme ikkunan alla.

Sillan salaisuus -teoksessa graffitteja täynnä olevan Pokkitörmän alikulun kaiteesiin on asennettu 21 valaisinta, jotka luovat taianomaisen vaikutelman kylmään betoniin. Käden mitan päässä kohisee Oulujoen haara ja tumma vedenpinta kimaltelee väreissä.

Oulun yliopiston opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat valoteoksen osana valaistussuunnittelun koulutusta. Koulutus on osa Oulun yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun toteuttamaa OSAaValo – Valaistusosaaminen pohjoisen vetovoimana -hanketta (2019–2022). Valaistus nostaa esille sillan arkkitehtuuria sekä saa inspiraation värikkäistä graffiteista, jotka heräävät eloon kokonaisvaltaisena värikokemuksena. Valo elää kulkijan kanssa ja kuvastaa aikaa, joka elämässä matkataan. Valoteos on orgaaninen ja seuraa luonnollista rytmiä, joten voit saada eri aikoina reitillä kulkiessasi erilaisen valokokemuksen. Teos koetaan kevyenliikenteen reitillä Merikosken sillan alla (Pokkitörmän alikulku). Voitko kokea useita eri valotilanteita eri aikoina.

Sillan salaisuus -teoksen taustalla: OSaaValo on Oulun yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ERS-hanke, jossa kehitetään pohjoista valaistusosaamista paikallisten ELY- keskusten tuella.

KU2-kurssilla vieraili Raahen kaupungin kaavasuunnittelija Mathias Holmén kertomassa arkkitehdin opinnoista, ammatista ja Raahen lukion ympäristön myllerryksestä. Kuvisluokan ikkunasta on voinut seurata uuden monikerroksisen asuintalon kohoamista. Työkoneet ovat tehneet uusia teitä ja kaivaneet perustuksia rakennuksille.

Lukion vieressä rakennetaan. Maakerrosten alta paljastui tiilisiä rakenteita.

Arkkitehdiksi voi opiskella Aalto yliopistossa arkkitehtuurin laitoksella, Tampereen teknillisessä yliopistossa rakennetun ympäristön tiedekunnassa ja Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa, Mathias sanoo. – Kuviksesta saa hyvät valmiudet arkkitehdin opintoihin. Opintoihin sisältyy luentoja, harjoitustöitä, tenttejä, opintomatkoja jne… mutta myös paljon omaa tekemistä: jo lukio-opinnoista tuttua kuvankäsittelyä, värioppia, pienoismallien rakenteluprojekteja jne. 

Työnkuva on moninainen. Arkkitehti piirtää pohjapiirroksia ja julkisivuja, kuten usein ajatellaankin, Mathias sanoo. – Mutta arkkitehti voi toimia myös teollisen muotoilun parissa tai kaupunkisuunnittelun piirissä uusia asema- ja yleiskaavoja suunnitellen.

”Valo herättää tilan eloon” Oppitunnin aikana kaavasuunnittelija näytti lukiolaisille mielenkiintoisia esimerkkejä opintoihin liittyneiltä ekskursioilta Tanskasta ja Japanista.

– Arkkitehti havainnoi ympäristöä kaikilla aisteilla, Mathias sanoo. Luonnon arkkitehtuuri, valon tutkiminen, rakennusmateriaalit ja akustiikka jne. ovat osa arkkitehtuuria. Ihmisen mittakaava ja kaupungin rytmi (hiljaiset tilat ja hektiset alueet) tulivat hyvin esille Mathiaksen esimerkkivalokuvissa.

Oppitunnilla nähtiin mm. Raahen alueen asemakaavaluonnoksia, joihin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla. Raahessa viime vuosina on työllistänyt mm. sataman asemakaava, tuulivoima-alueiden kaavoittaminen ja uusienasuinalueiden suunnittelu.

Arkkitehtuuri ja kaupunkirakentaminen on kerroksellista. Kaupungin laajeneminen voi tapahtua tiukan suunnitelmallisesti tai orgaanisesti. Raahen 1800-luvun alun tiukka ruutukaava uudisti kaupungin 1810 tapahtuneen palon jälkeen. Toisaalla, esim. Italian Siennassa, kaupunki on kasvanut orgaanisesti hiljalleen laajentuen.

Raahen lukion rantaa yli sata vuotta sitten. Gellinin paviljonki näkyy vanhassa postikortissa.

Raahen lukion rantaa yli sata vuotta sitten. Gellinin paviljonki näkyy vanhassa postikortissa.

Myös Raahessa on runsaasti historiallisia kerrostumia: lukiolaisten pyöräparkin alta kaivautui esiin syksyllä 2012 vanhan oluttehtaan tiilirakenteita. Gelmannin paviljonki ja Korppilan virvoitusjuomatehdas ovat sijainneet lukion lähistöllä ennen lukiorakennuksen (rak. 1958) valmistumista.

  

Raahen lukiolaisten kuvataidekurssin vierailu Raahen peruskorjatussa kirkossa helmikuussa 2012

Vierailimme satavuotisjuhliaan valmistelevassa Raahen kirkossa KU2-ryhmäläisten kanssa. Kuvataiteen 2-kurssilla oli kolmekymmentä oppilasta. Ajatus kirkkovierailusta tuli kurssilaisilta kun pohdimme Raahen arkkitehtuurikohteita. Huimapäisimpien toiveissa oli kiipeäminen kirkon torniin, mutta tälläkertaa se ei ollut mahdollista. Lukiolaiset tutkivat vierailulla piirtäen kirkon yksityiskohtia. Tehtävänä oli piirtää huolellisesti kolme yksityiskohtaa Eero Järnefeltin maalaamasta alttaritaulusta ja kolme valittua yksityiskohtaa kirkon interiööristä. Tutkimme kirkkotilan yksityiskohtia pidennetyn oppitunnin verran, yli kaksi tuntia.

   

   

Päätimme vierailun jälkeen etsiä tietoa kirkosta. Käytimme työmenetelmänä koko ryhmän muokattavaksi luotuja google.docs tiedostoja. Jokainen sai opettajan ottaman valokuvan, joihin liittyviä tietoja etsittiin eri lähteistä. Tämän blogikirjoituksen yhteyteen on pyritty lisäämään runsaasti lähteitä, joista voi tarkastaa tiedon luotettavuuden.

Tarkkoja faktoja juuri Raahen kirkon interiöörin yksityiskohdista on vaikea löytää, joten omalle päättelylle ja tietojen soveltamiselle jäi sijaa. Kommentoi tätä blogiartikkelia, jos löytämämme tiedot ja päätelmämme ovat virheellisiä. Kommentoi myös jos löydät hyvää tietoa, kirjallisuutta tai linkkejä  lisää tai haluat kertoa mielipiteitäsi tai muistoja Raahen kirkon arkkitehtuuriin liittyen.

Valoisa kirkkosali on pessyt kasvonsa. Ku2-ryhmäläiset piirtämässä alttarimaalauksen yksityiskohtia.

Raahen vanha kirkko ja tapuli

Raahessa oli ennen nykyistä kirkkoa vanha puukirkko, joka kuitenkin paloi 23. heinäkuuta 1908.Uusi nykyinen kirkko rakennettiin n.1909-1912, ja sen suunnitteli useita muitakin kirkkoja suunnitellut Josef Stenbäck.  Raahen kirkon tapuli säilyi tulipalossa, mutta se purettiin uuden kirkon valmistumisen jälkeen tarpeettomana. Klaus

Josef Stenbäck

Arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck (2. toukokuuta 1854 Alavus – 27. huhtikuuta 1929 Helsinki) tunnetaan etenkin kirkkojen suunnittelijana. Vahvasti kristillinen perhetausta vaikutti hänen erikoistumiseensa kirkon suunnitteluun. Stenbäck suunnitteli ja osaksi myös teki 35 kirkkorakennusta, korjaus- ja muutossuunnitelmat 30 kirkkoon ja suunnitteli kellotapuleita. Näistä kirkoista on olemassa vielä muut paitsi kaksi, Rantasalmen kirkko ja Kuolemanjärven kirkko.

Stenbäck suunnitteli kansallisromanttisia ja goottilaisia kirkkoja ja  massiiviset kivikirkot olivat hänelle ominaisinta arkkitehtuuria. Rakennusmateriaalina hän käytti mieluiten graniittikiveä mutta on suunnitellut myös tiilisiä ja puisia kirkkoja. Stenbäckin suunnittelemissa kirkoissa on paljon yksityiskohtia. Niissä on usein lyhyt ja leveä kirkkosali ja näkyvä saarnastuoli. Myös epäsymmetrinen pohjakaava ja kansallisromanttiset holvikaaret ovat tyypillisiä. Useissa kirkoissa on paljon maalauksia eri kasvien köynnöksistä ja sitaatteja Raamatusta. Monissa Stenbäckin kirkoissa kansallisromantiikka ja goottilaisuus sulautuvat yhteen ja muodostavat oman tyylin.

Raahen kirkossa (1912) on uusgoottishahmoinen saarnastuoli, jugendtyyliset valaisimet ja penkit sekä kansallisromanttiset pylväskoristeet, virsitaulut ja holvikaaret, joissa on kasviaiheisia koristeita. Kansallisromantiikka näkyy myös epäsymmetrisenä pohjakaavana, jossa kirkon torni on sjoitettu sivuun keskiakselista. Kirkossa on paljon luontoaiheisia maalauksia ja ornamenttejä sekä värejä on runsaasti. Kirkon sisäosat ovat selkeät mikä on myös tyypilistä kansallisromantiikalle. Laura

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Stenb%C3%A4ck, http://www.muuka.com/finnishpumpkin/suomi/architect.html#stenback, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_kirkko

   

Raahen kirkon alttaritaulu

Eero Järnefeltin 1926 maalaamasta alttaritaulusta on kertonut seikkaperäisesti Eero Sovelius-Sovio artikkelissaan Heräävä toivo – Raahen kirkon alttaritaulu. Remontin yhteydessä suurikokoinen alttaritaulu kunnostettiin Vantaalla. Lue lehtijuttu Kalevasta.

Laiva ja penkkijärjestys

Laiva on kirkkoarkkitehtuurissa keskikäytävä alttarille. Kirkon laiva laajenee  eteishallista, ja sitä reunustavat sivulaivat, jotka on erotettu päälaivasta. Ristinmuotoisissa kirkoissa on lisäksi poikkilaiva, joka sijaitsee poikittain ennen alttaria. Raahen kirkossa on päälaiva, eli keskikäytävä, ja kaksi sivulaivaa.

Perinteisesti morsiamen suku ja ystävät istuvat takaa katsoen vasemmalla puolella edessä ja sulhasen oikealla.
Pohjoispuolta on pidetty kirkon huonompana puolena, johon sijoitettiin vähempiarvoinen kirkkoväki. Eteläpuoli oli varattu miehille ja tunnollisille kristityille. Kummankin puolen lähimmäinen rivi on varattu läheisimmille ihmisille. Mikäli jommankumman suku on ali/yliedustettu, kannattaa kirkko täyttää tasaisesti puolista välittämättä.
Hääparin yhteiset ystävät voivat valita puolensa senmukaan kumpi on tyhjempi.

Perinteisesti kirkossa on ollut naisten ja miesten puoli, naiset vasemmalla ja miehet oikealla. Aikoinaan penkit saattoivat olla numeroittan järjestetty itse kullekkin virkamiehelle ja porvarille. Ensimmäisiin penkkeihin saivat mennä vain pormestarit ja muut korkea arvoiset.
Kirkon takaosassa istuivat vähäosaisimmat. Arttu
Lähteet: http://www.naimisiin.info/haaopas/vieraat.html, wikipedia.com, http://www.kirjastovirma.net/raahe/wanharaahe/kirkko

Holvi

Holvi on kaareutuva, kiilamaisista kivistä, betonista tai etenkin tiilikivestä laastilla kiilaamalla kokoonliitetty kattorakenne. Holvi koostuu mm. holvijalasta, -ruoteista ja tukimuureista.

Holvaustekniikka on tullut käyttöön samanaikaisesti muun tiilirakennustekniikan kanssa. Holvin kestävyys perustuu kuorman tasaiseen jakautumiseen tiilien kesken. Tiiliholviin kohdistuva puristus siirtyy sen rakennusosien kautta joko pilareihin tai holvia kannattaviin seiniin. Erilaisia holvityyppejä ovat mm. tynnyriholvi, segmenttiholvi ja ruodeholvit ristiholvi ja tähtiholvi. Tynnyriholvi on hyvin yksinkertainen puoliympyrän kaaren muotoinen holvi, jota käytettiin erityisesti kellaritiloissa. Segmenttiholvi ei muodosta täydellistä puoliympyrän kaarta. Ristiholvi on kantava ruoderakenne, jonka ruoteisiin yhdistyvät holvipinnat. Tähtiholvi on ristiholviin pohjautuva koristeellinen holvi, jossa ruoteiden jakamat holvipinnat jaetaan vielä kantamattomilla ruoteilla pienempiin osiin. Muita harvinaisempia holvityyppeja ovat luostariholvi, kaukaloholvi, kappaholvi, korvaholvi ja peiliholvi. Reetta

http://www.nba.fi/tiili/rakennusosat/holvit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Holvi

Taidetakoja Westman

   

Kirkossa on raahelaisvaluri ja kupariseppä Westmanin tekemät kattokruunut ja lampetit, joissa näkyy jugend-tyylin vaikutteita. Merellisyys näkyy kattokruunuissa mm. niin että ne muistuttavat purjelaivojen reelinkiä, laitakaidetta. Westmanista löytyy hyvä artikkeli Raahen matkailuoppaiden sivustolta, lue miten kuparisepän ammatti oli ennen mahdollista hankkia.

Valaisimien jugend-tyyli ja käpykoristeet

Jugend- tyyli vallitsi Euroopassa 1890-luvulta noin 1910-luvulle saakka. Tyylisuuntauksen vivahteista käytettiin myös muita nimityksiä kuten art nouveau ja modern style. Tyylin tarkoituksena oli soveltua arkipäiväisten käyttöesineiden muotoiluun sekä arkkitehtuuriin ja sisustukseen. Luonto oli Jugend- tyylin keskeisin aihe ja erityisesti kasviaiheet olivat merkittävässä osassa. Luonnonmateriaaleja ja luonnonmukaisia värejä suosittiin, mutta myös erilaisia raaka-aineita kuten valurautaa alettiin kokeilla. Janna

http://oppimateriaalit.jamk.fi/taideteollisuus/art-nouveau-ja-jugend/
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/modernismi/1800-luvun-modernismi/art%20nouveau%20ja%20jugend

Votiivilaiva

Kirkkolaiva eli votiivilaiva on kirkolle lahjoitettu laivan pienoismalli. Laivoja on lahjoitettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta asti. Kirkkolaivoja annettiin kirkollisten ja kansallisten juhlapäivien kunniaksi. Lahjoilla muistettiin myös merellä hukkuneita. Niitä hankittiin myös pelkästään koristeiksi, koska laiva symboloi kristillistä seurakuntaa. Kirkkolaivojen rakentajat olivat usein merimiehiä ja laivan rakentajia, ja usein myös kirkkolaivan lahjoittajia. Suurin osa kirkkolaivojen rakentajista pysyy tuntemattomina. Suomalainen kirkkolaivatraditio periytyy n. 1500-luvulle. Perinne levisi Ruotsista Suomeen, ja oli voimakkain rannikkoseudulla.

Raahen kirkon votiivilaiva. Jo Raahen vanhassa kirkossa oli votiivilaiva, mutta nykyiseen vuonna 1912 valmistuneeseen kirkkoon sellainen saatiin vasta vuonna 1990. Laivan rakensi Olavi Pelkonen Nils-Erik Kierkegaardin vuonna 1863 tekemien piirrustusten perusteella. Rakentamiseen kului aikaa 2600 tuntia ja kolme vuotta. Laiva on naruja ja liimoja lukuunottamatta sataprosenttisesti käsityötä. Raahen kirkon votiivilaiva on malliltaan kolmimastoinen fregatti. Täsmälleen pienoismallin kaltaista laivaa ei ole kuitenkaan koskaan ollut oikeasti olemassa. Pauli ja Henrikki

Lähteet: http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kirkkokukko.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkolaiva

 

Lasimaalaus

Lasimaalaus tarkoittaa lasilevyn taustalle maalattua kuvaa. Lasimaalus maalataan yleensä metallisuoloja sisältävillä maaleilla ja “poltetaan”  uunissa hehkuttamalla. Tätä tapaa käytetään varsinkin lasimaalaus ikkunoiden valmistamisessa. Lasimaalaus on kehitetty vanhemmasta lyijylasityöstä. Siinä käytettiin erivärisiä lasinpaloja jotka liitettiin yhteen metallikiskoilla, joista tuli osa teoksen viivasommitelmaa. Lasiin lisättiin valmistusvaiheessa lyijyä joka teki lasista pehmeämpää ja helpompaa työstää leikkaamalla. Lyijyn lisääminen lisäsi teoksen painoa huomattavasti ja lyijylasitöiden suunnitteluss piti ottaa tarkkaan huomioon teoksen kyky kantaa itsensä.

Raahen kirkon lasimaalaus valmistui vuonna 1988, sen aiheena ovat Jeesuksen sanat: “Minä teen teistä ihmisten kalastajia” Lasimaalauksen on suunnitellut liminkalainen taiteilija Matti Lammi. Työn on kuitenkin valmistanut Wuorio Oy. Lammi on suunnitellut myös Pattijoen kirkossa olevan lasimaalauksen. Lasimaalauksessa kaksi kalastusverkkoa tavoittelee pyhän kolminaisuuden symbolia käsivarsien tavoin vetäen mukanaan kalasaalista, joka siis todennäköisesti symboloi ihmisiä joita ohjataan Jumalan luo. Julia, Matti ja Simo

Lähteet: http://www.kirjastovirma.net/kirkot/raahe ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijylasi

    

Raahen kirkon urut

Raahen kirkon urut ovat väliaikaisesti lainassa Haaralan siunauskappelista, koska oikeat kirkkourut ovat vasta tilauksessa, ja ne tulevat käyttöön vuoden 2012 syksyllä. Ennen peruskorjausta kirkossa oli Kangasalan urkutehtaan vuonna 1969 valmistamat 39-äänikertaiset urut, mutta ne purettiin kirkon peruskorjauksessa. Uudet urut valmistaa urkutehdas Martti Porthan, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1986. Uudet urut ovat Ladegast-tyylisuuntaiset, joka on peräisin vanhasta saksalaisesta urkurakentajasta Friedrich Ladegastista.
Yleensä kirkkourut ovat ns. pilliurut, eli ääni syntyy, kun metallisiin pilleihin puhalletaan ilmaa. Nykyään myös digitaaliurut ovat alkaneet yleistyä pienemmissä kirkoissa.
Uruilla soitetaan yleensä erityisesti barokin aikana sävellettyä klassista musiikkia. Tunnetuin urkukappaleiden säveltäjä on J.S. Bach.  Hän oli saksalainen kanttori, joka sävelsi kaikenlaisia sävellyksiä. Jokaiseen jumalanpalvelukseen hänellä oli uusi kappale valmiina. Jaakko

  

Liturgiset värit

Liturgiset värit korostavat kirkkovuoden eri aikojen merkitystä. Luterilaisessa kirkossa näitä värejä on yhteensä viisi: musta, valkoinen, vihreä, punainen ja violetti. Liturgisia värejä käyttävät myös mm. ortodoksinen ja katolinen kirkko.

Musta on kuolevaisuuden, surun ja murheen väri. Sitä käytetään ainoastaan pitkänäperjantaina, ja sitä seuraavana lauantaina. Pitkänä perjantaina myös urut vaikenevat, ja kanttori hoitaa säestyksen esilaulajana. Joskus mustaa käytetään myös hautajaisissa.

Valkoinen on ilon, kiitoksen ja puhtauden väri. Se symboloi Jumalaa, Kristusta, sekä pyhiä. Valkoista väriä käytetään kirkkovuoden suurissa juhlissa: Jouluna ja Pääsiäisenä. Valkoinen on yleisin väri, sitä käytetään yleensä hautajaisissa, sekä moniin jumalanpalveluksiin kuuluu valkoinen väri ajasta riippumatta.

Vihreä on toivon ja iankaikkisen elämän väri, sitä käytetään aina kun ei ole erikseen määrättyä väriä sille kirkkovuoden ajalle.

Punainen on tulen, veren ja tunnustuksen väri. Luterilaisessa kirkossa sitä käytetään helluntaina, pyhäinpäivänä sekä Tapaninpäivänä.

Violetti on katumuksen sekä syntien tunnustamisen väri. Sitä käytetään paastonaikana sekä adventin aikana 1. adventtisunnuntain illasta lähtien. Joskus violetin sijasta käytetään myös sinistä väriä. Jaakko

www.raahenseurakunta.fi/kiinteistot/raahen-kirkko
fi.wikipedia.org/wiki/Liturgiset_värit
www.urkurakentamo.fi

 

Raahen kirkon saarnastuoli

Raahen vanhan kirkon saarnastuolin suunnitteli Ranskalainen Mikael Balt. Saarnastuoli rakennettiin perimätiedon mukaan Pietari Brahen lähettämästä tammesta. Saarnastuoli paloi vanhan kirkon mukana. Uusi saarnastuoli on tehty palaneen saarnastuolin kaltaiseksi. Sen suunnitteli kirkon arkkitehti Josef Stenbäck.

Raahen kirkon saarnastuolissa on uusgotiikan piirteitä. Uusgotiikka on 1800-kuvun kertaustyyleihin kuuluva  arkkitehtuurin ja sisustustaiteen suuntaus. Sen tavoitteena oli elvyttää myöhäiskeskiaikainen gotiikka mukailemalla sen muotoja. Uusgotiikka syntyi jo 1700-luvulla, mutta kirkkotaiteessa se ilmeni vasta 1800-luvulla.

Saarnastuoleista yleisesti: Saarnastuoli on kirkon etuosassa sijaitseva puhujakoroke, jossa pidetään saarnoja. Saarnastuoli on erillään varsinaisesta alttarista. Toisin kuin alttarille, saarnastuoliin saa nousta puhumaan myös maallikkokin. Tästä syystä pappikin riisuu saarnastuoliin noustessaan messukasukan ja stolan ja esiintyy pelkkään albaan pukeutuneena.

Raahen museon kirkkosalista löytyy hieno saarnastuoliharvinaisuus.  Oululaisen Mikael Toppeliuksen maalaama Pulkkilan kirkon vanha saarnastuoli on päätynyt Raahen museoon. Mikael Toppelius (1734-1821) on kuuluisimpia suomalaisia varhaisia kirkkomaalareita.  Juhani ja Valtteri

LÄHTEET
http://edu.raahe.fi/matkailu/museo_kirkko/museo_kirkko.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neogotiikka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raahen_kirkko
http://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Stenb%C3%A4ck
http://raahenseurakunta.fi/kiinteistot/raahen-kirkko

   

Kipsikoristelu

   

Orjantappura-aiheita näkyy Raahen kirkon koristemaalauksissa. Orjantappura kuvastaa Jeesuksen kärsimystä. Jeesukselle päähän painetulla orjantappurakruunulla pilkattiin häntä ristiinnaulitessa. Orjantappura symboloi myös häpeää ja hylkäämistä. Raahen kirkossa esiintyvät orjantappuramaalaukset ovat vihreitä, piikikkäitä ja niissä esiintyy ruusuja tasaisin välein. Kolme orjantappuraköynnöstä kulkee vaalealla taustalla vierekkäin.  Sarita     

Ruusu ja risti

Risti on nykyään keskeinen symboli kristinuskossa. Varhaiskristityt eivät halunneet korostaa vapahtajansa ristinkuolemaa, joten risti on vakiintunut kristilliseen symboliikkaan vasta myöhemmin. Kristinuskossa risti josta roikkuu Jeesuksen ruumis, kuvaa kärsimystä, kun taas avoin risti Jeesuksen ylösnousemusta ja Taivaaseen astumista, eli kuoleman voittamista ja ikuista elämää. Kristillisessä symboliikassa esiintyvä punainen ruusu symboloi kärsimystä ja marttyyyriutta ja valkoinen viattomuutta. Saila

Lähteet: http://www.uiah.fi/akk/kuvasom/fotw.htmhttp://www.valusampo.fi/symboleista.html ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Risti

Ootrausta, puujäljitelmämaalausta Raahen kirkon penkeissä. Penkit olivat pitkään tummanvihreät.

Ootraus

Raahen kirkon ennallistetuissa penkeissä näyttäisi olevan ootrattu pinta. Ootraus on erilaisten puupintojen kuten tammen, mahongin tai pähkinäpuun jäljittelemistä. Siinä koitetaan jäljitellä puun syyt ja muut kuviot näkyviin. Ootrauksessa eli lasuurimaalauksessa alin kerros kuultaa läpi. Yleensä ootrausliemi on vesipohjainen tai öljypohjainen. Ootrauksessa työvälineinä käytetään mm. erilaisia kampoja, lastoja, piiskoja sekä kankaita. Vesipohjainen ootraus on yleensä heikko, joten se kannattaa suojata esim. lakalla.
Puunmukailumaalaus on yleistä talonpoikaishuonekaluissa, erilaisissa huonekaluissa, ovissa ja seinäpaneeleissa. Kirkoissa ootrausta käytetään yleisimmin penkeissä.
Ootraus on vaativaa käsityötä, jonka tarkoituksena on saada pinta näyttämään kalliimmalta yleensä maalaamalla. Outi ja Rosalia

Lähteet: http://www.ancelo.fi/ootraus.html , http://www.kamari.fi/ootraus.php ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ootraus

   

Lukiolaiset etsivät tietoa myös Raahen Museon kirkkosalin kirkkoveistoksista. Lukiolaiset ovat vierailleet museon kirkkosalissa mm.  KU9 Kuvanveisto ja keramiikka -kurssilla. Vierailusta ja Raahen museon kirkkoveistoksista voit lukea lisää aiemmista blogikirjoituksista.

Balt

Raahen museon kirkkoveistosten tekijänä pidetään Baltia. Michael Balt on Ranskassa syntynyt kirkkotaiteilija. Hän kuoli 03.06.1676 Oulussa.
Hän meni naimisiin suomalaisen Katariina Kasparintytär Forbuksen kanssa. Raahen museon kirkkoveistokset ovat peräisin 1600- luvulta, ja museolla on niitä laaja kokoelma. Salissa niitä on noin 100 kpl. Salia voidaan vuokrata pienimuotoisia tilaisuuksia varten. Eniten veistoksia oli siivekkäistä enkelin päistä ja pikkuenkeleistä. Ne olivat tärkeä osa 1600- luvun barokin taidetta. Lauri ja Tommi

http://www.kirjastovirma.net/raahe/veistokset/tyylihistoria
Raahen museon kirkkoveistokset
Michael Balt

Vaivaisukko

Vaivaisukot ovat kirkkojen vierellä seisovia, puusta veistettyjä patsaita, joilla on kädessään lipas tai rinnassa reikä, johon voi laittaa rahaa köyhien auttamiseksi. Tällä hetkellä Suomessa on 107 vaivaisukkoa ja yksi vaivaisakka, joilla kerätään rahaa kirkon diakoniatyöhön. Erityisen paljon vaivaisukkoja löytyy Pohjanmaalta. Vaivaisukkoja alettiin rakentaa jo 1600-luvulla, mutta suurin osa veistettiin 1800-luvulla. Aikaisemmin käytössä olivat olleet uhritukit, joiden käyttötarkoitus oli samantapainen.
Arvellaan, että Raahen vaivaisukko on veistetty jo vuonna 1691. Tällöin se olisi Suomen vanhin vaivaisukko. Ukko on 81 cm pitkä ja sen hartioiden leveys on 20 cm. Sillä on mustat silmät ja kulmakarvat ja “Prinssi Rohkean tapaan leikattu tukka.” Se säilyi Raahen kirkon palosta, mutta uuden kirkon rakennustöiden aikana se vietiin varastoon. Raahen museossa sitä on säilytetty ilmeisesti vuodenvaihteesta 1911-1912. Asta

Keskipohjalaisia museoita – vaivaisukot
Wikipedia
Raahen vaivaisukko

  

Lisätietoa:

Suunnannäyttäjänä Raahen kirkko -näyttely Raahen museolla

Raahen seurakunta, Raahen kirkosta Matkailuoppaiden sivustolla,

Onnea satavuotiaalle Raahen kirkolle ja kiitokset Raahen Seurakunnalle vierailumahdollisuudesta. 

Museonjohtaja Eija Turunen kertoi elävästi vanhoista Raahe valokuvista, valokuvaamisesta ja kaupungin muuttumisesta lukion KU3 kurssilaisille. ´Kylläpä kaupunki on ollut erilainen´, saattoi huokaista tunnin jälkeen. Kaupunki muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Onneksi arvokkaan puu-Raahen suojelemiseen kiinnitetään nykyisin huomiota.

Ku3-kurssilla kuultiin museokokoelmien valokuvien pohjalta kaupunkikehityksestä.

Vanhoja Raahen kaupunkinäkymiä löytyy mm. Raahen museon ja Raahe Seuran julkaisemasta MUISTATKO? kirjasta ja vaikkapa Sovio -Sovelius suvun internet-sivuilta.

Surkea näkymä Kauppakadulta. Ehdin napata vielä tällaisen syyskuvan 2010. Kauppakadun ja Koulukadun kulmauksen rakennus häviää katukuvasta pian. Lukion läheisyydessä rakennetaan paljon ja kaupunkikuva muuttuu.

Blog Stats

  • 160 998 hits