You are currently browsing the tag archive for the ‘kuvanveisto’ tag.

Syksyn 2. jaksolla niin KU2 kuin kuvanveistoon tutustuvat KU9 opintojakson opiskelijatkin tekivät kahta materiaalia yhdistelevän veistokset. Monille kosketus keramikkaan oli ensimmäinen ja savityöskentelyyn käytiinkin leppoisasti taikahiekkaa muokkaamalla. Motoriikkaa, muotoilua, kolmiuloitteista hahmottamista ja vieruskavereihin tutustumista heti ensimmäisellä oppitunnilla. Taikahiekalla rakentelu on koukuttavaa ja hauskaa, tehdyt hahmotelmat eivät pysy kauaa kasassa ja niinpä kynnys muovailuun on matala. Pian keskityimmekin pysyvämmän keramiikkaveistoksen tekemiseen:

Tee kaksiosainen veistos, rintakuva, jonka hahmo/ihminen/olio/eläin on keramiikkaa ja siivet ovat jostakin toisesta materiaalista. Suunnittele, luonnostele ja toteuta siivekäs keraaminen olio, jolla on valitsemastasi materiaalista toteutetut, luontevasti keramiikkaan liittyvät siivet.

SIIVET-aihe sai monet etsimään mielenkiintoisia materiaaleja siipiosioon. Tehtävässä tuli myös kiinnittää huomiota siipien kiinnittämiseen keramiikkaosioon. Useissa veistoksissa muisteltiin edesmenneitä lemmikeitä tai kehiteltiin oma hahmo nähtyjen elokuvien tai sarjakuvamaailmojen pohjalta.

Ku9 Kuvanveisto ja keramiikka -kurssilaiset tutustuivat Raahen museon kirkkosaliin, jossa on esillä oiva kokoelma 1600-luvun kirkkoveistoksia. Museonjohtaja Eija Turunen kertoi veistosten syntyhistoriasta ja veistosten kuvasymboliikasta. Entisajan kirkkosalista löytyy monenmoisia naamakatteja, merisikoja, pelikaaneja ja tritoneitakin tutumpien apostolien, pyhimysten ja enkelihahmojen joukosta.

Kollaasi kirkkosalitekstillä

Mielenkiintoisen luennon aikana kuvanveistoryhmäläiset piirsivät ja kirjoittivat havaintoja luonnoslehtiöihinsä.

Esinesarja kipsimallineella. Valusavella tehtyjen esineiden lasitus oli mielenkiintoista puuhaa ja kurssin päättyessa kuvisluokan pöydät notkuivat eri muotoisia uniikkeja keramiikkaesineitä. Valusavitekniikalla esineitä voi tehdä pienimuotoisen sarjan. Itsesuunniteltuun kipsimuottiin kaadetaan valusavea ja hetken kuluttua kipsiin on tarttunut esineen muoto. Mitä pitemmän aikaa valusavi on muotissa, sitä paksumpi esineen seinämistä tulee. Huolellisen kuivatuksen ja raakapolton jälkeen päästään lasittamaan. Lasituspolton jälkeen esine on valmis, uniikki keramiikkateos.

Sannan kupit

KUPPI-Sarja. Lähtökohta ideana oli tehdä mahdollisimman yksinkertainen (juoma)lasi. Tekeminen oli kivaa ja mielenkiintoista, vaikka ongelmilta en säästynyt. Aluksi vaikeuksia oli kipsimuotin tekemisessä, mutta se ei onneksi vaikuttanut kuppien lopputulokseen. Valusaven käyttö oli helpointa. Lasittaminen oli hieman arvauksellista, koska värien lopputulos näkyi vasta lasituspolton jälkeen. Käyttötarkoituksen piti olla juomalasi, mutta keksin kupeille muitakin käyttömahdollisuuksia mm. kukkapurkki ja kynäteline. Kupin muoto onnistui yllättävän hyvin vaikeuksista huolimatta kun taas ensimmäinen lasitus ei vastannut odotuksiani. Kaiken lisäksi opin täysin uuden tekniikan savesta! Sanna

Nooran yksisarviset

Nooran pyramidit

Pyramidi- kokoelma. Tarkoituksenani ei ollut missään vaiheessa tehdä astiaa kuppi muotoon, vaan halusin heti tehdä astian toisin päin. Valusavi oli minulle aivan uutta, joten lähdin innolla kokeilemaan sitä. Tekeminen oli helppoa ja melko vaivatonta. piti vain tehdä astiasta sopivan paksuinen ettei se haljennut uunissa. Lasitus oli melko samanlaista kuin mikä tahansa maalaaminen, mutta oli hyvä tarkistaa värin värikoodi netistä, koska väri muuttuu uunissa. Esineeni käyttötarkoitus on vain olla esillä. Kaikki onnistui ihan hyvin, mutta pari esinettäni lohkesi uunissa. Opin tarkistamaan lasitteiden värit ja sen että teen esineestä tarpeeksi paksun.  Noora

tipu

Pekan keramiikkalintu sai sulat ja höyheniset siivet polton jälkeen. Jalat syntyivät metallilangasta.

ellin kipposet

Kippokokoelma. Halusin tehdä pieniä kippoja, joihin voi laittaa pientä naposteltavaa. Työn tekeminen oli mukavaa ja opin paljon uusia asioita. Helpointa oli päättää kipon muoto. Vaikeinta oli saada kipsimallista oikean mallinen, jotta se lähtisi kipsimuotista pois. Vaikeaa oli myös muistaa valuttaa valusavi tarpeeksi aikaisin pois, ettei esineestä tulisi liian paksua. Lasittaminen oli mukavaa. Parasta oli kun ei ikinä tiennyt, miten väri muuttuisi lasituspoltossa. Käyttötarkoituksena on laittaa pientä naposteltavaa. Kipot vien mökille, mutta 1 tai 2 jätän kotiin. Onnistuin mielestäni hyvin kipon muodossa, mutta epäonnistuin kippojen lasituksessa. Opin tekemään kipsimallin, jolla sain saman muotoisia esineitä valusavi-tekniikalla. Ella-Maija

Ella-Maijan lopputyö

Siivekäs nalle. Tiesin koko ajan, että haluan tehdä nallen. Tavoittelin työssä erilaisia pintoja sileä/karhea ja kova/pehmeä. Sileyttä sain lasittamalla ja karheutta raaputtamalla nallen turkkia. Itse nallen vartalo ja paita on kovaa, joten halusin siivistä mahdollisimman pehmeän oloiset. Ella-Maija

Koru

Koru. Marianne

Matias valusavi

Motin alkumuodon tekeminen dreijan avulla oli hankalahkoa mutta sen jälkeen kaikki muuttui helpoksi. Tasaisen lasitteen aikaansaaminen ei ollut helppoa. Motinpäätarkoitus on juomamukina, mutta tarvittaessa sitä voi käyttää astiana naposteltavia ruokia varten. Matias

Mariannen jake

Siivekkäät Jaket. Sarjasta Adventure Time tuttu Jake -koira sai työssäni siivet ja toinen niistä sai myös pitkän karvan. Halusin tehdä nämä, koska let’s face it -ne oli helppo tehdä ja ne ovat söpöjä. Siivet ovat yksinkertaiset, mutta sopivat työhön yksinkertaisuudessaan. Sain siivet ystävältäni, joka omistaa kakadun, kyseessä siis oikeita sulkia. Alunperin töitä oli kolme, mutta isoin ja alkuperäinen räjähti uunissa, syynä kosteus.. vai jokin muu? Marianne

 

Lasituskokeiluja

Lasituskokeiluja. Marianne

 

wrshkgdh, Joonas

Digglett. Tommonen perus Diggletti joka päätti kasvattaa itselleen jesarista, maalarinteipistä ja nippusiteistä siivet. Digglett on myös ontto ja hänen silmänsä ovat reiät, joten sisälle voi vaikka asettaa kynttilän, palvoa sitä myöhään arki-iltana toistaen samalla ranskankielistä mantraa. Digglettissä on nähtävissä hänen kehonsa sileyden ja maan ja kivien rouheuden ja epäsymmetrisyyden aiheuttama kontrasti. Joonas

Hanna-Marin Kulmikas-astiasarja

Hanna-Marin Kulmikas-astiasarja

Kulmikas. Minulla ei ollut mitään syvällisempää ideaa työhön, aloitin vain heittelemään saviköntsää vasten alustaa, kunnes se alkoi saamaan kulmikkaita muotoja. Ajattelin, että kulmikas ja symmetritön savikuppi voisi olla aika kiva! Ruukkujen valmistusvaihe oli mukavaa, vaikka kupin alkuperäisen muodon tekeminen savesta oli ehkä vaikeinta, koska en meinannut saada siitä tarpeeksi päästävämuotoista. Lasittaminen oli myös mukavaa. Oli mielenkiintoista kokeilla eri lasituksia ja odottaa millaisia niistä tulee! Jotkut yllättivät positiivisemmin, jotkut vähän negatiivisemmin. Käyttötarkoitusta en ole vielä kummemmin suunnitellut, mutta eiköhän äidillä ole joku idea. Jos nyt puhutaan ruukkujen ulkonäöstä, niin eniten olen ehkä tyytyväinen tummansiniseen, “tähtitaivas”-sävyn, omaavaan ruukkuun! Mielestäni keltainen kuppi epäonnistui, sillä siitä lähti palanen irti kun otin sen pois kipsiastiasta ja aloin siistimään sen reunoja. Toiseksi, en ole kauhean tyytyväinen sen väriin, mutta ehkä se sopeutuu ihan kivasti kirkkaana väripilkkuna kokoelmassani! Hanna-Mari

Joonas.

Joonas.

IMG_0518PICMONKEY

Wacky®  Ideana tuotesarjalleni oli tehdä astia joka rikkoo rajoja, ei ole tavallinen, symmetrinen, normaali ja siinä omasta mielestäni onnistuin. Aloittaminen oli kaikista hankalinta omasta mielestäni, piti saada aikaan savesta esine jolla tekisimme tuotesarjalleni kipsimuotin. Esineen piti olla päästävän muotoinen jotta sitten kun kipsimuotti olisi valmis ja alkaisimme laittamaan valusavea kipsimuottiin ja se valusavi kovettuisi niin se pääsisi helposti irti, rikkomatta muottia tai itseään. Lasittaminen oli varmaan mukavin osa prosessia, sai itse päättää miltä astia tulisi näyttämään, sai laittaa kraklaavaa lasitetta, mikä on esimerkiksi nähtävissä sinisessä työssäni, tai sitten kiiltäviä tai mattapintaisia lasitteita. Esineiden käyttötarkoitus tulee todennäköisesti olemaan jonkinsortin säilytysastia, esim. avaimille tai koruille. Lasittaminen onnistui omasta mielestäni hyvin, valusaven käyttö ei niin hyvin. Joonas

Saran valusavityö

LUMIUKKO

Lumiukko. Idea työlleni lähti ihan vain saven pyörittelystä. Jostain syystä mieleeni ei tullut muuta ideaa kuin lumiukko, johon kuitenkin halusin saada röpöläistä pintaa ettei se olisi ihan tasainen savimöykky. Siivet ovat “pumpulia”, joihin liimasin hieman glitteriä, jotta niistä tulisi lumisen näköiset. Kaiken kaikkiaan työskentely sujui hyvin, ilman suurempia ongelmatilanteita!  Sanna

Pekan Kipot

Pirteät Abstraktin Särmikkäät Kakku Astiat. Tämä kipposarja sai alkunsa siitä kun aloin satunnaisesti kaivertamaan savea ja samalla kun kaiversin niin muoto vähitellen tuli esille ja selväksi itselleni. Näiden tekeminen, oli aika simppeliä, varsinkin kun näiden muoto on niin yksinkertainen. Ongelmia ei juuri tullut ja tosiaan oli aika helppoa. Näiden lasittaminen oli aina yleensä aika hauskaa, varsinkin kun ei aina ollut varma että mitä uunista tulisi tulemaan ulos ja sain positiivisia yllätyksiä, mutta silloin tällöin tuli vähän negatiivinenkin yllätys sieltä ulos. Käyttötarkoitus on toisaalta aika hankalakin päätellä. Niitä voi käyttää karkkiastioina ja kaiken muunkin pikkusälän säilyttämiskippoina. Nesteitä en alkaisi näissä säilyttämään. Hyvin onnistui mustalla sisäpinnalla oleva kippo ja se missä oli valkoinen sisäpinta ja punaisia pilkkuja. huonoiten onnistui ehkä erivärisillä pilkuilla ja punaisella ulkopinnalla oleva astia, koska kaikkien pilkkujen väri ei miellytä silmää. Pekka

Saran lopputyö KU9

Helmi, Annika

Helmi Olen jo kauan aikaa halunnut itselle sydämen muotoisia pikku astioita ja nyt sellaisia oli mahdollisuus tehdä itse, joten päätin tarttua tilaisuuteen. Sydämen muoto tuntui kivalta ja oman tyyliseltä idealta. Astioiden tekeminen oli kivaa ja etenkin lasittaminen oli kivaa puuhaa. Astian muotoilu alussa oikeaan muotoon oli hieman vaikeaa, mutta muuten mikään muu ei ollut erityisen vaikeaa eikä suurempia ongelmia tullut vastaan. Lasittaminen oli helppoa ja kivaa. Käyttötarkoitus, koristeeksi joko omaan huoneeseen tai olohuoneeseen ja joskus astioihin olisi kiva laittaa jotain pientä syötävää kuten karkkia. Kokonaisuudessaan astiat onnistuivat mielestäni ihan hyvin, mutta enemmän olisin voinut kiinnittää huomiota ajankäyttöön. Astiat ois voinu olla myös hieman isompia. Opin astioita tehdessä monia taitoja, kuten lasittamista, muotin tekemistä ja saven käyttöä. Astioiden tekeminen oli kiva kokemus! Annika

 

Iloisen reliefin valtaavat oranssit hiukset. Aliisan työssä on taitavaa lasitteiden käyttöä.

Iloisen reliefin valtaavat oranssit hiukset. Aliisan työssä on taitavaa lasitteiden käyttöä.

KU9-kurssilla tehtiin lasitusharjoituksia pienille keramiikka-palasille, joista sai tehdä koruja, jääkaappimagneetteja ja avaimenperiä. Keramiikan ja lasittamisen maailmaan päästiin hyvin tekemällä reliefit. Jugendista ja Art nouveausta inspiraation saaneita keramiikkareliefejä syntyikin erilaisista aiheista, joissa tyylikauden lisäksi oli runsaasti luonnonmuotoja.

Luonnokset ja lasituskokeilut takaavat hyvän lopputuloksen.

Luonnokset ja lasituskokeilut takaavat hyvän lopputuloksen.

Syyskuun lämpimät päivät houkuttivat ulos maa- ja ympäristötaiteen pariin. Lukion lähiympäristöön luonnonmateriaaleista syntyneitä töitä esiteltiinkin kuviksen blogissa jo aiemmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lopputyönsä kurssilaiset tekivät valitsemastaan aiheesta. Innoittajana saattoi olla Louise Nevelson upeine reliefeineen. Osa Nevelsonin töistä on kuin assemblaaseja. Lopputyönä syntyi myös keraamisia hahmoja, joiden siivet syntyivät monenkirjavista materiaaleista aina pitsiliinoista metallilankaan asti. Ympäristöön sulautuvat kanaverkkoveistokset olivat kolmas lopputyövaihtoehto.

Japanilainen paperitaittelu, origami sai uuden ilmeen kun Aliisa teki origamikurjista kultaisen taideteoksen.

Japanilainen paperitaittelu, origami sai uuden ilmeen kun Aliisa teki origamikurjista kimalteella kuorrutetun kultaisen taideteoksen.

Pitkulakissa kiipeilee koulun käytävillä. Tassut savea, ruumis kangasta ja etu-, sekä takapää kanaverkkoveisto-tekniikalla.  Riikka ja Pasi

Pitkulakissa kiipeilee koulun käytävillä. Tassut savea, ruumis kangasta ja etu-, sekä takapää kanaverkkoveisto-tekniikalla. Riikka ja Pasi

Hiukset valtoimenaan reliefissä. Elsa

Hiukset valtoimenaan reliefissä. Elsa

Merin värikäs perhonen ja lasituskokeiluja.

Imagination, what a gift! Merin värikäs perhonen ja lasituskokeiluja.

Merin lohikäärmeveistos on saanut metallilankasiivet selkäänsä.

Merin lohikäärmeveistos on saanut metallilankasiivet selkäänsä.

Lohikäärme vartioi kulta-aarretta.

Lohikäärme vartioi kulta-aarretta.

Dragonfly Halusin tehdä siipityön, koska se oli mielestäni kiinnostavin. Päätin tehdä lohikäärmeen, koska muut ideat eivät olleet toteuttamiskelpoisia (ainakaan materiaalista savi). Lohikäärmeen ruumiin teossa kesti monta kuvistuntia, mutta se oli sen arvoista. Työ oli jokseenkin epävakaa ja pelkäsin sen hajoavan raakapoltossa. Se onneksi säilyi muutamaa halkeamaa lukuunottamatta ehjänä. Lasitin työn vihreällä lasitteella, koska huoneessani ei ole vielä vihreää lohikäärmettä. Siivet olivat hankalat. Alkuperäinen ajatus oli käyttää silkkipaperia, mutta se ei kuultanut läpi kuten olisin halunnut, joten laitoin pelkät rautalangasta tehdyt kehikot ja roiskin niihin kultamaalia. Liimasin myös kultaisia helmiä lohikäärmeen hännän viereen, aivan kuin se vartioisi aarretta. Kuten lähes jokaisessa tarinassa ja mytologiassa kerrotaan, lohikäärmeet ovat kullan ja muiden kauniiden asioiden perään, joita he vartioivat, ettei kukaan vie niitä niiltä. Työtä oli kiva tehdä ja se haastoi juuri sopivasti. Meri

Ilarin jämäkällä nallella on metallilangasta punotut siivet.

Ilarin jämäkällä nallella on metallilangasta punotut siivet.

Tein lopputyöksi savesta karhuhahmon. Päätin lopputyöaiheen heti kun kuulin tehtävän. Päätin tehdä savesta eläinhahmon ja päädyin pienen suunnittelun jälkeen valitsemaan karhuhahmon. Työstin savea muotoilemalla ja kaivertamalla. Siivet tein rautalangasta taivuttelemalla ja punomalla. Lopuksi maalasin hahmoni ruskealla peitevärillä. En käyttänyt sitä uunissa. Ilari

Lasituskokeiluja ja sudenkorentoreliefi.

Lasituskokeiluja ja sudenkorentoreliefi.

Jaanan Raahe-koira on saanut siivet.

Jaanan Raahe-koira on saanut siivet.

Muisto kodista Savesta valmistettu koira syntyi hetken mielijohteesta kun en vain keksinyt mitä tekisin siipien kaveriksi. Vaikka työn suunnittelu vei useita tunteja, itse valmistukseen ei kulunut kauaa. Olen tyytyväinen, että työ onnistui noin hyvin paineen alla ja kaikki, lasituksen väri, siipien koko ja muoto sopivat niin hyvin yhteen. Aiheena raahekoira on minulle tosi tärkeä, sillä varsinkin juuri oman kotikaupungin historia on lähellä sydäntäni. Jaana

Akun värikäs kilpikonnareliefi.

Akun värikäs kilpikonnareliefi.

Jennin yksivärisessä lopputyö.

Jennin yksivärisessä lopputyössä valkoinen väri pelkistää monimuotoisen sommittelun.

Jennin sinisävyisessä reliefissä on runsaasti yksityiskohtia.

Jennin sinisävyisessä reliefissä on runsaasti yksityiskohtia.

Kultainen kaupunki on saanut inspiraationsa Nevelsonin reliefeistä. Milka ja Venla tekivät kaupungin yhteistyönä.

Kultainen kaupunki on saanut inspiraationsa Nevelsonin reliefeistä. Milka ja Venla tekivät kaupungin yhteistyönä.

Kynsilakkastadi ”Kynsilakat asuvat suurkaupungissa Kynsilakkaplaneetalla. Ihmisille ne näyttäytyvät kynsilakkojen muodossa, mutta ulkomuoto on todellisuudessa karmeampi. Meille tutut ja turvalliset  kynsilakat ovat todellisuudessa ulkoavaruuden ufoja!” Päätimme tehdä reliefin, sillä tykkäämme näperrellä ja muut vaihtoehdot eivät houkutelleet niin paljon. Idea lähti muodostumaan kynsilakkapulloista ja maisemaksi melkein itsestään syntyi suurkaupunki. Kynsilakkapullot teimme savesta ja ”talot” ovat maitopurkkeja. Autot, mopot ja ufot löysimme kotoa vanhojen lelujen joukosta. Kokosimme reliefin kuumaliimalla. Väri oli aluksi ongelma, mutta lopulta totesimme, että kultainen kuvastaa hyvin suurkaupungin tunnelmaa. Työ piti maalata useaan kertaan, kaksi kertaa spraymaalilla ja kerran akryylimaalilla. Työtä oli mukava tehdä, kun saimme yhdistellä savityötä ja muuta askartelua. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen.” Venla ja Milka

Milkan vaaleanpunainen perhonen lentää turkoosin väriseksi lasitetulla taustalla.

Milkan vaaleanpunainen perhonen lentää turkoosin väriseksi lasitetulla taustalla.

Venlan luonnoksia ja lasituskokeiluja. Lasituskokeiluista saatoi tehdä kauniita jääkaappimagneetteja.

Venlan luonnoksia ja lasituskokeiluja. Lasituskokeiluista saatoi tehdä kauniita jääkaappimagneetteja.

Venlan kirahvi-reliefin taustalla kiemurtelee jugend- tyylistä lainattuja kasviaiheita.

Venlan kirahvi-reliefin taustalla kiemurtelee jugend- tyylistä lainattuja kasviaiheita.

Herkkä perhosreliefi on lasitettu vaalein sävyin.

Herkkä perhosreliefi on lasitettu vaalein sävyin. Emmi

Iidan enkeli on lasitettu kraklatulla lasitteella. Siivet se on saanut virkatuista liinankappaleista.

Iidan enkeli on lasitettu kraklatulla lasitteella. Siivet se on saanut virkatuista liinankappaleista.

Vilman värikäs elefanttireliefi.

Vilman värikäs elefanttireliefi.

Emmin merellinen reliefi Louise Nevelsonin hengessä.

Emmin merellinen reliefi Louise Nevelsonin hengessä.

Meren äärellä Tämä työ on saanut paljon vaikutteita merestä, sillä idea lähti liikkeelle laatikossa jo pitkään lojuneista simpukoista. Tukevalle taustalle on liimattu erilaisia pikkuesineitä ja työhön on liitetty myös punottuja lankoja kehistämään ja pehmentämään sitä. Väriksi  valitsin vitivalkoisen sijasta vähän pehmeämmän norsunluun sävyn. Olen hyvin tyytyväinen työhöni, enkä lähtisi siinä mitään muuttamaan. Se sopisi mielestäni hyvin esim. meren rannalla sijaitsevan mökin seinälle meren aaltojen jatkoksi. Emmi

Possu vartaassa. Joonatan ja Aku

Possu vartaassa. Joonatan ja Aku

Raahen lukiolaisten ryhmä teki 2.-3.12.2010 opintomatkan Helsinkiin. Matkaan lähti kuusitoista yhteiskuntaopin kurssilaista ja kaksi opettajaa. Reissuohjelmassa oli opastettu vierailu Eduskuntatalossa ja kansanedustajan tapaaminen. Perjantaina tutustuttiin Valtion taidemuseo Ateneumin kokoelmiin ja Senaatintorin arkkitehtuuriin. Eevi, Kristiina, Eva ja Emilia pitivät matkan aikana villiintyneen reissunallen ARTUN kurissa, kuten Artun matkapäiväkirjasta voi lukea:

We left at 5:30 AM from Oulu and Arttu was really sleepy. When we arrived in Helsinki we ate a delicious lunch at restaurant Manala.

Aamulla lähdettiin matkaan neljältä, Arttua väsytti HELskuukkelin paljon, mutta oppilaat olivat kaikki virkeitä ja kirkassilmäisiä. He ärsyttivät Arttua silkalla ”:D” -olemuksellaan.

Arttu kärtsyili kun ei päässyt ST Urho’s pubiin. Pottu otti tappion hyvin, mutta Tintin oli pideteltävä vauhkoa Arttua. Ravintola manalassa nautittiin herkullinen lounas, Arttu tosin diivaili taas eikä suostunut syömään ruokaansa loppuun.

Kansallismuseo

After lunch we visited the National Museum and Arttu met a relative that had been turned to stone. (not the moron under Arttu)

Kansallismuseossa Arttu tapasi sukulaisensa, jonka oli Tintin kertoman mukaan velho kivettänyt. Peruna ja Arttu kiipeilivät tietenkin korkeuksia uhmaten lähemmäs. Akseli Gallen-Kallelan kattofreskot miellyttivät oppilaita suuresti, mutta Arttu halusi vain vapaa-ajalle ja bilettämään.

Eduskuntatalon portailla

Arttu got to visit Eduskunta too. There he picked up an charming security guard.

Seuraavaksi lähdettiin Eduskuntataloon. Ensin saimme tosin leikkiä portaissa kun meitä ei vielä haluttu ottaa vastaan.

Sitkeän odottelun jälkeen pääsimme sisään ja perusteelliseen turvatarkastukseen. Täällä Arttu iski häikäilemättömästi turvavartijan…

Eduskunnan suuressa salissa

Eduskunnassa pääsimme seuraamaan mm. täysistuntoa. Tätä oli odotettu ja oppilaat olivat innoissaan. He seurasivat kokoontumista suurella mielenkiinnolla, kun Arttu taas nurisi ja halusi Helsingin keskustaan.

Heti vapaa-ajalle päästyämme löysimme etsintäkuulutuksia Artusta. Kaupunkia kierreltyämme olimme kiltisti lähdössä hotellille. Mutta Arttu se vain halusi bilettää. Pakon kanssa oli hotelliin raahattava, Helsingin vilkkaaseen yölämään yritti koko karhu kadota. Aamulla oli vaikeaa saada Arttua ylös, (kuten voi odotttaa tuollaisen riehunnan jälkeen) perunaa vain löi. Alkoi ilmetä, miksi jo matkan alussa Aki oli vaatinut, että me matkaamme Artun kanssa…

Kiireisissä tunnelmissa menimme Ateneumiin Suomen kaunista taidetta katselemaan. Väsynyt Arttu vain läimi saattajiaan. Sitten maleksimme piiloon giftshoppiin.

Talvinen Havis Amanda

The next day we went to Ateneum to see finnish art. Yet again, Arttu picked up a security guard. At the senaatintori our art teacher pointed out sculptures of naked ladies.

Sitten kuviksenopettaja näytti meille lisää alastonkuvia naisista. Senaatintorilla oli myös hylkeitä. Arttu katsoi kylläkin hylkeiden keskelle.

Presidentinlinna

Unfortunately Arttu was not invited to the President’s castle, but at least he saw the grouchy guards.

Presidentinlinnaan ei taaskaan tullut kutsua. Koska vihaiset lumivartijat olivat ulkona, ei Arttukaan mennyt vaatimaan tilanteeseen selvennystä. Peruna kenties olisikin, mutta jälleen kerran yliluonnollisia Tolkien-voimia käyttäen oli Luoto aavistanut perunain juonet. Presidentinlinnaan oikaisu olisi (avoimista porteista huolimatta) vähintään yhtä kiellettyä kuin Artun heittäminen päin Sauli Niinistöä. Arttu olisi halunnut lisää kuuluisuutta ja medianäkyvyyttä. Kuka muukaan olisi moista keksinyt.

Aleksanteri II

Ihailimme myös Helsingin tuomiokirkkoa, sekä rakennuksesta poispäin katselevaa Aleksanteria. Eva ja Tintti olivat jäädä jälkeen kun laskeuduttiin yli 40 jäistä porrasta. Lammas ja juures harppoivat jo horisontissa Artun kanssa kun osasivat ynnätä yllättävän väen vähentymisen ja ”ODOTTAKAA!!” -huutojen merkityksen.

We saw more sculptures in the university. They were all replicas, though. Later on Arttu ate a late lunch with a few of Aki’s stalk- err, students. Around 3PM we went back to the railway station and got ready to go home.

Kävimme myös ihailemassa antiikin kipsiveistos-kopio juttuja yliopiston päärakennuksessa. Niitä oli sensuroitu aika paljon. Oppilaiden mielet lepäsivät ja ajatukset pysyivät tavallistakin puhtaampina. Arttu ei jostain syystä ollut mielissään. Tämän jälkeen menimme syömään roskaruokaa. Tämän jälkeen palasimme rautatieasemalle kotimatkaa odottelemaan. Arttu kiusasi meitä jälleen ja pitkästä matkasta väsyneenä läpsi taas kaikkea mikä tielle osui. Suruisina menimme etsimään lohtua Luodolta, mutta ”ei Artusta tuollasita voi uskoa.”  D:

LUE LISÄÄ SEIKKAILUJA ARTTU-SIVULTA!

Juho viimeistelee makkaratekniikalla käsinrakennettua keramiikkaruukkua. Ruukun pinnalla kiemurtelee kiinalainen lohikäärme.

KU2  ja KU9 kurssilaiset tutustuivat Kiinan keramiikkataiteeseen, jonka jälkeen teimme keramiikkaveistoksia. Aiheeksi muotoutuivat opiskelijoiden mielikuvat Kiinasta: kiinanmuuri, paperi, riisinviljely, bambu, itämaiset kirsikkapuut ja karppilammet. Kiinan mytologiassa esiintyvät lohikäärmeet sopivat hyvin keramiikan koristeluun. Länsimaisessa kulttuurissa prinssi tai pyhä Yrjö surmaa lohikäärmeen, paholaisen symbolin ja pelastaa prinsessan, mutta Kiinassa moinen ei tulisi kuuloonkaan: lohikäärme edustaa hyvää. Lohikäärme on rohkeuden symboli ja esimerkiksi hyvää tekevän sateen tuoja. Kuuntele lohikäärmeiden merkityksestä Kiinan kulttuurissa.

Tutustu upeaan panoraamaan kiinanmuurista.

Pelargonian lehdistä ja keramiikkatyön muodosta tehtiin luonnoksia.

Keramiikkatyön koristeaiheeksi sai valita Kiinan kulttuurin tai koristelun saattoi tehdä myös konkreettisemmasta aiheesta, luokassa kasvavasta tuoksupelargonian lehdistä.

Ruukun pinnan reliefin aiheena on luokassa kasvavan tuoksupelargonian lehti.

Kipsinnen Nefertiti ja kuvisluokan pelakuut.

Itse tehtyihin keramiikkaruukkuihin sai halutessaan istuttaa pelargonian alun.

Keramiikkaveistoksessa on tutkittu kankaan laskostumista ´draperiaa´ja taisteluun jännittyneen ihmisen anatomiaa. Matias. Suurikokoisen ruukun kyljessä on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä.

Lohikäärmeiden kiemuroita raakapolttoon menevässä Emilian keramiikkaruukussa.

Riksakyydissä on ilotulitelaatikoita. Etualalla kaksi Kiinan keramiikkataidetta mukailevaa sammakkoa.

Raakapolttoon menevät työt kuivumassa.

Lohikäärme. Keramikkkaruukkussa kiemurteleva lohikäärme on tehty makkaratekniikalla, lohikäärmeen suomukuviointi on paineltu saveen ja lopuksi työ on maalattu akvarelleillä. Juho

Joo tässä olis tälläinen loistava lochness vesilohikäärme tuotoksena, työstä hajosi siipi ihan palasiksi, joka ei näy kuvassa. Idea vesihirviöön tupsahti sattumalta Wasingtonin vapauden obeliskista johon Matias otti ja pyöräytti obeliskin mutkalle joka näytti aivan lochness hirviöltä. Kiitos idean avusta Matiakselle. Lauri

Terrakottasoturin pää. Nicole

KU9 Kuvanveisto ja keramiikka -kurssilla vierailtiin Raahen museossa tutkimassa kirkkosalin barokkienkeleitä ja pyhimyskuvia. Raahen museon yläkerrassa on merimiesten ja matkalaisten kaukomailta tuomia matkamuistoja kaukomailta,  esineistöä myös Kiinasta.

Raahen museossa KU9-kuvisryhmä tutki Kiinasta tuotua esineistöä. Raahen museon kokoelmat on portti maailman kulttuureihin! Kiinalaisia nukkeja museon vitriinissä.

Lasitusharjoituksia valusaviastioihin. KU9 Kuvanveisto- ja keramiikka -kurssin näyttely koulun pääportaikossa.

KU2-kurssilaisten tekemiä ruukkuja, joiden koristeaiheina on Kiina tai vaihtoehtoisesti luokan sitruunalle tuoksuvan pelargonian lehdet.

Etualalla on kiinalaisaiheinen ruukku, jossa kuva-aiheina on lohikäärme ja pionit. Pioni sen takia, koska se on kiinan kansalliskukka. Ruukusta tuli aika iso, koska sitä oli hauska tehdä ja se vain tuntui kasvavan kuin itsestään.  -kristiina

KU9 Kuvanviesto ja keramiikka- kurssilaisten kanssa on ollut tapana vierailla Raahen museon ainutlaatuisessa kirkkosalissa, jossa on pysyvästi esillä 1600-luvun puuveistoksia ja vanhan kirkon maalauksia. Kellotapuliin siirretyt esineet säilyivät Raahen kirkon palosta 1908. Pietari Brahen lahjoittamasta tammesta veistetty saarnastuoli tuhoutui palossa. Kirkon palosta kerrotaan mm. lauantain 25.7.1908 Raahe-lehdessä. Kirkkosalissa on esillä Mikael Toppeliuksen maalausten koristama Pulkkilan kirkon saarnastuoli.  Kirkkosalin veistokset on tehnyt luultavasti ranskalainen Michel Balt. Museo-oppaan kertoessa veistosten värikkäitä taustoja, kurssilaiset piirsivät yksityiskohtia veistoksista lyijykynäpiirroksiksi. Piirtäessä tulivat tutuksi niin pyhimyslegenda Agathasta kuin myös Suomen vanhimmaksi tituleerattu vaivaistukki.

Barokkienkeleiden kuvallista tutkimista Raahen museon kirkkosalissa.

Pikaluonnoksia kirkkosalissa. Juuso

Barokkienkeleitä lyijykynäpiirroksena. Matias

Kirkkosalin veistosten lisäksi kuulimme lyhyesti museon pienestä kiinalaisten esineiden kokoelmasta. Merimiesten ja matkalaisten tuomana on raahelaiskoteihin jo 1800-luvun puolella tullut runsaasti tuulahduksia kaukomaista. Museon yläkertaan on koottu matkamuistoja ja tuliaisia ulkomailta.

Lukiolaisia kiinnosti säilötyt ulkomaaneläjät ja matkamuistoja ja kummallisuuksia täynnä olevat vitriinit. Maailmalla olivat yläluokan keskuudessa vielä 1800-luvulla muotia kuriositeettikaapit tai -huoneet, (wunderkammer, cabinet of curiosites), joihin kerättiin luonnon ja kulttuurin (myös väärennettyjä) kummallisuuksia kaukomailta. Mielestäni museon yläkerran esineistössä on kuriositeettikamarin henkeä. Vieraista kulttuureista kertovat vitriinit saavat kaukokaipuun ja mielikuvituksen liikkeelle: shabteja Egyptistä, laatta Pompeijin talon lattiasta, kreikkalaisen veistoksen pää, koralleja, lentokaloja… lukemattomia portteja taidehistoriaan ja vieraisiin kulttuureihin kotimuseossamme.

Merimiesten ja matkalaisten raahelaiskoteihin tuomaa kiinalaista esineistöä, pienoisveistoksia ja kiinalainen kenkä.

Museo-opas kertoi erikoisesta Kiinan kulttuuriin, menneisiin kauneusihanteisiin kuuluneesta tavasta: naisten jalkojen  sitomisesta. Olisiko epämukavilla korkokengillä kävelevä nainen esimerkki nykyajan kivuliaasta kauneusihanteesta, nykyajan laimeampi vastine jalkojen sitomiselle? Raahen museon kiinalainen kenkä ei ole kuitenkaan perinteinen sidottujen jalkojen kenkä, jollainen löytyy Oulusta Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmista.

Itä-Aasialainen eläimen selkänikamasta tehty pyhimysveistos.

Raahen museo on maailman- ja paikallishistorian aarreaitta, jossa voi vierailla oppien aina uutta. Hyvä keino syventyä monipuoliseen kokoelmaan on olla haukkaamatta liikaa – tällä kertaa keskityttiin pääasiassa kirkkosalin teoksiin. Rantakadun museo on useimmille raahelaisille tuttu, mutta nytkin lukioryhmässämme oli opiskelija, joka ei ollut vieraillut rakennuksessa koskaan. Myös vaihto-oppilaamme Australiasta syvensi käsitystään Raahen historiasta ja aikoi vierailla lyhyen vierailun lisäksi toistamiseen.

Eläinkunnan ja eri kulttuurien ihmeitä museon yläkerrassa.

Blog Stats

  • 168 808 hits