You are currently browsing the tag archive for the ‘keramiikka’ tag.
Syksyn 2. jaksolla niin KU2 kuin kuvanveistoon tutustuvat KU9 opintojakson opiskelijatkin tekivät kahta materiaalia yhdistelevän veistokset. Monille kosketus keramikkaan oli ensimmäinen ja savityöskentelyyn käytiinkin leppoisasti taikahiekkaa muokkaamalla. Motoriikkaa, muotoilua, kolmiuloitteista hahmottamista ja vieruskavereihin tutustumista heti ensimmäisellä oppitunnilla. Taikahiekalla rakentelu on koukuttavaa ja hauskaa, tehdyt hahmotelmat eivät pysy kauaa kasassa ja niinpä kynnys muovailuun on matala. Pian keskityimmekin pysyvämmän keramiikkaveistoksen tekemiseen:
Tee kaksiosainen veistos, rintakuva, jonka hahmo/ihminen/olio/eläin on keramiikkaa ja siivet ovat jostakin toisesta materiaalista. Suunnittele, luonnostele ja toteuta siivekäs keraaminen olio, jolla on valitsemastasi materiaalista toteutetut, luontevasti keramiikkaan liittyvät siivet.
SIIVET-aihe sai monet etsimään mielenkiintoisia materiaaleja siipiosioon. Tehtävässä tuli myös kiinnittää huomiota siipien kiinnittämiseen keramiikkaosioon. Useissa veistoksissa muisteltiin edesmenneitä lemmikeitä tai kehiteltiin oma hahmo nähtyjen elokuvien tai sarjakuvamaailmojen pohjalta.
KU8 kurssilla tutkitaan eri kuvan tekemisen tekniikoilla ihmistä, taidehistorian ja median ihmiskuvia. Kurssin pääpaino on kuvallisessa työskentelyssä. Kurssin kuluessa suunnitellaan, luonnostellaan, toteutetaan ja arvioidaan ihmistä tutkiva taideteos tai teossarja vapaavalintaisella tekniikalla.
Kurkistus keramiikasta: Tee keramiikkareliefi, jonka aiheena on ihminen. Tavoitteena on kuvata ihmistä tai rajattua osaa ihmisestä keramiikan keinoin. Kiinnitä huomiota työsi pinnankäsittelyyn: sileää, rypyläistä, kuvioitua. Muista tehdä työhösi hyvät reiät ripustamista varten ja kuivata työt huolellisesti – se on valmis raakapolttoon kun pinta ei tunnu enää kylmältä. Voit maalata työsi.
Valokuvassa ihminen. Etsi valokuva sinulle tärkeästä ihmisestä tai taideteoksesta, jossa on kuvattu ihminen. Tee vähintään A3 kokoinen piirros tai maalaus kuvan pohjalta. Kiinnitä erityistä huomiota työn rajaukseen.
Halusin piirtää lyijykynillä ihmisen ja valitsin siksi kuvan siskostani. Kasvot ovat ok, muu ei oikein… ei vain sovi kuvaan. En saanut kuvasta ihan näköistä, mutta aika alkoi käydä vähiin. Toivon kuitenkin, että sisko tykkää kuvasta. Piirsin kuvan Lyran piirroskynillä, sekä täytekyunillä vahvalle, karhealle paperille. Elisa
Materia-Johnny. Päätin tehdä lopputyöksi neljä taulua samasta henkilöstä, siten että kuva on erittäin korkeakontrastinen, jolloin kuvassa näkyy vain kahta väriä. Käytin maalaamiseen akryylivärejä. Valitsin henkilöksi Johnny Deppin, sillä hän on tunnettu, joten hänet tunnistaa kuvasta hyvin. Pelkän maalaamisen sijasta tein tauluihin eri pintoja. Ensimmäinen taulu on sileä ja se on pelkästään maalattu. Toinen taulu on maalattu hiekalla, joten pinta on karhea. Kolmannessa taulussa on mustalle alueelle liimattu tikkuja ja neljännessä taulussa valkoiselle alueelle on liimattu simpukoita. Eri materiaalit tuovat työhön melenkiintoa. Työ onnistui mielestäni hyvin, vaikeinta oli saada musta pysymään mustana ja valkoinen valkoisena. Sara
Jalkapalloilija. Piirsin ja maalasin lopputyössäni lempi futisseurani lempipelaajan. Joka viikonloppu (tai lähes) seuraan hänen pelaamistaan ja hän on siksi kai vaikuttanut minuun. Tein työn kuivapastelleilla ja se tuntui parhaalta vaihtoehdolta, sillä yksityiskohtien tekeminen ihmisessä, varsinkin kasvot, ovat haastavat – tällöin ei tarvinnut miettiä tarkkuutta. Työ onnistui omien taitojen kantilta mielestäni normaalia paremmin, sillä ajattelin aluksi työn epäonnistuvan täysin ja että siitä ei tunnistaisi ollenkaan (edes itse) kuvan henkilöä. Antti
Tein lyijykynäpiirroksen ystäväni lapsuudenkuvasta. Valitsin kuvan, koska halusin piirtää lapsen ja kuva on mielestäni niin söpö. Työ onnistui ihan hyvin ja pidän eniten lusikkaa pitelevästä kädestä, koska se onnistui hyvin. Myös paidan piirtäminen onnistui hyvin. Työ ei näytä ollenkaan ystävältänio ja se hieman harmittaa, mutta ajatattelen niin että pidin valokuvaa enemmänkin inspiraationa, kuin että olisin suoraan kopioinut sitä. En ole piirtänyt paljon ihmisiä aikaisemmin ja olen sen takia tyytyväinen työhöni, koska se onnistui niin hyvin. Jenni
Vanhemmat. Tein kurssin lopputyön piirtämällä vihreälle paperille. Lopuksi tein työhön kehykset mustasta kartongista. Aiheena oli piirustus itselle tärkeistä ihmisistä, joten päädyin kuvaan vanhemmistani. Aluksi ajattelin, että teen hiilipiirroksen, mutta kun hahmottelin työtä lyijykynällä, huomasin, että haluan sittenkin jatkaa pelkästään lyijykynällä. Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka pienet yksityiskohdat vähän häiritsevät. Onnistuin mielestäni hyvin varjostuksissa ja parannettavaa on hiuksissa ja ilmeiden saamisessa elävämmiksi. Niina
Halusin piirtää työni lyijykynällä, koska pidän piirtämisestä. Piirsin työni valokuvasta. Valitsin kuvan, koska se oli kiva kuva ja halusin haasteita – tässä kuvassa on kaksi ihmistä. Mielestäni lopputyöni on onnistunut. Piirros ei näytä ihan samalta kuin alkuperäinen kuva, mutta piirroksesta tunnistaa kyllä henkilöt. Työstä olis voinut tehdä vielä tarkemman jos olisi ollut aikaa enemmän. Mutta itse olen tyytävinen. Piirroksen annan todennäköisesti ystävälleni joululahjaksi. Juulia
Portti ”KEN TÄSTÄ KÄY, SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ” Rakenna valitsemistasi materiaaleista otsikkoon liittyvä tila, jossa ovi on keskeinen elementti. Sijoita tilaan kolme ihmishahmoa. Tila voi olla pahvilaatikko, paperikassi, tölkki tms. ja ihmishahmot voivat olla esim. kaksiulotteisia pahvista leikattuja hahmoja.
Suomalainen. Tee kuvakollaasi A3-kokoon, jonka aiheena on suomalainen MIES tai suomalainen NAINEN. Pohdi mikä mielestäsi kuvaa suomalaista kulttuuria. Tee teos tulostaen Internetin kuvia tai leikellen sanoma- ja aikakausilehdistä kuvia osaksi kollaasiasi. Voit täydentää kollaasia maalaten tai piirtäen.
Suomalainen nainen. Tein lopputyökseni kollaasin aiheesta, millainen on suomalainen nainen. Nostin työhöni Armi Kuuselan suomalaisuuden esikuvaksi, sillä hän on saavuttanut kauneudellaan suosiota Suomen lisäksi myös muualla maailmassa. Kauniin ulkokuoren alla suomalaisella naisella piilee kuitenkin ongelmia. Ulkonäkökeskeisessä ajassa suomalainen nainen kohtaa paineita ulkonäöstään, sekä riittämättömyyttä. Jos aikaa olisi ollut hieman enemmän, olisin voinut jatkaa työtä enemmän yhtenäisemmäksi. Työni onnistui kuitenkin ihan hyvin. Lyydia
Raahessa järjestettiin Taiteiden yö perjantaina 22.8.2014. Kaksi lukion KU1-ryhmää osallistui alkuillasta järjestettyihin Galleria Myötätuulen näyttelyavajaisiin. Näyttelyssä on 26.9.2014 asti esillä Paula Blåfieldin veistoksia ja Tuija Arina-Sundelin taidegrafiikkaa ja öljymaalauksia. Tutustuimme näyttelyavajaisten tapoihin ja kuuntelimme avajaispuheen, sekä Raahen runoseuran Liisa Männistön esityksen.
– Näyttelyn avajaiset olivat täysin uusi kokemus. Taideteokset olivat mielenkiintoisia. Kävin myös tuolinäyttelyssä Kruununmakasiinimuseossa ja kirpputorilla.
– En ole käynyt ennen taidenäyttelyissä. Kokemus oli kiva. Työt olivat hauskoja, värikäitä ja hienosti tehtyjä. Opin miten monipuolista taidetta on. Taiteiden yönä kävin myös museossa.
Runoutta taiteiden yössä. Galleria Myötätuulen näyttely avattiin 22.8.2014.
Miten puhua kuvista tai taiteesta? Lukiolaisten KU1-kurssialaiset harjoittelivat kuva-analyysiä oppitunnilla ennen taidenäyttelyvierailua. Kuvailu, analyysi ja monipuolinen tulkinta antavat aiheita kuvista keskusteluun, ennenkuin muodostaa mielipiteensä ja arvottaa taideteoksen.
Gallerian värikkäimpiä teoksia on Arina-Sundelin Värit kreikkalaisina jumalina -teos, jonka tulkinnassa oli apua kreikan myyttien tuntemisesta. Minkä väriseksi kuvittelisit Narkissoksen tai uneen liitetyn Hypnoksen? Kreikan myytit elävät Suomen taidehistoriassa ja edelleen nykypäivän kirjallisuudessa, musiikissa ja kuvataiteessa. Arina-Sundelin Ekho oli saanut ihmiskasvot ja kuvistunnilla tutuksi tulee symbolistinen Vallgrenin Kaiku -veistos vuodelta 1887.
Lukiolaisten kanssa huomasimmekin, että tarvitaan tiettyä yleissivistystä taideteosten taustojen avaamiseen. Jääkiekkopelin säännöt, pelitermit ja pelaajien historia on hyvä tietää, jotta ottelun seuraamisesta saa täyden nautinnon, sama koskee taidenäyttelykokemusta. Teoksiin liittyvän kulttuurihistorian tunteminen ei kuitenkaan ole teosten tulkinnalle välttämätöntä – teosta voi tulkita omista lähtökohdista käsin. – Näyttelyavajaiset olivat hyvin mielenkiintoiset ja taiteilijoiden työt olivat omaperäisiä. Taide on vaikeaa tulkita, kirjoitti eräs KU1.-kurssilainen näyttelypalautteessaan.
– Maalaan, koska se on niin älyttömän mukavaa! sanoi kuvataiteilija Tuija Arina-Sundel näyttelyn avajaisissa. Inspiraatio värikäisiin maalauksiin voi tulla esimerkiksi luontokokemuksista, joissa värit ja valot voivat olla ihmeellisiä. Galleria Myötätuulen näyttelyssä moni lukiolaisista pysähtyikin maalausten ääreen, joiden aiheena oli havainnot rankkasateen jälkeen. Taidokkaat heijastumat vesilätäköissä ja ihmeellinen, mutta uskottava värimaailma välittyi maalauksista hienosti.
Keraamikko Paula Blåfieldin teos Talo on tehty yhteistyössä kirjailija Magnus Lindholmin kanssa. Talon asukkaat ovat persoonallisia ja heistä kertovia lyhyitä tarinoita saattoi lukea teoksiin tutustuessa. Jo veistokset itsessään saivat mielikuvituksen liikkeelle. Kerrostalon hahmoille oli helppo kuvitella värikäs elämänpolku. Olisipa mielenkiintoista olla seuraamassa Talo-teoksen keramiikkahahmojen yhtiökokousta. 😉
Keraamisten kanien kuoro hymisi salaperäistä sävelmää. Jokainen kaneista oli oma persoonansa.
KU1-kurssilaisten kommentteja Galleria Myötätuulen avajaisista:
– Avajaiset olivat yllättävän hienostunut tapahtuma. Taide ei aina ole pelkkiä piirrustuksia ja maalauksia.
– Työt oli outoja. Kävin taiteiden yönä myös museossa.
– Avajaiset olivat täynnä kulttuuria, runoja, keramiikkaa, grafiikkaa ja tauluja. Tämä oli mielestäni mukavaa. Osa töistä oli hienoja ja puhuttelevia, osa töistä oli aika tylsiä. Taidetta on monenlaista. Gallerioissa on erilaisia näyttelyjä. Kävin Taiteiden yössä myös kirjakirppiksellä ja Kruununmakasiinimuseossa katsomassa vanhoja esineitä ja kuuntelemassa musiikkia.
– Oli uusi kokemus, joten en oikein tajunnut taidenäyttelystä. Kävin illemmalla museossa ja mopokerholla Taiteiden yössä.
– Avajaiset olivat onnistuneet ja taiteilijoiden työt olivat mielenkiintoisia. Taide on monimutkaista, mutta hienoa.
– Taidenäyttely oli tylsä. Opin, että taide on outoa, en kokenut mitään.
– Näyttelyavajaiset olivat mielestäni kiva kokemus. Yllätyin positiivisesti sen suhteen. Taiteilijoiden töissä oli selvä idea ja tarina. Pidin siitä. Opin katsomaan ja tulkitsemaan taidetta uudella tavalla.
Silitä minua!
Kiitokset taiteilijoille ja Raahen kulttuuritoimelle, että saimme tutustua näyttelyavajaistapohin ja tavata mukavat taiteilijat.
Näyttely on avoinna 29.9.2014 asti Galleria Myötätuulessa.
KU2-kurssilla muotoiltiin keramiikkataideteoksia hajuaistin innoittamina. Kurssi käynnistyi sokkotestillä, jossa parhaimmat nenät tunnistivat mm. valkosipulin, vaniljan, kanelin, kaardemumman ja monien muiden mausteiden tuoksuja. Keramiikkatyössä oli tavoitteena tehdä jotakin tuoksua tai hajumuistoa kuvaava keramiikkatyö. Keramiikkatyöt maalattiin peitevärein raakapolton jälkeen. Tunnistatko kuvista, mihin tuoksuihin työt voisivat liittyä?
Sitruunateekannu Aiheeni on teekannu. Sain idean mummoltani ja siitä, että pidän teestä. Tein työn makkaratekniikalla savesta. Hankalaa oli saaa kannulle oikea muoto. Lopussa se näytti aikalailla siltä, miten sen ajattelinkin. Eniten pidän kokonaisuudesta. Noora
Koivu Aiheenani on metsä, josta päädyin tekemään koivun kannon. Aiheen keksin siitä, kun liikun paljon metsässä. Työ on tehty savesta makkaratekniikalla. Kun muoto oli valmis, tein kuvioita ruukun pitntaan muotoilutyövälineillä. Lopuksi maalasin ruukun peiteväreillä. Kaikki oli melko helppoa, sillä olen tehnyt savitöitä pasljon ennenkin. Maalausvaihe oli kaikista haastavin, mutta siitäkin suoriuduin hyvin. Olen tyytyväinen itse ruukkuun, mutta kansi ei onnistunut, koska mielenkiinto loppui kesken. Tekisin kannen uudelleen paremmalla aikataululla ja mielenkiinnolla. Sara
Honeypot Työni aihe on hunaja. Sain aiheeni tähän siitä, kun keskeneräinen työni näytti vähän mehiläispesältä. Tein työni makkaratekniikalla. Aluksi tein kokonaisen umpinaisen purkin, josta sitten leikkasin kannen. Tein ”valumat” erillisistä savipalasista. Polton jälkeen maalasin ja lakkasin työni. Aluksi aioin tehdä piparminttutangon, mutta sen muoto muuttui pyöreäksi, joten vaihdoin aihetta. Olen tyytyväinen valumiseen ja malaamiseen. Tekisin maalaamisen, kannen ja kennot harkitummin. Pekka
Hikinen kenkä Työni aihe on käytetty, hikinen kenkä. Halusin kuvata sillä kenkää, jota on käytetty ahkerasti liikkuessa ja innolla. Idean sain, kun puhuttiin hajuista. Ensimmäisenä tuli mieleen muisto lapsuudesta, joka oli pukukoppi, jonne sai jättää jalkapallovarusteet turnauksen ajaksi. Haju oli niin mieleenpainuva, että halusin kuvata sen savityönä. Olen tyytyväinen muotoon. Värityksessä on joitakin päällekkäisyyksiä, korjaisin ne ja tekisin työstä yksityiskohtaisemman. Arttu
Suklainen savityö Työni aiheena oli suklaa, koska se on aina ollut lempiherkkuni. Vaikeinta oli saada työn pinnasta tasaista ja helpoin osuus oli maalaaminen. Mielestäni suklaalevyn muotoilu onnistui parhaiten ja kun maalasin sen, siitä tuli aidon suklaan näköinen. Jos voisin tehdä työn uudelleen, tekisin siitä ehkä korkeamman. Sanna
Logoja ja liikemerkkejä Raahen lukion seniorit ry:lle
Ku2-kurssilaiset kaavailivat senioreiden yhdistykselle kuvamaailmaltaan ja kirjoitusasultaan sopivaa logoa eli vakiintunutta kirjoitusasua ja kuvallista tunnusta eli liikemerkkiä. Pitkä yhdistyksen nimi aiheutti suunnittelijoille harmaita hiuksia ja kotiseutuun ja omaan oppilaitokseemme liittyvää kuvakieltä pohdittiin hartaasti. Tässä ehdotelmia:
Raahen yhteislyseon ja lukion seniorit on perustettu vuonna 1960. Keräsimme kaikki KU2-kurssilaisten logoehdotelmat senioreiden sivuille. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia Raahen ja Saloisten yhteislyseoiden ja lukioiden entisten oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan välisenä yhdyssiteenä, ylläpitää yhteyttä kouluun, sen opettajakuntaan, nykyisiin ja tuleviin oppilaspolviin sekä edistää koulun ja sen entisten oppilaiden pyrintöjä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen kokouksia, yhteisiä illanviettoja, juhla- ym. tilaisuuksia. Yhdistys auttaa myös luokkakokousten järjestäjiä mm. esittelemällä vuonna 2000 remontoitua Raahen lukiota. Yhdistys jakaa stipendejä koulun nykyisille oppilaille. Yhdistyksellä on myynnissään runsaasti julkaisuja ja jokunen vuosi sitten Galleria Myötätuulen valtasi yhdistyksen järjestämä, edesmenneen rehtorimme Antti Saarimäen näyttely.
KU2-kurssilaiset auttoivat tekemään myös ”eläviä tauluja” koulun entisistä rehtoreista, jotka valmistuvat kevään aikana. Tässä esimakua tulevasta:
Iloisen reliefin valtaavat oranssit hiukset. Aliisan työssä on taitavaa lasitteiden käyttöä.
KU9-kurssilla tehtiin lasitusharjoituksia pienille keramiikka-palasille, joista sai tehdä koruja, jääkaappimagneetteja ja avaimenperiä. Keramiikan ja lasittamisen maailmaan päästiin hyvin tekemällä reliefit. Jugendista ja Art nouveausta inspiraation saaneita keramiikkareliefejä syntyikin erilaisista aiheista, joissa tyylikauden lisäksi oli runsaasti luonnonmuotoja.
Luonnokset ja lasituskokeilut takaavat hyvän lopputuloksen.
Syyskuun lämpimät päivät houkuttivat ulos maa- ja ympäristötaiteen pariin. Lukion lähiympäristöön luonnonmateriaaleista syntyneitä töitä esiteltiinkin kuviksen blogissa jo aiemmin.
Lopputyönsä kurssilaiset tekivät valitsemastaan aiheesta. Innoittajana saattoi olla Louise Nevelson upeine reliefeineen. Osa Nevelsonin töistä on kuin assemblaaseja. Lopputyönä syntyi myös keraamisia hahmoja, joiden siivet syntyivät monenkirjavista materiaaleista aina pitsiliinoista metallilankaan asti. Ympäristöön sulautuvat kanaverkkoveistokset olivat kolmas lopputyövaihtoehto.
Japanilainen paperitaittelu, origami sai uuden ilmeen kun Aliisa teki origamikurjista kimalteella kuorrutetun kultaisen taideteoksen.
Pitkulakissa kiipeilee koulun käytävillä. Tassut savea, ruumis kangasta ja etu-, sekä takapää kanaverkkoveisto-tekniikalla. Riikka ja Pasi
Hiukset valtoimenaan reliefissä. Elsa
Imagination, what a gift! Merin värikäs perhonen ja lasituskokeiluja.
Merin lohikäärmeveistos on saanut metallilankasiivet selkäänsä.
Lohikäärme vartioi kulta-aarretta.
Dragonfly Halusin tehdä siipityön, koska se oli mielestäni kiinnostavin. Päätin tehdä lohikäärmeen, koska muut ideat eivät olleet toteuttamiskelpoisia (ainakaan materiaalista savi). Lohikäärmeen ruumiin teossa kesti monta kuvistuntia, mutta se oli sen arvoista. Työ oli jokseenkin epävakaa ja pelkäsin sen hajoavan raakapoltossa. Se onneksi säilyi muutamaa halkeamaa lukuunottamatta ehjänä. Lasitin työn vihreällä lasitteella, koska huoneessani ei ole vielä vihreää lohikäärmettä. Siivet olivat hankalat. Alkuperäinen ajatus oli käyttää silkkipaperia, mutta se ei kuultanut läpi kuten olisin halunnut, joten laitoin pelkät rautalangasta tehdyt kehikot ja roiskin niihin kultamaalia. Liimasin myös kultaisia helmiä lohikäärmeen hännän viereen, aivan kuin se vartioisi aarretta. Kuten lähes jokaisessa tarinassa ja mytologiassa kerrotaan, lohikäärmeet ovat kullan ja muiden kauniiden asioiden perään, joita he vartioivat, ettei kukaan vie niitä niiltä. Työtä oli kiva tehdä ja se haastoi juuri sopivasti. Meri
Ilarin jämäkällä nallella on metallilangasta punotut siivet.
Tein lopputyöksi savesta karhuhahmon. Päätin lopputyöaiheen heti kun kuulin tehtävän. Päätin tehdä savesta eläinhahmon ja päädyin pienen suunnittelun jälkeen valitsemaan karhuhahmon. Työstin savea muotoilemalla ja kaivertamalla. Siivet tein rautalangasta taivuttelemalla ja punomalla. Lopuksi maalasin hahmoni ruskealla peitevärillä. En käyttänyt sitä uunissa. Ilari
Lasituskokeiluja ja sudenkorentoreliefi.
Jaanan Raahe-koira on saanut siivet.
Muisto kodista Savesta valmistettu koira syntyi hetken mielijohteesta kun en vain keksinyt mitä tekisin siipien kaveriksi. Vaikka työn suunnittelu vei useita tunteja, itse valmistukseen ei kulunut kauaa. Olen tyytyväinen, että työ onnistui noin hyvin paineen alla ja kaikki, lasituksen väri, siipien koko ja muoto sopivat niin hyvin yhteen. Aiheena raahekoira on minulle tosi tärkeä, sillä varsinkin juuri oman kotikaupungin historia on lähellä sydäntäni. Jaana
Akun värikäs kilpikonnareliefi.
Jennin yksivärisessä lopputyössä valkoinen väri pelkistää monimuotoisen sommittelun.
Jennin sinisävyisessä reliefissä on runsaasti yksityiskohtia.
Kultainen kaupunki on saanut inspiraationsa Nevelsonin reliefeistä. Milka ja Venla tekivät kaupungin yhteistyönä.
Kynsilakkastadi ”Kynsilakat asuvat suurkaupungissa Kynsilakkaplaneetalla. Ihmisille ne näyttäytyvät kynsilakkojen muodossa, mutta ulkomuoto on todellisuudessa karmeampi. Meille tutut ja turvalliset kynsilakat ovat todellisuudessa ulkoavaruuden ufoja!” Päätimme tehdä reliefin, sillä tykkäämme näperrellä ja muut vaihtoehdot eivät houkutelleet niin paljon. Idea lähti muodostumaan kynsilakkapulloista ja maisemaksi melkein itsestään syntyi suurkaupunki. Kynsilakkapullot teimme savesta ja ”talot” ovat maitopurkkeja. Autot, mopot ja ufot löysimme kotoa vanhojen lelujen joukosta. Kokosimme reliefin kuumaliimalla. Väri oli aluksi ongelma, mutta lopulta totesimme, että kultainen kuvastaa hyvin suurkaupungin tunnelmaa. Työ piti maalata useaan kertaan, kaksi kertaa spraymaalilla ja kerran akryylimaalilla. Työtä oli mukava tehdä, kun saimme yhdistellä savityötä ja muuta askartelua. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen.” Venla ja Milka
Milkan vaaleanpunainen perhonen lentää turkoosin väriseksi lasitetulla taustalla.
Venlan luonnoksia ja lasituskokeiluja. Lasituskokeiluista saatoi tehdä kauniita jääkaappimagneetteja.
Venlan kirahvi-reliefin taustalla kiemurtelee jugend- tyylistä lainattuja kasviaiheita.
Herkkä perhosreliefi on lasitettu vaalein sävyin. Emmi
Iidan enkeli on lasitettu kraklatulla lasitteella. Siivet se on saanut virkatuista liinankappaleista.
Vilman värikäs elefanttireliefi.
Emmin merellinen reliefi Louise Nevelsonin hengessä.
Meren äärellä Tämä työ on saanut paljon vaikutteita merestä, sillä idea lähti liikkeelle laatikossa jo pitkään lojuneista simpukoista. Tukevalle taustalle on liimattu erilaisia pikkuesineitä ja työhön on liitetty myös punottuja lankoja kehistämään ja pehmentämään sitä. Väriksi valitsin vitivalkoisen sijasta vähän pehmeämmän norsunluun sävyn. Olen hyvin tyytyväinen työhöni, enkä lähtisi siinä mitään muuttamaan. Se sopisi mielestäni hyvin esim. meren rannalla sijaitsevan mökin seinälle meren aaltojen jatkoksi. Emmi
Possu vartaassa. Joonatan ja Aku
KU9 Kuvanveisto ja keramiikkakurssilla tutustutaan kolmiulotteisen työskentelyn perinteisiin menetelmiin ja kuvanveiston historiaan. Pääasiallinen työskentelymateriaali on savi. Tutustuimme myös keramiikan lasittamiseen, kokeileviin taidemuotoihin ja kuvanveiston poikkeuksellisiin materiaaleihin.
Savityöskentelyä harjoiteltiin tekemällä Egyptin taiteesta tuttu kanooppiastia. Tällä kertaa säilytysruukku säilöi tekijänsä salaisuuksia. Salaisuutta vartioi kansiosaan tehty hahmo.
Jennan Kobra-aiheisessa kanooppiastiassa kimaltelee kulta.
Aiheena oli tehdä kanooppiastia Egyptin taiteeseen liittyen ja kobra oli ensimmäinen eläin mikä Egyptistä tuli mieleen. Tein ensin yhtenäisen, onton ruukun makkaratekniikalla ja leikkasin sitten päälyosan pois. Muokkasin päälyosasta kobran pään ja lisäsin ruukun kylkiin savipötköjä kobran vartaloksi. Kun kaikki osat oli kiinnitetty paikoilleen ja muotoiltu, painelin saveen pieniä kuvioita. Kuivumisen ja polton jälkeen maalasin käärmeen mustaksi ja kuviot kultaisiksi. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Jenna
Kanooppeja lukion käytävällä
Kurssin kuluessa jokainen harjoitteli dreijaamista. Dreijaaminen vaatii käden ja silmän koordinaatiota. Vuosien dreijauskokemuksen jälkeen pystyy hallitsemaan savea – meidän harjoitteluissa savi hallitsi dreijaajaa, mutta sinnikkään työskentelyn jälkeen syntyi useita komeita kulhoja.
”Kun yhdistää muiden pois heittämiä tavaroita, ne heräävät eloon, ikään kuin henkisesti, mikä ylittää sen elämän, mihin ne on alkujaan tarkoitettu.” Louise Nevelson
Kurssin lopputyötehtävävaihtoehtoja oli kolme, joista sai valita mieleisimmän. Opettajallekin uusi tuttavuus Louise Nevelson, innoitti tekemään upeita reliefejä hylätyistä esineistä. Esineet aseteltiin alustalle ja harkitun sommittelun jälkeen kokonaisuus spreijattiin yhdenmukaiseksi.
Pian esinekooste kiiltää metallinhohtoisena.
LONTOO Lopputyöni aiheena on reliefi eli korkokuva, ja sen koko on n. 50×50 cm. Työhön on käytetty paljon tulitikkurasioita, ja ne rajaavat työssä tietyn alueen. Huomio kiinnittyy keskellä olevaan Lontoon Big Ben -tauluun, jonka ympäriltä löytyy kuulia. Tulitikkurasioista voi löytää kaikenlaista aina pyykkipojasta suklaamunasta löytyneisiin pieniin leluosasiin asti. Tulitikkurasioiden ulkopuolella on jäniksiä loikkimassa, ja ympäriltä löytyy myös vanhoja tölkin klipsejä heiteltynä maahan. Työ on värjätty kromin värisellä spraymaalilla. Pia
Jonnan ja Sindren esinekooste on rakennettu itse tehtyyn syvennykseen.
Barbie-jou Ajatus oli tehdä reliefi itse tehtyyn kaappiin. Ajatus muuttui käytännöksi helposti ja lisää ideoita sisällöstä pulpahteli kuin kärpäsiä kakkaläjään lämpimällä säällä. Täytimme kaapin rikkinäisillä joulukoristeilla aloittaaksemme jostain. Kiinnitimme tavarat työhön kuumaliimalla. Jatkoimme tyhjäksi jääneen tilan täyttämistä sekalaisilla kuvisluokan romuilla kuten ruokailuvälineillä ja pienillä leluilla. Toisen tekijän pakkomielle barbie-nukkeensa otettiin myös huomioon ja barbie sai paikkansa työn keskiöstä. Työn tekeminen oli kokeilumielistä ja hauskaa ja poltti. Lopuksi maalasimme työn spray-maalilla pinkiksi ja piristimme alastonta barbieta glitterillä nykytaiteen tyyliin. Sindre ja Jonna
Reliefejä esillä lukion käytävällä.
Mirkan reliefissä on pyöreitä ja kulmikkaita muotoja.
Jenna teki upeita valusavitöitä kipsimallineen avulla. Valusavi on ollut kuvisluokassa usein ahkerassa käytössä ja kuviksen blogissa on runsaasti kuvia valusavitekniikalla tehdyistä oppilastöistä aiemmilta vuosilta. Jennan työ on tehty harkittuun sydämenmuotoon.
Valusavitöitä voi tehdä kipsimallineen avulla ison sarjan.
Sydänkulhot Tein lopputyönä sydänkulhoja valusavesta. Kulhojen teko oli aika monivaiheista. Ensin tein kipsimuotin, jonka kuivuttua aloin tekemään varsinaisia kulhoja. Kaadoin valusavea kipsimuottiin, jossa kulhon reunat alkoivat hiljalleen muodostua kun kipsi imi savesta kosteutta ja odotin noin oppitunnin ajan. Sitten kaadoin ylimääräisen valusaven pois muotista. Seuraavana aamuna sain aina ottaa edellisen kulhon muotista ulos ja kaataa uutta savea muottiin. Viimeistelin kulhot märällä sienellä ennen kuivumista ja raakapolttoa. Raakapolton jälkeen lasitin kulhot ja menivät vielä lasituspolttoon. Tällä tekniikalla sain uuden savikulhon kuivumaan joka päivä.
Kulhojen väritystä mietin aika pitkään ja hartaasti. Olisin ehkä halunnut tehdä jotain erikoisen värisiä, mutta toisaalta valkoiset ja mustat sopivat parhaiten sisustukseen kuin sisustukseen, joten päätin tehdä niistä sellaisia. Ajattelin myös, että kulhot voisi järjestää viiden kulhon rykelmään, jolloin ne yhdessä näyttäisivät aika hienolta. Vaikeinta koko prosessissa oli kulhon mallin miettiminen ja sen toteuttaminen kipsimuottiin niin, että kulhoista tuli mahdollisimman symmetrisiä ja tasapintaisia. Jenna
Jennan valusavisydämet. Upea esinesarja olisi muodoiltaan valmis vaikka teolliseenkin tuotantoon.
Haa! Sadan euron seteli koulun käytävällä, nappaanko kiinni? Syöttinä toimiva seteli on arvoton, nollia täynnä. Sininen, kravattikaulainen hahmo istuu kärsivällisesti onkimassa hyväuskoisia. Veistoksen väri hehkuu kuin kuuluisa Yves Kleinin sininen.
Asioiden Kalastaja? Työn idea kehittyi vähän hassusti. Alun perin idea oli tehdä vain joku tavallinen mitään ajatuksia herättämätön vihreä ”kuu-ukko/marsilainen” kalastamaan. Aloin tehdä verkosta mallia joka pysyi kutakuinkin samana. Mutta tuli mieleen että kai sen pitäisi olla jotenkin ajatuksia herättävää. Mistä ihmiset usein puhuvat, ystävien kanssa tai julkisesti? Rahasta tai politiikasta. Ongessa siis 0€ seteli. Ja hahmon värityksestä ja yksityiskohdista ja koko työstä ylipäätään tuli ”abstraktimpi” jotta tulkinnalle jäisi vähän enemmän tilaa. Sinisen värin ja valkean solmion voisi yhdistää myös useampaan eri asiaan, vaikka Suomeen tai Kreikkaan. Minulle on ihan se ja sama mitä ihmiset ajattelevat työni takia kunhan jotain. Tapio
Ikkunakoriste. Saimme idean aiheeseemme kurssimonisteesta. Päätimme tehdä tuikkukupin, josta roikkuu värikkäitä koralliriutan kaloja. Ideana oli, että kynttilän valo heijastuisi tuikkukupin reiístä väloa kalojen lasitettuun pintaan. Aloitimme työt kalojen tekemisellä savesta. Aluksi tarkoituksena oli tehdä viisi kalaa, mutta kasi halkesi saven kuivuttua. Muihin kolmeen kalaa painelimme pieniä lasihelmiä pyrstöön ja eviin. Lopputuloksesta ei voinut tietää etukäteen ja yksi kala meni pilalle lasituspoltossa, kun kalaan tehty reikä meni umpeen. Tuikkukupin teimme savesta makkaratekniikalla. Saven kuivuttua muotoilimme kupin haluamaamme muotoon. Lopuksi teimme tuikkukuppiin reikiä, joista kynttilän valo tulisi ulos. Lasitimme kalat punaisella lasitteella ja tukkukupin sinisellä. Tuikkukupin lasitus onnistui, mutta vielä tuli mutkia matkaan, kalat jäivät lasituksessa toisiinsa kiinni. Irrotettuamme kalat toisistaan, niistä irtosi hieman lasitetta, mutta emme antaneet sen häiritä. Lopuksi kiinnitimme kalat naruilla tuikkukuppiin. Kalojen naruihin lisäsimme helmet koristeeksi. Teimme myös pienen ripustuslenkin helmien koristelemana, josta tuikkukupin saa roikkumaan.
Lopputulokseen emme ole kovin tyytyväisiä, koska olisimme voineet tehdä työn huolellisemmin, mutta aika ei riittänyt uusien kalojen tekemiseen. Marja ja Laura.
KU1 -kurssilla piirrettiin croquis-piirroksia joiden pohjalta teimme pieniä saviveistoksia. Saviveistoksissa oli tavoitteena ihmisen anatomian ja eläinhahmojen yhdistäminen. Pian kuvisluokassa olikin joukko kenteureja, merenneitoja, minotauroksia, egyptiläisiä jumalia ja muita eläimen ja ihmisen anatomiaa yhdisteleviä hahmoja. Tässä esitellyt savityöt on kuvattu osasuurennos-harjoituksen päällä. Osasuurennoksissa harjoiteltiin värien sekoittamista suurentamalla Suomen taidehistorian merkkiteoksista rajattuja osia.
Miran keraaminen merenneito.
Samun värikäs veistos on istuvassa asennossa.
Heidin keramiikkatyö.
Miikan keramiikkatyössä yhdistyy ampiainen ja ihmishahmo.
Taustan osasuurennoksen Miika on tehnyt Helene Schjerfbeckin mustataustaisen omakuvan värejä tutkien.
Karoliinan keramiikkareliefi.
Taustalla on osa Eero Järnefeltin Leena -maalauksesta.
Kasvien lehdissä on monenlaisia muotoja.
KU1 kurssilaiset tutkivat tussipiirroksissa kasvin lehtien muotoja ja viivoja. Moni lukion ensimmäiselle kurssille tuleva opiskelija on opiskellut kuvataidetta viimeksi seitsemännellä luokalla, joten piirtämisen verryttely on tarpeen. Tavoitteena oli pysähtyä tarkastelemaan luonnon erilaisia viivoja, pintoja ja tekstuureja. Millaisia muotoja ja tekstuureja voi tehdä tussipiirtimillä ja huopakynillä? Kuinka paljon omia havaintoja pystyy siirtämään tussilla paperille?
Lehti ja koppakuoriainen, tussipiirros. Emma
Pihlajan lehti. Kirsi
KU2 kurssilaiset tutkivat niinikään lehtien muotoja. Suomen luonto on ollut usein taideteollisuuden lähtökohtana. Lehti-aihe tuo mieleen Tapio Wirkkalan lehdeltä näyttävän puisen tarjottimen tai vaikkapa Eduskuntatalon vieressä kasvavat jättimäiset mansikanlehdet Jukka Lehtisen sirossa Oma maa mansikka -teoksessa. Mitä muita lehtiaiheisia teoksia tulee mieleen?Voit vaikka kommentoida tätä blogikirjoitusta linkillä, jossa on lehtiaiheinen taideteos!
Lehtien muotokieli toistuu KU2 -kurssilaisten tekemissä keramiikkaesineiden muodoissa ja koristeaiheissa. Vasemmalta oikealle Manu, Ruusa, Jere
Aleksi, Tommi ja Akseli.
Jasminin, Tiinan ja Tuomon keramiikkatyöt.
Tutustu YLEn suomalaisesta muotoilusta kertoviin dokumenttifilmeihin.
KU2 kurssilla tehtävänä oli muotoilla savesta kannellinen ruukku, jonka ulkoasu viittaisi johonkin tuoksumuistoon. Sanotaan, että hajuaisti on suorin tie muistoihin. Väitteen todenperäisyyttä kokeilimme kurssin aluksi kun tavoitteena oli pelkän hajuaistin perusteella tunnistaa eri tuoksuja luokassa kiertävistä pilttipurkeista.
Tehtävä hajuaistille.
Hajuaisti toi mieleen muistoja. Kaneli, sitruuna, kardemumma, kloori, rommi, vanilja, partavesi, anis...
Hajuaisti johdatti muistoihin.
” Tää on haju on pullasta, leivontapäivä!”
”Uimahalli!” ”Karkkipäivä!” ”HYI!” ”Valkosipuli!”
Tuttujen ja tuntemattomien tuoksujen jälkeen aloitettiin keramiikkaruukun luonnostelu, joissa visualisoitiin ruukun muotoon hajumuisto. Kalan haju, vastaleikatun nurmikon tuoksu, sipuli paistumassa pannulla…
Keramiikkakala
Kalanmuotoinen keramiikkaveistos
Metsän tunnelmaa.
Kahvipapuja
Mainostoimistoissa ja muotoilijoiden työssä pakkausten ja esineiden herättämät mielikuvat vaikuttavat kuluttajien ostopäätökseen. Hankitojen perusteena toimivuuden lisäksi on myös esteettinen ulkoasu, joka vetoaa valittuun asiakasprofiiliin. Haasteena keramiikkatehtävässä olikin tuoda kuvalliseen muotoon harkituksi keramiikkaruukuksi valittu tuoksumuisto ja tuoksun tunnelma. Nopeaa, luovaa teollisen tuotteen ennakkoluulotonta ideointia voi harjoitella vaikka tämän nettisivun avulla.
KU2 Tee kannellinen saviastia, joka säilyttää jotain salaisuuksistasi. Tutustu savityöskentelyn tekniikoihin, ruukku on helpoin rakentaa makkaratekniikalla. Saviastian koon voit itse päättää (riippuuko saviastian koko salaisuuden koosta?) Tee astian kanneksi salaisuutta vartioiva eläin- tai sarjakuvahahmo. Voit ottaa työhösi mallia myös egyptiläisistä kanooppi-astioista. Pyri muotoilemaan työsi niin että siinä on vaihtelevaa pintarakennetta ja se on mielenkiintoinen joka puolelta. Säilytettävää salaisuutta ei tarvitse paljastaa. Muihin keramiikan tekniikoihin (mm. valusavi, levytekniikka ja dreijaus) pääset tutustumaan KU9-kurssilla, jossa viime vuonna aiheena oli Raahen opetustoimen monikulttuurisuusviikon teemamaa, Kiina.
Salaisuuksia säilyttävät saviruukut keräsivät katseita koulun portaikossa.
Kurssilaisten kommentteja
”Tavoitteenani oli saada tehtyä ´toimivan´ näköinen astia. Tähän asti en ole osannut työstää savesta sellaista muotoa, mihin olisin tyytyväinen, mutta nyt se onnistui. Kannesta tuli aidon- ja hyvännäköinen, ja itse ruukusta ihan kaunis. Savityötä maalatessani yritin olla erityisesti karhusta tarkka. Hiukan harmittaa, ettei ruukkua voinutkaan lasittaa, mutta ehkei sillä niiiiiin kamalasti lopulta ole väliä, jos sitten KU9-kurssilla tekisin uuden, jonka lasitan.”
”Savityö oli ihan ok, idea vähän epäonnistui kun ruukku oli kuivahtanut ja savi ei tarttunut siihen enää”.
”Savityön tekemisestä tykkäsin suunnattomasti. Halusin pyöreyttä ruukun muotoon ja se onnistui kivasti. Kahva ja kannen ”kettu” oli kiva suunnitella, kuin myös ruukun pinta. Tekisin kahvan vieläkin paremmin, jos saisin jotain parantaa.”
”Ei ollut savenvalanta mun juttu! Savea olis voinu vatvoa ikuisuuksiin.”
KU2-kurssilaiset tutustuivat lyhyesti muotoilun historiaan ja muotoilijan ammattiin. Nopean kertauksen suomalaisen muotoilun historiaan saa vaikkapa Design museon verkkosivuilta, jossa voi selailla kuvia aina 1900 vuoden Pariisin maailmannäyttelystä 2000-luvun designtuotteisiin. Esineiden ulkoasu liittyy toimivuuteen ja markkinointiin.
Suomalaista osaamista vietiin maailmalle Shanghain maailmannäyttelyssä, jossa muutamat kurssilaiset olivat syksyllä päässeet vierailemaan Raahen nuorisokuoron mukana. Kuoroa johtaa lukion pitkäaikainen musiikinopettaja Pauli Ylitalo. Suomen paviljongissa vierailleiden lukiolaisten mukaan maailmalle oli saatu vietyä palanen Suomea ja suomalaista osaamista.
Raahen nuorisokuorossa laulaa monta lukiolaista:
Jos muotoilu alkaa kiinnostaa voi ammattiin kouluttautua mm. seuraavissa oppilaitoksissa:
Teollinen muotoilija (TaK/TaM/TaT): Taideteollinen korkeakoulu (Helsinki) ja Lapin yliopisto (Rovaniemi)
Muotoilija AMK tai Artenomi AMK: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (Joensuu) Lahden ammattikorkaekolulu (Lahti), Metropolia ammattikorkeakoulu (Vantaa), Hämeen ammattikorkeakoulu (Hämeenlinna), Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mikkeli), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Seinäjoki), Turun ammattikorkeakoulu (Turku) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kotka) Savonia ammattikorkeakoulu (Kuopio) (lähde: wikipedia, artikkelissa muotoilu). Oppilaitosten sivuilta ja kuvisluokasta löytyy aloihin liittyviä ennakko- ja pääsykoetehtäviä.
Kuvataideoppimista lukiossa 