You are currently browsing the tag archive for the ‘kilpailu’ tag.

Näyttelyn avajaisissa Galleria Myötätuulessa

Vierailimme joulukuussa 2013 Essi Korvan näyttelyssä Galleria Myötätuulessa. Kaksi KU1-ryhmää pääsi nauttimaan avajaistunnelmasta ja juttelemaan taiteilijan kanssa. Näyttelyavaisissa esiintyi Raahen musiikkiopiston sellotrio ja kulttuuritoimi tarjosi kaikille avajaisvieraille torttukahvit ja muita jouluherkkuja.

Tunnelmia näyttelyavajaisista

Tunnelmia näyttelyavajaisista 10.9.2013. Viisikymmentä lukiolaista tutustui näyttelyavajaistapahtumaan ja taideteoksiin.

Essi Korvan näyttely puhutteli lukiolaisia. Kaksi ryhmää pääsi näyttelyn avajaisiin, muiden kurssilaisten kanssa vierailimme näyttelyssä oppituntien aikaan.

Näyttelyssä oli esillä taidokkaita puuveistoksia, joiden hahmot puhuttelivat kuviskurssilaisia.

Näyttelyssä oli esillä taidokkaita puuveistoksia, joiden hahmot puhuttelivat kuviskurssilaisia.

Näyttely oli hyvin- kihetova ja aidon tuntuinen. Se herätti paljon tunteita ja teoksia teki mieli pohtia pitkään ja rauhassa. Opin keskittymään näyttelyn teoksiin ja niiden yksityiskohtiin paremmin kuin ennen. Venla

Näyttely oli mielenkiintoinen katsoa, mutta toi ahdistavia ja pelottavia ajatuksia. Laura

Galleriavierailu oli erittäin inspiroiva! Teosten erikoiset materiaalivalinnat ja -yhdistelmät jäivät mielen pohjalle kutittelemaan. Erityisesti hahmojen hiukset, lehmän j ahevosen häntäkarvat, olivat upean näköisiä. Toinen hieno elementti oli puun käyttäminen materiaalina. Puun omia muotoja ja kuvioita oli käytetty taidokkaasti hyväksi. Hahmojen silmät olivat pelottavat, mutta taidokkaasti toteutettu. Iida

 

20131211_134130

Taidetosten tunnelmat vaihtelivat lukiolaisten mielestä surumielisyydestä kauhuun. Veistosten materiaalinkäyttö oli ennakkoluulotonta.

Raahen lukion kuviksen jouluperinteeksi on muodostunut vierailu Soveliuksen talon joulussa, jossa laivapatruunin kodin joulu on melkoisen herraskainen komeine kuusineen ja herkkukoreineen. Vihreän talon salin joulukuuseen on ripustettu ikivanhat paperista leikatut koristeet 1800-luvulta. Kuusen koristeet on askarrelut Maria Hedman s. 11.2.1833 Oulu). Maria meni naimisiin raahelaisen Johan Friemanin kanssa ja koristeet ovat päätyneet Raahen museolle. Vaatimattomampaan merimiehen tuvan jouluun voi tutustua pakkahuoneella ja Kruununmakasiinimuseolla on esillä jouluseimiä.

Ku2-kurssilaiset Soveliuksen talossa ihastelemassa suomen ehkä vanhimpia joulukoristeita.

Ku2-kurssilaiset Soveliuksen talossa ihastelemassa suomen ehkä vanhimpia joulukoristeita.

Raahen historiaa tutkinut Samuli Paulaharju kirjoittaa, että ”rikkaiden raahelaisten joulukuusi loisti kuin paratiisipuu ja oli koristettu mitä moninaisimmilla paperihetuloilla. Suikaleisiin liimattiin kaikennäköisiä kuvioita, joita oli leikelty Heickellin mamsellilta ostetuista kulta- ja hopea- ja monenväirisestä kiiltopaperista”.

Annan juhlat vihreässä linnassa

Annan juhlat vihreässä linnassa

Olipa kerran vuuesa tuo annanpäivän aamu…

Tuunaa päähine-kilpailun tuomaristolla oli vaikea tehtävä valita voittaja kymmenistä kierrätysmateriaaleista tehdyistä kilpailutöistä.

Tuunaa päähine-kilpailun tuomaristolla oli vaikea tehtävä valita voittaja kymmenistä kierrätysmateriaaleista tehdyistä kilpailutöistä.

Tuunaa päähine! -kuviskilpailu

Raahen opetustoimen Taikakuu- taito- ja taideaineiden kehittämisryöryhmä järjesti Tuunaa päähine!-kilpailun, jossa jo viidennen kerran tehtiin Annanpäiville 9.12. kierrätysmateriaalista taideteoksia. Eriskummallisista fantasia- ja arkipäähineistä kerättiin näyttely Patalaan, jossa yleisöllä oli mahdollisuus äänestää suosikkinsa. Ääniä annettiin 225 kpl ja huumoripitoinen ja luova kilpailu toi hyvän mielen. Aiempina vuosina kierrätysmateriaaleista on syntynyt kilpailussa joulukoristeita, adventtikalentereita, koruja ja lyhtyjä. Mitä keksitään ensi vuonna?

Valoa Oulussa! – mikseipä joskus myös meidänkin kotikaupungissa?

Inspiraatiota syksyn kuvistöihin antoi Oulussa järjestetty Valoa Oulu!-tapahtuma, jossa mm. koulujen ja eri järjestöjen tuoma valotaide pisti ihmiset liikkeelle marraskuun pimeyteen. Teokset levittäytyivät ympäri kaupunkia. Milloinkas me lukiolaiset intouduttaisiin valotaiteesta? Kuvisope lennätti muinoin 2000-luvun alussa valaistuja leijoja Valon voimat -tapahtumassa Suomenlinnassa, Helsingissä. Ehkäpä tulevana syksynä kehitellään uudenlaista välkettä Raahen myrskytuuliin…

Oulussa Valoa Oulu! -tapahtumassa oli esillä maitokartongista taiteltuja origameja.

Oulussa Valoa Oulu! -tapahtumassa oli esillä maitokartongista taiteltuja origameja.

Valoa Oulu!-tapahtumassa oli esillä upeita lyhtyjä. Kaipaisiko Raahenkin syksy taidevaloa?

Valoa Oulu!-tapahtumassa oli esillä upeita lyhtyjä. Kaipaisiko Raahenkin syksy taidevaloa?

Taikakuu kumottaa kirkon yllä

Taito- ja taideaineiden työryhmä Taikakuu järjesti marraskuussa täydennyskoulutusillan Raahen opetustoimen opettajille yhteistyössä Raahen seurakunnan kanssa. Tapahtumapaikkana oli vastikään peruskorjattu Raahen kirkko. Tavoitteena oli pohtia, kuinka kirkkoa voisi käsitellä taito- ja taideaineiden opetuksessa – onhan kaupungin arvorakennus, kaupungin arvokkain soitin ja suurikokoinen Järnefeltin arvomaalaus tutustumisen arvoisia! Illan aikana luonnosteltiin kirkon yksityiskohtia, kuunneltiin kanttorin esittely uruista, sekä urkumusiikkia. Kirkon historia ja kirkkotekstiilit tulivat tutuiksi. Ennen iltapalaa pääsimme käymään myös korkealla kirkontornissa! Kiitokset Raahen seurakunnalle mielenkiintoisesta illasta, opimme paljon uutta!

Taikakuu-ryhmä järjesti täydennyskoulutusillan. Kuvisope kiipesi Raahen kirkontorniin.

Taikakuu-ryhmä järjesti täydennyskoulutusillan. Kuvisope kiipesi Raahen kirkontorniin.

Koulun historia esillä myyjäisissä

Raahen yhteislyseon ja lukion seniorit ry. myivät naistenmessuilla tuotteita toimintansa rahoittamiseen. Seniorit ovat muistaneet usein stipendein taito- ja taideaineissa menestyneitä ylioppilaita. Suunnitteilla on ensi vuodeksi myös senioreiden toiminnasta kertovan logon suunnittelu. Pitkäaikaisen rehtorin Antti Saarimäen piirtämät joulukortit tekivät kauppansa. Antti Saarimäen taiteellista tuotantoa oli esillä Raahessa jokunen kesä sitten: blogiartikkeli Antti Saarimäen näyttelystä.

Seniorit

Tämän kevään ylioppilas Eevi Ylönen osallistui Suomi-Unkari-seuran Palanen Unkaria -kilpailuun. Eevi maalasi unkarilaisten taiteilijoiden jalanjäljissä kolme maalausta ja teki keramiikkaa koostaen niistä tunnelmallisen videon, jossa sukelletaan uniin ja yöhön.

Raahen opetustoimessa on useina vuosina vietetty kansainvälisyysviikkoa ja yksi teemamaista on ollut Unkari. Raahen kaupungin taito- ja taideaineiden työryhmä TAIKAKUU on koonnut ja valmistanut Unkariin liittyviä tehtäviä. Kuvataiteessa esille on nostettu mm. unkarilainen op-taiteen pioneeri Victor Vasarely.

Kilpailun voitti Puolalan koulun valinnaisen tekstiilityön 8. luokkien kilpailutyö ”Unkarilaista sinipainantaa kokeilemassa” ja voittajat matkaavat Unkariin palkintomatkalle. Kilpailutyössä esitellään mielenkiintoinen kankaankuviointitekniikka, jota kokeilemme varmasti tulevilla KU7/12 Kuvia kankaisiin -kursseilla :

KU3 Media ja kuvien viestit -kurssilla teimme videoita ilmaisella Photostory-ohjelmalla Suomesta. Musiikki esityksiin on Photostory-ohjelman omaa tai haettu Jamendo-sivustolta, jossa on tarjolla vapaasti julkaistavaa musiikkia esitysten taustaksi. Tehtävään motivoi Suomelle on tilausta -kilpailu. Osallistuminen kilpailuun oli vapaaehtoista.

Mikä Suomessa on parasta?

Vaihto-oppilaana Raahen lukiossa vuoden viettänyt kolumbialainen Camila teki Pauliinan kanssa Suomen kaunista talvea esittelevän videon:

Eeva-Liisa valitsi teemakseen suomalasen sivistyksen. Eikö esimerkiksi suomalainen koulu, kirjastolaitos tai vaikkapa osaaminen teknologiassa ole hehkuttamisen arvoisia asioita?

Marjan ja Lauran videossa näkyvät Suomen vaihtelevat vuodenajat:

Kimin ja Nooran video:

Juhani, Pauli, Joni ja Aku tutkivat videossaan suomalaisia arvoja:

KEVÄT TULEE -kollaaseja:

Pauliina otti valokuvia Raahen merimuseosta. Joissakin kuvissa meri on vielä jäässä, joissakin sula.

 

 KURKISTUS -joulukalenterikilpailu

Joulukalenterit ovat esillä Patalassa koko Annanpäivän ajan klo 20.00 asti. Joulupukki julkistaa kilpailun voittajat klo 18.00. Patalassa vierailee myös tiernapojat, kahvia, torttuja ja joulupuuroa on tarjolla. Kilpailuun saapui 71 kalenteria, joista useimmat oli tehty ryhmätyönä. Palkintoraati on tehnyt valintansa voittajista, mutta myös yleisön suosikkia saa äänestää. Tässä Raahen lukiolaisten kierrätysmateriaalista valmistettuja joulukalentereita:

jouluomena, Niina

Löysin hauskan idean joulukalenteriksi selailemalla kirjaa, jossa oli vinkkejä erilaisiin juttuihin joita tehtiin kirjoista. Kalenterini on siis tehty vanhasta kirjasta kierrätysideaa noudattaen. Muotoilin kirjan omenan muotoon käyttäen mattoveitseä ja saksia. Värjäsin vesiväreillä kirjan sivujen reunat punaisiksi. Lisäsin omenaan myös oikean puunoksan sekä lehden. Kalenterin luukut löytyvät sivujen välistä ja numero näkyy sivujen välissä. Yllätys löytyy tietyn luukun kohdalta. Kierrätyidea on ollut mielessä työtä tehdessä ja suurin osa työn materiaaleista onkin kierrätettyä. Niina

Niinan joulukalenteri on vanhoista kirjoista.

Useat taiteilijat käyttävät kirjoja taideteosten materiaalina. Hämmästyttäviä kirjataideteoksia löytyy internetistä: Funforever ja Offbeatearth.

Maailman jouluperinteet, Laura ja Marja

Aloitimme kalenterin rakentamisen etsimällä netistä tietoja eri maiden jouluperinteistä ja niihin liittyvistä hahmoista. Tietojen keräämiseen meni kauan aikaa ja samalla etsimme kotoa tyhjiä tulitikkurasioita, joista teimme kalenterin ”luukut”. Valmiit jouluperinne tietolaput tulostimme ja liitimme ne kuvan kanssa laatikoihin. Laatikot päällystimme mummolasta löytyneellä käytetyllä lahjapaperilla. Numerot laatikoihin teimme kultatussilla. Maapallo syntyi kanaverkosta, jota käytimme apumuottina ja tukena. Verkon päällystimme liimaliisterillä liimatuilla sanomalehden palasilla. Värjäsimme maapallon siniseksi ja liimasimme itse piirretyt vihreäksi väritetyt maanosat palloon. Tukipilarit teimme vanhoista pensseleistä, joihin lisäsimme kimallemaalia. Pensseleiden päähän lisäsimme jo ennen käytetyt styroksipallot, jotka saivat myös kultaisen värin. Maapallon sekä laatikot kiinnitimme pensseleihin ohuella siimalla. Tähdet tehtiin vanhan kirjan sivuista ja nekin maalasimme kullalla. Joulupukki ja porot ovat arvoitus? Saimme maapallon tasapainoon villalangan pätkillä, jotka yhdistimme uuten lankaan ja teimme loppuksi lankaan  kiinnityslenkin. Loppusilaukseksi lisäsimme kimalletta koko kalenteriin. Laura ja Marja

Emman joulukalenteri on tehty vanhasta akvarellirasiasta

Joulukalenteri on tehty tietokoneen styroksisesta pakkaussuojasta. Annika ja Sanna-Kaisa ovat tehneet monimuotoiseen kalenteriin erilaisia luukkuja.

Käytimme pohjana styroksista tietokoneen suojaa, johon oli helppo kaivertaa erilaisia koloja. Halusimme tehdä luukuista erilaisia ja käytimme kierrätysmateriaaleja mahdollisimman paljon. Kalenterin suunnitteleminen ja tekeminen veivät paljon aikaa. Lisäsimme työhömme yksityiskohtia, jotka tuovat siihen persoonallisuutta. Jouluvalot tuovat kalenteriin joulun tunnelmaa ja saavat sen valaisemaan pimeitä iltoja.  Suunnittelimme, että lahjoitamme kalenterin Raahen turvakodille. Annika ja Sanna-Kaisa

Joulukaltenteri on valaistu patterikäyttöisin jouluvaloin.

Jokainen joulukaltenterin luukku on erilainen.

Joulukalenteri koulun keittiön muovisista ruokapakkauksista

Jouluiset miehet tonttulakeissa

Idea työhöni lähti siitä kun selailin vanhoja Cosmopolitan lehtiä. Kalenteri tytöille! Luokasta löysin käytettyjä ruokapakkauksia ja päätin tehdä luukut niihin. Leikkasin pakkauksiin luukut mattoveitsellä ja liimasin julkkismiesten kuvat luukkujen sisälle. Sen jälkeen maalasin pakkaukset punaisella maalilla ja koristelin työn. Jasmin

Jouluinen Mic Steamy

Emmin työssä on käytetty lastenruokapurkkien kansia.

Lähdin rakentamaan joulukalenterin ideaa siitä, että halusin luukuiksi pilttipurkkien kansia. Vähän funtsittuani tajusin että nehän ovat jonkin sorttista metallia, joten nehän voi kiinnittää magneeteilla johonkin vanerinpätkään. Anastin siis varastosta monta kertaa alustana käytetyn kovalevyn ja maalasin sen sinivalkoiseksi. Aluksi ajattelin tehdä taustasta hieman taiteellisemman mutta siihen ei olisi ollut aikaa, ja on se nuinkin tosi hieno. Luukkujen ”yllätyksiä” mietin pitkään, ja runojen sanoista ja ties mistä päädyin biiseihin. Jokainen biisin nimi on leikattu kirjan kerrallaan sanomalehdistä, ja ne on liimattu käytetylle luonnospaperille. Pilttipurkkien kannet on paketoitu jämäsilkkiin ja numerolaput tehty niin ikää jämäpahvista. Biisit on enimmäkseen englannin kielisiä, mutta kovana aasian ystävänä ujutin mukaan myös korealaisia lempibiisejäni. Työn nimi on ”iCalendar” näin musiikkihengessä. Emmi

Purkinkansien takaa paljastuu tekijän lempibiisejä.

Pyromaanin Joulu, Atte, Annika ja Tommi

Ensin suunnittelimme työtä tarkoin ja huolellisesti. Sen jälkeen maalasimme isoa pahvinpalasta punaisella, kultaisella ja sinisellä maalilla. Maalaamisen jälkeen revimme lehdistä ruskeaa, vihreää ja keltaista väriä. Vihreistä lehdenpalasista teimme kuusen, keltaisista kuusen latvaan tähden ja ruskeista palasista kuusen rungon. Piilotimme tyhjiin tulitikkurasioihin pieniä leluyllätyksiä ja paketoimme rasiat lehdistä leikatuilla palasilla ja käytetyllä lahjapaperilla. Sen jälkeen laitoimme paketteihin lahjapaperinarut. Sitten liimasimme paketit kalenteriin ja kirjoitimme paketteihin numerot. Lopuksi lisäsimme työhön ”pikkuhienouksia” kuten mm. kimalletta ja koristelimme kuusen kankaanpalasin ja kangasnauhoin. Atte, Annika ja Tommi

Milla ja Jenna

Milla ja Jenna

Jouluinen tehtävälokero 🙂

Ihan ensimäisenä tul mieleen pilttipurkit, halusin tehdä jotakin niiden kanssa, en tiennyt mitä tekisin . Myöhemmin tunnin pääteeksi opettaja antoi laatikkoon jotta keräisin purkit pois ja siitä ajattelin ”hei tähän mahtuu kaikki”. Jokaisen tunnin alussa suunnitelmat muuttuivat. Lopuksi tuli sellainen tehtävälokero, joka on suunnattu kuolunikäisille lapsille jotka ovat kiinnostuneet kielten opiskelemisesta. Koska tehtävälokerossa on tehtäviä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Carina

pilttipurkkijoulukalenteri

joulukalenteri yleiskuvana. Kansi napapiirin matkamuistomyymälän pussista

Vanha pahvilaatikko ja vessapaperin hylsyjä – siinä on Tee se itse! -kalenterin sydän. Kalenteri asetetaan tasolle, kuten työpöydän reunalle tai hyllyyn siten, että ovet avautuvat ylöspäin. Muutoin karkkipaperein koristellut hylsyt putoavat. Kalenterissa ei ole yllätyksiä – siitä se nimi tuleekin. Joka päivä eteen tulee uusia, jouluisia juttuja, joita haluaa myöhemminkin muistaa; hyvä piparkakkuohje, hauska joulukuva lehdessä taikka Jipun joulu -konsertin lippu. Esimerkiksi sellaista voi säilöä hylsyjen sisälle. Kun seuraava joulu koittaa, luukun takaa paljastuu viime joulun muistoja ja tunteita. Tavallaan kalenteri säilöö muistoja ja se on aina omistajansa näköinen! -Jutta

Luukkuja

Muihin Raahen opetustoimen järjestämin Taito- ja taideaineiden kilpailuihin ja tehtävävinkkeihin voit tutustua TAIKAKUU-sivulla.

Annanpäivät Patalaan 2011 lehtiartikkeli.

Merimuseolle ja Soveliuksen talolleki pääsee ihan iliman eestä ilta kaheksaan asti!

Koulujen kulttuuriympäristöprojektin arviointiraati päätti palkita 1000 euron stipendillä kolme parasta Mistä olet?– verkkosivuille kerätyistä opetuskokonaisuuksista. Raahen lukion KU6-ryhmän ja Antinkankaan koulun 6. luokkalaisten yhteisprojekti oli yksi palkituista!

Mistä olet? -kunniakirja

Kunniakirja ja 1000 euron palkinto kannustavat jatkamaan kotiseudun kulttuuriympäristöihin liittyvien opintokokonaisuuksien toteuttamisessa.

Arviointiraadin lausunto :   RAAHEN LUKIO – ANTINKANKAAN KOULU          Hieno yhteistyöprojekti, jossa on mukana paikkakunnan lukio, alakoulu sekä museo. Projektikokonaisuudessa on käytetty monipuolisia työtapoja ja- menetelmiä. Mukana on kuvaa, tekstiä ja ääntä. Yhteistyö kahden koulun välillä on hyvä esimerkki siitä, miten koulut voivat toimia tuloksekkaasti yhdessä. Lukiolaisten ja alakoululaisten tutustuminen toisiinsa projektin myötä on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä paikkakunnalla. Projektin myötä koululaisten ja opiskelijoiden tietoisuus omasta ympäristöstään ja omista juuristaan on kasvanut.

Tutustu Raahen lukion ja Antinkankaan koulun raahelaista paikalliskulttuuria tutkivaan kuvapuhelutietokilpailuun tästä linkistä.

Tuhannen euron stipendi käytetään projektiaiheen mukaiseen toimintaan koulussa. Jatkamme yhteistyötä kuvataidekurssilaisten ja Antinkankaan koululaisten kanssa maakunnan kulttuuriympäristöissä seikkaillen ja uutta oppien. Raahen kulttuuriopetussuunnitelma antaa opintokokonaisuuksien suunnittelulle hyvän pohjan.

Suurkiitokset MISTÄ OLET? Koulujen kulttuuriympäristöprojektin järjestäneille Biologian ja maantieteen opettajienliitolle ja Äidinkielenopettajien liitolle. Kiitokset jälleen kerran mukavasti järjestetyistä museovierailusta Raahen museon väelle! Koulujen kulttuuriympäristöprojekti on toteutettu Suomen Kulttuurirahaston tuella.

Visionääri 20X0 -kilpailun palkinnot jaettiin Helsingin Munkkiniemessä IBM:n tiloissa 12.4.2011. Lukiolaisten sarjan kärkisijoille nousi kaksi Raahen lukion oppilasta. Kilpailun järjestäneet tahot kustansivat matkan Helsinkiin palkituille lukiolaisille ja opettajalle. Kilpailun virallisilla sivuilla on esitelty kaikki kilpailussa sijoittuneet työt.

Millaista on elämä tulevaisuuden kaupungissa tai tulevaisuuden maaseudulla? Onko ihminen muuttunut koneen kaltaiseksi? Entä millaista on koulunkäynti tulevaisuudessa ja miten vapaa-aikaa vietetään? Kysymyksiin vastattiin Ku4 kurssilla kuvataiteen keinoin. Useimmat aiheen innostamista kurssilaisista jatkoivat töitä kuviskerhossa, hyppytunneilla ja kotona. Mikä olisikaan parempi tapa hahmotella, visioida tulevaisuuden kaupunkeja tai koulua kuin visuaalisen kulttuurin tarjoamat keinot? Kuvataiteen tekniikkaharjoituksten jälkeen jokainen sai valita itselle läheisen ilmaisutavan kilpailutyön itsenäiseen toteuttamiseen. Valmiita kuvistöitä täydennettiin kirjallisella liitteellä.

Visionääri 20X0-kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa keskusteltiin ´World Cafe´-keskustelupisteissä tulevaisuuden koulusta. Tulevaisuutta pyritään ennakoimaan niin opetusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa kuin myös tietotekniikan ja ohjelmistojen kehittämissä. Keskusteluissa kuului ennakkoluuloton suhtautuminen tekniikan ja kulttuurin muutokseen ja nuorten aito huoli tulevaisuudesta. Kilpailun järjestäjät tuntuivat kuuntelevan aidosti kiinnostuneina kilpailussa menestyneiden visionäärien ajatuksia.

IBM:n ja HYOL:n edustajat onnittelevat lukiosarjan toiseksi tullutta Miia Tervoa. Lukiosarjan toiseksi tullut sai 300 euron palkinnon. Miian akryylivärimaalaus käsitteli tulevaisuuden kaupunkia – maaseudun ja urbaanin ympäristön suhdetta.

Eevin sarjakuva palkittiin lukiosarjan parhaana. Sarjakuva käsittelee tulevaisuuden koulua. Huikea 500 euron palkinto kannustaa jatkamaan persoonallisten sarjakuvien ja oman sarjakuvablogin parissa.

Helsingin sää hemmotteli visionäärejä. Kiasma kylpi auringossa, Rautatieasema mereltä nousseessa usvassa. Harmittelimme kun ARS näyttely avautuu vasta loppuviikosta. Ehkäpä nykytaiteen katselmukseen ehtii toisella pääkaupunkiretkellä vielä myöhemmin tänä vuonna? Helsingin tunnelmia tarttui open kameraan:

KOULU 20X0

Pohdi tulevaisuuden koulua; mitä ja miten siellä opitaan? Millainen on tulevaisuuden lukujärjestys? Täytyykö tulevaisuudessa enää ”tietää” mitään? Millaisia taitoja nuorten on tärkeää oppia? Entä millaisessa ympäristössä tulevaisuudessa opitaan ja millaisia välineitä opiskelijat käyttävät? Herättääkö kello vielä aamuisin seitsemältä, jotta kouluun ehditään ajoissa? Onko koululaisen elämä tulevaisuudessa yksinäistä puurtamista vai tuleeko oppimisesta yhteisöllisempää?

Eevin tulevaisuuden koulua käsittelevä sarjakuva:

Lisää Mestariperunan sarjakuvia voit lukea tekijän sarjakuvablogista.

KAUPUNKI JA MAASEUTU 20X0

Minkälainen ero tulevaisuudessa on maaseudun ja kaupungin välillä? Pohdi esimerkiksi, ketkä asuvat maaseudulla ja ketkä kaupungeissa ja millaisissa yhteisöissä eri ympäristöissä asutaan. Entä minkälaisia elinkeinoja kaupungeissa ja maaseudulla harjoitetaan?  Missä ja miten ruokaa tuotetaan ja miten elintarvikehuolto järjestetään?  Miten ihmiset liikkuvat eri paikkojen välillä? Onko tulevaisuudessa ylipäänsä maaseutua ja kaupunkia?

VIDEO-OHJEISTUS KILPAILUUN tässä linkissä.

Suuret kiitokset kilpailun järjestäjille kaikkien Raahen lukiolaisten puolesta!

ELÄMÄÄ TULEVAISUUDESSA

KU4-kurssilla osallistuttiin VISIONÄÄRI 20Xo-kilpailuun. Kurssilla harjoiteltiin kuvataiteen tekniikoita ja taidehistoriaa lyhyen harjoitustehtävän avulla, jonka jälkeen koko loppukurssin saattoi keskittyä kilpailutyön tekemiseen. Voiko taiteen avulla välittää omia pohdintoja kuvistöiden katsojille ja vastata siten kilpailun asettamiin kysymyksiin?

Millaista on elämä tulevaisuuden kaupungissa tai tulevaisuuden maaseudulla? Onko ihminen muuttunut koneen kaltaiseksi? Entä millaista on koulunkäynti tulevaisuudessa ja miten vapaa-aikaa vietetään? Kilpailukysymykset ja tausta-aineisto mietityttivät kurssilaisia kovasti. Taideteosten ideointia ja taustamateriaalin etsintää teimme yhdessä keräten mielenkiintoisia artikkeleita ja kuvia netistä sosiaalisen median uudella apuvälineellä. Tietokoneluokassa syntyi yhteinen Google.docs-tiedosto, kuvalliskirjallinen materiaalipakki taideteosten tausta-aineistoksi ja inspiraatioksi. Koko ryhmä pystyi työvälineen avulla muokkaamaan yhteistä kuva- ja tekstitiedostoa.

Visionääri 20×0-kilpailun järjestää historianopettajien liitto yhteistyössä IBM:n, Heurekan, Tiede-lehden ja Opetushallituksen kanssa lukuvuonna 2010-2011. Kilpailun teema on Elämää tulevaisuudessa. Kilpailun suojelijana toimii opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen. KU4-kurssilaiset pyrkivät hyödyntämään taideteoksissaan myös muissa oppiaineissa saamiaan tietoja.

Olli ja Atte pohtivat Ice Age and Sports -filmissä huumorin ja dokumenttielokuvan keinoin kuinka ilmastonmuutoksen tuomat ääri-ilmiöt vaikuttavat kansalliseen urheilukulttuuriin ja vapaa-aikaan:

Karina pohti kaupunkikulttuurin tulevaisuutta ja nuorten vapaa-aikaa värikkäässä akryylivärimaalauksessa:

Graffitti-taide liikkuu laillisuuden ja laittomuuden rajamailla. Akryylivärimaalaus 50x70cm, Karina.

Voisiko tulevaisuudessa kaupunki ja maaseutu kohdata näin? Lampaiden laidunmaaksi on hyödynnetty kiitävien junien välinen ratapenkka. Akryylivärimaalaus 50x70, Miia.

Akryyliväreillä tehdyssä taulussani kaupungistuminen näkyy selkeästi. Kaupungin leviäminen maaseudulle ilmenee lampaiden avulla, jotka ovat joutuneen junien keskelle lähelle kaupunkia. Kaupungin kiire ja liike näkyy liikkuvista junista, joista voi myös päätellä kaupungin tulevan kovaa vauhtia maaseutua päin junien tavoin. Taulussa yritän kertoa, ettei tulevaisuudessa ole enää selkeitä rajoja kaupungin ja maaseudun välillä, vaan ne sekoittuvat kaupunkien alituisesti laajentuessa. Miia

KILPAILUOHJEET VIDEOLLA

Minun kaupunkini -kuvataidekilpailu

haastaa oppilaat tarkastelemaan omaa kotikaupunkiaan erilaisista näkökulmista.

Yläkoulu ja lukio
Samuli Putron laulussa Minun kaupunkini kotikaupunki on rujo mutta rakas.

Millainen kotipaikka Raahe Sinulle, raahelaiselle nuorelle on? Millaisin värein, muodoin ja kuvin Raahe piirtyisi paperille? Mitä muistat Raahesta, jos muutat täältä joskus pois? Minkälaiset kotikaupungin mielikuvat ja tunnelmat saavat monet poismuuttaneet kaipaamaan takaisin Raaheen? Millainen on Sinun kaupunkisi?
Tee taideteos aiheesta ”Minun kaupunkini”. Työn koko tulisi olla vähintään A3 (30 X 42cm). Maalaa tai piirrä, kaikki maalaustekniikat ovat sallittuja. Kilpailutyöt voivat olla tekniikaltaan mm. lyijy- tai värikynäpiirroksia, kollaaseja, hiilipiirroksia, vahaliitupiirroksia, akvarelleja, öljyväritöitä jne.
Sarjat:
7 – 9-luokkalaiset
lukio

Yläkouluilta kilpailuun valitaan yhdeksän parasta taideteosta jokaisesta koulusta.

Kuvan taakse merkitään tekijän nimi, sarja ja koulun yhteystiedot.

Opettajat kokoavat työt ja lähettävät ne opetustoimeen 30.4.2010 mennessä.
Lukiossa osallistujamäärää ei ole rajattu.
Parhaat taideteokset palkitaan Suomalaisen Kirjakaupan lahjakorteilla ja töistä järjestetään taidenäyttely. Kilpailuun lähetettyjä töitä voidaan käyttää kaupungin julkaisuissa.

Vähä maalia ja palijo pensseliä! (raahelainen hokema)

KYSY LISÄTIETOA JA APUA KUVISOPELTA!

Härkätorin puistossa järjestettiin kolmannen kerran lumiveistoskilpailu. Tänä talvena lunta on riittänyt taiteen raaka-aineeksi. Lukion koeviikon, penkkarisuunnitteluiden ja wanhojen päivän vuoksi ei koulun omaa joukkuetta  kilpailuun osallistunut. Lukion edustajana olin kolmatta kertaa tuomaristossa nauttimassa monenlaisista veistoksista. Lapsiperheet olivat löytäneet liukumäet ja tunnelit. Simänruokaa tarjosivat sadunomainen sammakko jääkruunuineen ja jättimäinen lisko. Hyytävässä viimassa, mutta aurinkoisessa säässä oli kansainvälistä tunnelmaa: suuren lumikirjan lehdelle oli kirjoitettu tervehdys yhden joukkueen jäsenten äidinkielillä.

Kielten kirjoa lumiveistoksessa

Lumilinnojen ja veistosten tekemiseen on Pohjois-Suomessa kehitetty erilaisia oppaita ja niitä löytyy internetistäkin (hieman vanhentuneelta) nettisivulta Lumilinnan rakennusohjeet. Sivusto on päivitetty viimeksi vuonna 1997! Kolmetoista vuotta sitten julkaistuja kirjoja ei ihmettele kukaan, mutta tuon ikäinen toimiva internetsivu on jo pieni nähtävyys. Vanhoja internetsivuja voi etsiä käyttäen netin aikakonetta Wayback machine. On hyvä muistaa että kerran verkkoon laitettua tietoa ei käytännöllisesti katsoen voi poistaa! Miltäs Raahen kaupungin sivut näyttivät vuonna 1996 kun verkkosivuilla oli vieraillut vasta 50 nettisurffaria?

Opetushallituksen Merkkivuoden 1809 Kohtaamisia -kuvataidekilpailun tulokset julkistettiin Snellmanin päivänä 12.5.2009 klo 13.00 alkaneessa palkintojenjakotilaisuudessa Säätytalolla Helsingissä. Raahen lukion opiskelija Elisa Vesterbacka menestyi kovatasoisessa kilpailussa hienosti tullen seitsemänneksi nuorten lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen sarjassa. Tehtävänä oli kohdata kuvallisesti joku 1800-luvulla vaikuttanut henkillö.

Elisa Vesterbacka: Naiset barrikaadeilla, sekatekniikka, 2009

Elisa Vesterbacka: Naiset barrikaadeilla, sekatekniikka, 2009

Elisa kertoo voittajateoksensa taustasta:

Valitsin Minna Canthin, koska hän on tehnyt minuun suuren vaikutuksen rohkeudellaan. 1800-luvulta on vaikea löytää toista naista, joka olisi yhtä hanakasti ajanut naisten oikeuksia. Erityisen voimakas teos on työmiehen vaimo, joka ottaa suorasukaisesti kantaa yhteiskunnan suurimpaan epäkohtaan: naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon. Mennessään naimisiin naiset menettävät vapaan tahtonsa ja koko omaisuutensa miehelleen. Nykyisin naiset ovat toki vapaita ajattelemaan, pukeutumaan ja päättämään omista asioistaan. Tasa-arvon puolesta on kuitenkin edelleen taisteltava. Naisen eurohan on edelleenkin vain noin 80 senttiä.

Tuomariston kommentti: Historia, valta, voima, menneisyys ja nykyisyys on koottu hyvin samaan kuvaan. Tunne, vahva visuaalinen ilmaisu ja naisten joukkovoima ovat käsin kosketeltavissa. Hienossa kollaasissa on niin perinteisten kuin uusien tekniikoiden oivaltavaa käyttöä ja niiden yhdistämistä.

Lue lisää kilpailusta: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,523,89329,89342

Blog Stats

  • 167 210 hits