You are currently browsing the category archive for the ‘Uncategorized’ category.
Artun matkakertomus ja lomakuvat tästä linkistä : ARTTU IN ICELAND
Arttu palasi hienoa kokemusta rikkaampana Islannista!
Raahen lukion Arttu vieraili postitse Islannissa Sólheimarin kudontatyöpajassa ja tutustui samalla maan tapohin, perinteisiin ja kulttuuriin. Tuhannet kiitokset Miralle Artun opastamisesta maan tavoille ja kiitokset hienosta taiteellis-tieteellisestä tietopaketista, joka tupsahti postissa kuvisluokkaan. Parempaa alkua Artun seikkailuille ei olisi voinut olla!
Viikonlopun kotikaupungissa Raahessa levähdettyään Arttu jatkaa matkaansa vierailulle Templiniin, Saksaan. Siellä Arttua odottaa pääsiäislomalta palaava mediakurssin lukiolaisjoukko. Artun retkiltä kertynyttä materiaalia on herkullista hyödyntää kuviksen oppitunneilla. Arttu löysi seuraavan vierailukohteen EU:n opettajien verkoston eTwinningin avulla. Maailma on mahdollisuuksia täynnä!
There are no polar bears in Iceland either.
Maailmalla seikkaillaan monella tavalla.
Useimmille lukiolaisille on varmasti tullut tutuksi paljon julkisuudessa ollut sympaattinen video maailmalla seikkailevasta Matt Hardingista, jonka tanssikooste on YouTuben katsotuimpia videopätkiä. Ilman uusia sosiaalisen median muotoja ei tällainen mediakulttuuri olisi mahdollista, videopätkä leviää verkkoyhteisöissä ja vaikkapa tällaisessa blogissa. Hauskan videon katsottuaan voi sanoa, että meidän kuviksen Artulla on vielä monta maata koettavana!
[rockyou id=157226352&w=426&h=320]
KU9 Kuvanveisto ja keramiikka kurssilla teimme Kiina-aiheisen rakusavityön lisäksi esinesarjan, jonka muotoiluun kiinnitettii huomiota. Valusavitekniikassa muokataan ensin halutun esineen muotoinen malline, jonka avulla tehdään kipsimuotti. Itse suunniteltua muotoa voi toistaa loputtomiin kipsimuottia käyttäen. Valusavitekniikka mahdollistaa esinesarjan toteuttamisen ja erilaisten lasitusten kokeilun. Tavoitteeksi asetettiin kolmen esineen tekeminen, mutta useimmat kurssilaiset ehtivät ja halusivat tehdä isomman esinesarjan.
Esinesarjat ovat nähtävillä koulun portaikkoon kasatussa näyttelyssä ja ne ikuistettiin myös näihin opiskelijoiden ottamiin valokuviin:
Mukin muotoon valettu juhlallinen juoma-astia. Värit mukeissa on monipuolisia ja kiiltäväpintaisia. Joonas
Noro-kulho on upeasti puolipallon muotoon valettu näyttävä tarjoiluastia. Kulhojen värit ovat kirkkaita ja iloisia. Juuso
Starberry Mustrooms, (Huom! Ei ole tarkoituskaan olla mushroom strawberry) Nimi tulee omista kirjoitusvirheistä, ja siitä, ettei sarjakaan ole muodoiltaan ihan täydellinen. Ruukut kuvastavat sieniä, eikä nuolia, kuten joku maalikko voisi luulla. Tykkään kraklaavasta lasitteesta, joten käytin sitä eniten. Sarjaa oli mukava tehdä, ja se poikkeaa muiden töistä vähän muotojensa takia. Sienikuppeja vois käyttää kukkaruukkuina tai tarjoiluastioina, ihan miten ite vaan tykkää! Emmi
Pex-sarja jota on monia eri värejä. Kahvimukin näköinen teos, jota voi käyttää esim. koristeena tai säilytykseen. Idea syntyi miettiessä jotain yksinkertaista muotoa. Pekka
Juho
PalikaX - astioita voi käyttää esimerkiksi ruokapöydässä tai koriste-esineenä. Jokainen astioista on erivärinen. Työn tekeminen oli mukavaa, mutta lasituksen/engobin värin tasaiseksi saaminen oli haastavaa, koska aina tahtoi jäädä siveltimen jälkiä astiaan. Parhaimmin onnistuneet ovat tumma ja vaaleansininen. Nina
Lehmänkellot - Kun sain tietää tehtävänannon, tiesin heti minkälaisia saviastioita halusin tehdä. Ensin tein muotin savesta muotoilemalla. Se oli aika vaikeata, sillä muodon piti olla ulospäästävä, ja seinämien piti olla mahd. suoria sillä kaikki näkyisi lopputuloksessa. Muotin teon jälkeen päälle valettiin kipsiä, josta muodostui kipsimuotti, kun savi kaavittiin pois. Tyhjään muottiin kaadettiin valusavea, ja odotettiin n. puoli tuntia, jonka jälkeen loput valusavet kaadettiin pois. Muotin seinämille muodostui puolen sentin kokoinen kerros savea, joka kuivuessaan muodosti kupin. Sitten kuppi maalattiin engobilla, ja raakapoltettiin. Sen jälkeen mahdollisesti vielä lasitettiin ja laitettiin lasitepolttoon. Sitten kuppi oli valmis! Tein pari värikokeilua, suosikkini olivat vaaleanvihreä ja valkoinen kuppi, jotka molemmat on lasitettu kraklaavalla lasitteella. Mirjam
Lehti-sarjan ruukut sopivat koriste- sekä käyttöesineiksi. Ruukut voidaan kätevästi pinota, joten ne vievät pienen tilan, kun niitä ei käytetä. Juhani
Kúrbisorange - Idea syntyi kotona tähän valusavimuottiin, muotoon ja käyttötarkoitukseen. Olen innokas mandariinipuun kasvattaja ja pieni tämän hetkinen taimi tarvitsee kohta uuden ruukun. Kaupan ruukut ovat todella tylsiä perinteisiä valkoisia muovisia löyskiä, mutta hienot ruukut maksavat heti paljon. Tämä ruukku on ainut mikä onnistui täydellisesti ja se riittää, värikin on juuri mainio "mandariinin värinen" ja lasite onnistui hyvin. Menihän siihen se kokonaan uusi lasite purkki. Kuvan tausta maalaus on Matiaksen. Lauri
Sannx (kuva yllä)
Astiaani voidaan käyttää pienten asioiden säilyttämiseen, mutta myös esimerkiksi karkkikulhona. Se on kooltaan pienen tarjoiluastian kokoinen, käteen mahtuva ja helposti mukana kannettava. Väriltään se on heleän värinen. Esineiden valmistaminen on helppoa ja yksinkertaista. Niitä oli mukava tehdä. Mielestäni keltainen onnistui parhaiten, koska sen muoto on onnistunut ja maalaus sujui erinomaisesti. Sanna
Riikka
The name of my work is `Platypus`. These plates can be used for decorations, or as a piece of art to enjoy. For practical use they can be used as a fruit display, displaying apples, oranges, bananas etc. Anyone can use these plates, whoever likes them. These plates are made from plaster and clay, so they cannot be used with liquid. Nicole
Ensimmäinen solarografiakokeilumme vuodelta 2003 Raahen lukion matematiikanopettajan Eilan kanssa. Kevätaurinko laskee. Solarigrafiaa on valotettu viikon ajan. Auringon piirtämistä juovista voi ehkä erottaa kuinka päivä pitenee. kuva: Eila K.
Jos solarigrafia alkaa kiinnostaa niin neulanreikäkameran ehdit vielä rakentaa tänä keväänä vaikka kuviskerhossa tiistaisin klo 14.00 tai mahdollisesti ensi vuoden KUVIKSEN 3. kursseilla. Kuvisluokasta saat käyttöösi valokuvapaperia.
Huhtikuun viimeinen sunnuntai on kansainvälinen neulanreikävalokuvauksen päivä. Neulanreikäkamera voi olla esimerkiksi purkki tai laatikko, jonka seinässä on pieni reikä. Purkkiin sisälle pääsevä valo piirtää kameran tavon kuvan näkymästä purkin sisälle kiinnitetylle valokuvapaperille. Perinteisesti neulanreikäkamerakuvat on kehitetty valokuvien tavoin, mutta hitaammin valotettavassa solarigrafia-menetelmässä valokuvapaperille piirtyneet kuvat skannataan tietokoneelle ilman kehitysprosessia kuvankäsittelyohjelmalla edelleen muokattavaksi.
Opiskeluajan valokuvauksen opettajani Tarja Tryggin solarigrafiaa käsittelevä kotisivu on mainio keino tutustua tähän taiteenlajiin: Solargraphy gallery. Sivulla on solarigrafioita eri puolilta maailmaa, paljon linkkejä ja ohjeet kameran tekemiseen. Hyvät ohjeet neulanreikäkameran tekemiseen löydät myös tästä linkistä (pdf). Mielenkiintoinen blogi ja paljon kuvanäytteitä löytyy: Ultra slow pinhole photography. Upea solarigrafiasta visuaalisuutensa ammentava video: Ultra slow photography.
Neulanreikäkameroita kuvisluokan pimiön hyllyllä. Kameroita on tehty filmi- ja peltipurkeista, rasioista ja kenkälaatikoista.
KU3 Media ja kuvien viestit – kurssilla ollaan vuosien ajan otettu neulanreikäkamerakuvia (engl. pinhole camera), joissa lopputuloksen näkee solarigrafiakuvaa nopeammin. Valotusaika neulanreikäkamerakuvissa vaihtelee sekunnista muutamiin minuutteihin kuvauspaikan varjoisuudesta ja säästä riippuen. Talven aamuhämärissä kuvaaminen vaatii kärsivällisyyttä tai ei onnistu ollenkaan. Solarigrafiassa purkkikameran valotusaika on viikkoja tai jopa kuukausia, joten kärsivällisyyttä tarvitaan! Odottavan aika on pitkä.
Neulanreikäkameran historian voi ulottaa ikiaikaiseen camera obscura– ilmiöön. Camera obscura-ilmiötä on käytetty hauskasti taiteessa Sauna obscura-teoksessa, jossa vesistöissä lipuvassa saunassa voi tarkkailla seinälle heijastuvia rantamaisemia. Minulle mieleenpainunein camera obscura muodostui armeija-aikanani pimeälle kuorma-auton lavalle, jossa paikasta toiseen siirtyessä saattoi katsella seinälle (väärinpäin) valojuovaan piirtyviä maisemia.
Neulanreikäkamerakuvat kehitetään pimiössä negatiiveiksi ja vedostetaan positiiveiksi alla olevan esimerkin mukaisesti.
NEGATIIVI. Kenkälaatikosta rakennetulla kameralla kuvattu näkymä kuvisluokasta.
POSITIIVI. Negatiivista vedostettu positiivi. Pöydällä olevat pallot saattaa ehkä hahmottaa opettajan kasvattamiksi koristekurpitsoiksi.
Pääsiäinen tuli kuvisluokaan. Taustalla raakapoltosta tulleita KU9-kurssilaisten keramiikkatöitä.
Näistä linkeistä löydät tietoa Ikonitaiteen taustoista ja ortodoksisen kirkon liturgisista väreistä. Vai tahtoisitko vierailla virtuaalisesti Pääsiäissaarilla tutkailemassa että mitä ne Moiait oikein olivatkaan? Miksiköhän kananmunat ovat suosittu pääsiäisen symboli? Pääsiäisenä esitellään usein mittaamattoman arvokkaita Fabergén keisarillisia pääsiäismunia. Yhden kauneimmista, ´Talvimunan´ (1913), suunnitteli piirustuksenopettajana Kuusankosken kansakoulussa myöhemmin toiminut Alma Pihl.
Visuaalisen kulttuurin muotoja syntyy ja kuolee nopeaan tahtiin. Bongasin elämäni ensimmäiset neulegraffitit Helsingissä. Töhryjen, käsityön ja katutaiteen rajamailla liikkuvasta ilmiöstä olin kuullut jo aiemmin, mutta omin silmin en neulegraffitia ollut nähnyt. Olin kuvisopettajien koulutuksessa ´Verkoissa ja verkostoissa´, jossa käsiteltiin tietoverkkojen ja sosiaalisen median käyttöä kuvataideopetuksessa. Luentopaikalle siirtyessä törmäsin näihin kaiteeseen kiinnitettyihin lankaputkiloihin. Katutaiteeksi sijoitettuja neulegraffiteja esitellään useissa blogeissa – uusi visuaalisen (nais?)kulttuurin muoto saa yleisöä tietoverkkojen avulla ja leviää uusien harrastajien ilmaisukanavaksi.
Milloinhan tällainen lankailmiö rantautuu Raaheen? Jos olet törmännyt ilmiöön, niin jätä kommentti! Neulegraffitit on melko helppo poistaa katukuvasta – maalatut töhryt tai katutaide onkin kiistanalaisempi ja kallis ilmiö. Stop töhryille -kampanja on pyrkinyt siistimään Helsingin katukuvaa ns. nollatoleranssi-tyylillä. Joidenkin mielestä graffitit ovat urbaaniin kaupunkikulttuuriin kuuluva ikiaikainen, lähes hyväksyttävä ilmiö tai jalostettuna hurjaa visuaalista osamista vaativaa graffititaidetta.
Ovatko nämä kaiteeseen kiinnitetyt neulegraffitit töhryä vai katutaidetta?
Nappasin ohikulkiessani kuvan ensimmäisistä näkemistäni neulegraffiteista.
Aamulehti uutisoi amerikkalaista pikkukaupunkia terrorisoivasta ´keskiyön kutojasta´.
Neulegraffitteja tehdään myös luvallisesti esim. paikallisbussiin ihmisen ihmeteltäväksi – otyg/tihutöitä.
Neulegraffiteja esittelevä blogi.
Tammikuussa alkanut valokuvaprojekti pyörähti käyntiin: maailmanmatkaaja Arttu palaa ensimmäiseltä reissultaan.
Raahen lukion kuviksen ARTTU-nalle on parasta aikaa matkalla Islannista kotiin postipaketissa. Mukanaan Arttu tuo terveisiä ja valokuvia lomaltaan. Arttu vei terveisiä ja lukiolaisten ottamia valokuvia raahelaisten nuorten elämästä Islantiin, Selfossin kaupunkin ja se vieraili mm. kehitysvammaisten kudontapajassa. Arttu ehti lähteä Islannista juuri ennen Eyjafjallajokull-jäätiköllä tapahtunutta tulivuoren purkausta. Artusta Islannissa huolehtinut Mira ei ollut kuitenkaan huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa vaikka oli vain n.200km päässä purkauspaikasta.
Artun seuraava matka suuntautuu Saksaan, sikäläisten lukiolaisten mediakurssin vieraaksi.
Tavoitteena on harjoitella EU:n koulujen yhteisten eTwinning– työkalujen käyttöä ja lisätä opiskelijoiden ja opettajan kansainvälisiä yhteyksiä taiteen parissa. Arttu-valokuvaprojektin avulla tutustutaan vieraisiin kulttuureihin ja opetellaan kertomaan omasta (paikallis)kulttuurista kuvallis-kirjallisesti. Mistä meidän suomalaisten, raahelaisten identiteetti koostuu? Mikä eroja ja samankaltaisuuksia eri kulttuurien nuorten kuvissa näkyy nuorten arjesta kerrottaessa?
Ensimmäiset KU9-kurssin lasitetut keramiikkatyöt tulivat uunista ja pääsivät heti rairuohoastioiksi.
Keramiikan historiaa Suomessa.
Essin ja Joonaksen suunnittelemat astiat on lasitettu halkeilevalla lasitteella. ´Kraklausta´korostettiin laimennetulla musteella, joka tummentaa halkeamakohdat.
Krakleerausta käytetään myös joissakin maalaustekniikoissa. Halkeilevaa pintaa saa aikaiseksi akryylimaaleihin erityisellä kraklauslakalla. Ku4-kurssilla käsittelimme taidehistoriaa, jonka innoittamana tuli tehdä kuuluisan taiteilijan taideteos. Taideteoksen kopionnin sijaan mestariteokseen tuli kehitellä visuaalisesti mielenkiintoinen vaurio.
Halusin yhdistää Picasson modernismin vanhaan aikaan, joten krakeloin taustan ja maalaukseen tuli iäntuntua. Juho
Äidinkielen esseekoe, tehtäväaihe 14: Analysoi ja tulkitse taiteilija Samuli Heimosen maalauksia.
Äidinkielen yo-kokeessa yhtenä tehtäväaiheena oli tarkastella Samuli Heimosen öljyvärimaalauksia. Heimosen maalauksia olemme katselleet useasti yhdessä kuvataidetunneilla Heimosen verkkosivuilta, jossa voi tutustua myös taiteilijasta kertovaan dokumenttiin ´Muissa maailmoissa´. Maalaukset ovat moniulotteisia ja luokassa herääkin paljon keskustelua niihin kätketyistä maailmoista ja eläinhahmoista. Kuvat herättävät ajatuksia ja mielipiteitä.
Taide-, mainos- tai uutiskuvan tulkinta edellyttää katsojalta tietoa ja harjaannusta – kuvan lukeminen on siis taito jota voi kehittää. Kuvan havainnointi on kulttuurisidonnaista ja siihen vaikuttavat myös omat tiedostamattomat tavat katsella kuvia. Sanotaan, että tulkinta kertoo usein enemmän tulkitsijasta kuin taideteoksesta: jos kädessäsi on vasara alat nähdä nauloja kaikkialla!
Kaikki KU1-kurssin suorittaneet ovat kirjoittaneet ainakin yhden kuva-analyysin kuvataidekurssin kotitehtävänä. Kuvistunnilla käytetty kuvailu, analyysi, tulkinta ja arvottaminen on yksi tapa jäsennellä kuvasta puhumista tai kirjoittamista. Abitreenit-sivuston ohjelmasta voit katsoa mitä YTL:n asiantuntijoiden mielestä yo-kokeen kuvantarkastellussa tulisi ottaa huomioon. Tehtävästä 14 kerrotaan kun ohjelmaa on kulunut 57 minuuttia.
Kokeen tehtävät löytyvät myös tästä linkistä pdf-muodossa. Kuvanlukutaitoon liittyviä kuva-analyysiohjeita on internetissä runsaasti, mutta yo-kokeisiin soveltuvista malleista äidinkielen opettajat kertovat parhaiten. Raahen lukion toisen kerroksen käytävällä on esillä tämän vuoden kuvataiteen lukiodiplomit, joiden arvioinnissa kuvasta kirjoittaminen, taiteen tuntemus ja oman työskentelyprosessin kirjallinen(kin) arviointi otetaan huomioon.
Lukio-opintojen jälkeen harjaantuneempaan kuvanlukutaitoon voi päästä opiskellessaan taiteen teoriaa ja taitoa pidemmälle tai muissa yliopisto-opinnoissa: kuvanlukutaito-oppimateriaalia.
Abipaita oli tarpeen pakkassäässä. Liikuntasali oli täynnä äidinkieleen keskittyneitä abiturientteja.
Abit suunnittelivat ja toteuttivat abipaidan kuvan.
Minun kaupunkini -kuvataidekilpailu
haastaa oppilaat tarkastelemaan omaa kotikaupunkiaan erilaisista näkökulmista.
Yläkoulu ja lukio
Samuli Putron laulussa Minun kaupunkini kotikaupunki on rujo mutta rakas.
Millainen kotipaikka Raahe Sinulle, raahelaiselle nuorelle on? Millaisin värein, muodoin ja kuvin Raahe piirtyisi paperille? Mitä muistat Raahesta, jos muutat täältä joskus pois? Minkälaiset kotikaupungin mielikuvat ja tunnelmat saavat monet poismuuttaneet kaipaamaan takaisin Raaheen? Millainen on Sinun kaupunkisi?
Tee taideteos aiheesta ”Minun kaupunkini”. Työn koko tulisi olla vähintään A3 (30 X 42cm). Maalaa tai piirrä, kaikki maalaustekniikat ovat sallittuja. Kilpailutyöt voivat olla tekniikaltaan mm. lyijy- tai värikynäpiirroksia, kollaaseja, hiilipiirroksia, vahaliitupiirroksia, akvarelleja, öljyväritöitä jne.
Sarjat:
7 – 9-luokkalaiset
lukio
Yläkouluilta kilpailuun valitaan yhdeksän parasta taideteosta jokaisesta koulusta.
Kuvan taakse merkitään tekijän nimi, sarja ja koulun yhteystiedot.
Opettajat kokoavat työt ja lähettävät ne opetustoimeen 30.4.2010 mennessä.
Lukiossa osallistujamäärää ei ole rajattu.
Parhaat taideteokset palkitaan Suomalaisen Kirjakaupan lahjakorteilla ja töistä järjestetään taidenäyttely. Kilpailuun lähetettyjä töitä voidaan käyttää kaupungin julkaisuissa.
Vähä maalia ja palijo pensseliä! (raahelainen hokema)
KYSY LISÄTIETOA JA APUA KUVISOPELTA!
Näkymä kuvisluokan ikkunasta maaliskuisena iltana.
Kuvataideoppimista lukiossa 