You are currently browsing the tag archive for the ‘taidenäyttely’ tag.


" Aloin maalata akryyliväreillä samaan aikaan kun lopetin nukkumisen, siinä lokakuun 2011 kieppeillä..."

Eevi Ylönen: RAZZ RAGOO THE KIDD

maalauksia ja sarjakuvia

Raahe-salin lämpiössä 6.2.-2.3.2012

Raahen lukiolainen Eevi Ylönen on koonnut värikylläisen, räväkän ja voimakkaan näyttelyn akryylivärimaalauksista Raahe-salin lämpiöön. Töitä on syntynyt lukion kuviskerhossa ja vapaa-ajalla. Eevin vahvoista akryylivärimaalauksista ei voi enää puhua vain tekniikkakokeiluina – teoksista muodostuu jo vaikuttava kokonaisuus, esikoistaidenäyttely.

Työskentelystä: Aloin maalata akryyliväreillä samaan aikaan kun lopetin nukkumisen, siinä lokakuun 2011 kieppeillä. Akryylit toimivat laiskan vaihtoehtona öljyväreille, koska akryylityöt kuivuvat nopeasti ja niitä oli helppo käsitellä.

Melkein kaikki taulut olen maalannut kerralla valmiiksi, paitsi näyttelyn suurimman teoksen 1-2-3W Baron Samedi, joka on oikeastaan useampi maalaus päällekkäin. En ikinä ollut ”tyytyväinen” edeltävään tauluun ja jatkoin päälle aina jotain muuta. Varmaan jos olisi aikaa maalaisin useampiinkin päälle jotain… Koska en oikeastaan luonnostele muualla kuin päässäni, on työskentely ollut melko nopeaa. Olen lähinnä maalannut eri ideoita ja mielikuvia. Melkein kaikki maalaukset päätyvät kuitenkin lopulta olemaan jotain ihan muuta kuin olen alun perin ajatellut. Mitään kummempia tavoitteita minulla ei ollut, olen vain maalaillut huviksi. Huviksi kai kaikkea kuvataiteeseen liittyvää tehdäänkin.

              

Maalausten aiheet: Niin aiheet kuin taulujen nimetkin on melko lailla heitetty hatusta ja pahemmin miettimättä. Kieltäydyn sanomasta jotain kornia sisäisistä demoneista sun muista tyyppi-teini angsteista, koska Suomessa keskinkertainen eläminenhän on tunnetusti niin kamalan rankkaa. Ennemmin sanon että maalailin samalla kun ajattelin kukkasia ja vauvakuutteja.  😉

Vastapainona maalauksille toimii Raahe-salin lämpiön vitriineihin esille laitetut sarjakuvaoriginaalit. Eevin MESTARIPERUNA-sarjakuvia voi lukea hänen kärkkäästä, suorasanaisesta, mutta huumorilla höystetystä sarjakuvablogista: http://mestariperuna.wordpress.com/

     

TERVETULOA NÄYTTELYYN RAAHE-SALIN LÄMPIÖÖN!

Näyttelyn juliste: EEVI YLÖNEN -poster

Raahen lukion kuviskurssilaiset osallistuivat Iida Ojanperän UTOPIA-näyttelyn avajaisiin Galleria Myötätuulessa. Jututimme avajaisissa taiteilijaa ja teimme tunnilla muutamia kysymyksiä näyttelyyn liittyen. Suurkiitokset Iidalle vastauksista ja lukiolaisen kohtaamisesta.

Raahenlukion kuvataidekurssilaisia Iida Ojanperän taidenäyttelyssä.

LUKIOLAISTEN PAPEREISTA POIMITTUJA KYSYMYKSIÄ:

Milloin innostuit taiteesta? Miikka

Piirtämisestä olen ollut innostunut jo lapsena ennen koulun alkamista. Melko varhaisessa vaiheessa myös päätin, että minusta tulee taiteilija. Ainakin tällainen muistijälki minulle on jäänyt ala-asteen alkuvuosilta.

Miksi aloit taiteilijaksi ja opiskelitko taiteita jossakin varsinaisesti taiteisiin suuntautuneessa koulussa? Klaus

Olen pitänyt käsillä tekemistä aina mielekkäänä, joten koin jollain tavalla luovan tai luovuutta sivuavan ammatin soveltuvan itselleni parhaiten. Kuvaamataito oli lempiaineeni koulussa, lukiossa otin kaikki mahdolliset valittavissa olevat kurssit – niitä oli mielestäni liian vähän.

Ensimmäisen öljyvärimaalaukseni olen tehnyt 6-vuotiaana: suuren punaisen omenan, jonka ympärille piirtyy selkeä pensselillä vedetty rinki.

12-13-vuotiaana aloin käydä Kaskisten Kansalaisopiston öljyvärimaalauskursseilla, myöhemmin liityin taideyhdistys Marinan jäseneksi. Kävin myös muita Kaskisten Kansalaisopiston kursseja mallipiirustuksesta valokuvaukseen. Omalla ajalla tein erilaisia kokeiluja spraymaalaamisesta pieniin installaatioihin.

15-vuotiaana ostin oman kameran. Lukion jälkeen tutustuin Italiasta Kaskisiin muuttaneeseen valokuvaajaan, Anna Koivistoon. Vietimme paljon aikaa yhdessä, hänen tietotaitonsa taidemaailmasta oli yksi kipinä ”vakavampaan” valokuvausinnostukseeni. Vuonna 2004 pääsin Turun taideakatemiaan opiskelemaan valokuvausta, valmistuin koulusta vuonna 2008.

Oletko ollut kiinnostunut muista ammateista? Manu

Olen ollut kiinnostunut myös muista ammateista, mutta ne ovat useimmiten liittyneet enemmän tai vähemmän taiteeseen. Olen mm. hakenut Turun yliopistoon opiskelemaan uskontotieteitä ja taidehistoriaa, graafista suunnittelua Espoo-Vantaan Muotoiluinstituuttiin (toimii nykyisin nimellä Metropolia) ja Turun DIAK:iin monimediatoimittajan opintoihin.

Mistä saat inspiraation eri teoksiin? Veera

Unimaailma inspiroi taidettani. Esimerkiksi Hei katso kuinka kaunis onkaan tuo auringonnousulasku perustuu vuonna 2008 näkemääni uneen. Teoksesta on olemassa myös toinen pelkistetympi versio, pieni akryylimaalaus, jonka omistaa Tsekin tasavallassa asuva suomalainen taiteenkeräilijä.

Musiikki on minulle tärkeää; sitä tulee usein kuunneltua, kun työstän uutta teosta. Vuosia takaperin eräs turkulainen taiteenkeräilijä teki kanssani erikoisen kaupan – hän vaihtoi pianonsa yhteen valokuvamaalauksistani. Tämä on ehkä konkreettisinta, miten musiikki on vaikuttanut tai liittynyt taiteeseeni.

Melkein mistä tahansa voin saada kipinän teokselle: kirjoista, luonnosta, hyvästä keskustelusta, rakkaudesta, surusta, jostain oudosta sattumasta jne. Pidän kaikki aistit avoinna.

Onko sinulla usein hetkiä, jolloin maalaaminen ei onnistu? Miikka

On kausia, jolloin en tee maalauksia. Silloin teen muita töitä tai kirjoitan, piirrän sekä kerään ideoita tuleviin teoksiin. Toki taukoja on hyvä pitää, jotta mieli pääsee levähtämään. Mutta joskus on myös toisinpäin, jos joudun olemaan pitkään luomatta, alan kokea levottomuutta – tulen kärsimättömäksi.

Näyttelyn teosten päävärinä oli oranssi ja sininen. Muutama teoksista oli kolmion mallinen ja pyöreä. Miksi juuri vastavärit oranssi ja sininen? Niko

Vastavärien valinta ei sinänsä ole suunniteltua.

Värit muotoutuvat teosta tehdessä, sen tunnelman ja aiheen mukaan. Mutta näyttää siltä, että tällä hetkellä olen mieltynyt sinioranssiseen värimaisemaan. Ehkä taiteessani on sinioranssikausi?

Näyttelykokonaisuudessa värien polaarisuus enemmänkin täydentää toisiaan kuin kumoaa. Symbolisesti sininen liittyy veteen, ilmaan, kylmään, älyyn, järjestykseen, rauhaan ja oranssi puolestaan tuleen, maahan, lämpimään, tunteeseen, virtaan, elinvoimaan. Kaikki neljä elementtiä ovat siis käytössä:

maa, tuli, vesi ja ilma. Ne muodostavat viidennen elementin: Utopian hengen eli teokset itse.

Mistä sait idean yhdistää valokuvausta maalauksiisi? Anni

Kokeilemisen kautta. Ennen isompia canvakselle tulostettuja teoksia tein Turun taideakatemian kirjatyöpajassa Parhainta Onnea – Pink Ink Records 2007 ”kuvalevyn”, joka myötäilee ep-levyn formaattia. Käytin tähän teokseen vanhempieni ja isovanehmpieni vanhoja valokuvia: yhdistelin niitä melko räikeään ”Andy Warhol” maiseen värimaailmaan.

Mikä on UTOPIA-näyttelysi lempiteos?

Lempiteokseni on aina se, mitä sillä hetkellä työstän valmiiksi,

mutta Utopia-näyttelyn valmiista teoksista Tyhjyydestä on yksi suosikkini.

Teos kiteyttää osan elämänkatsomustani: kaikki on hetkellistä, olemme jatkuvassa muutoksenvirrassa ja niin pitääkin olla, mutta myös sitä paremmalla syyllä ympäröivää maailmaa (makrokosmos) tulisi arvostaa ja suojella – kuluttamatta sitä loppuun. Sama koskee sisäistä maailmaamme (mikrokosmos); se on herkkä, sille täytyy antaa liikkumatilaa ja lempeää huomiota. Mikro- ja makrokosmoksella on sama syke: emme ole erillisiä luonnosta, vaikka nykypäivän ihminen tuntuukin ajautuneen yhä kauemmas luonnollisen kauneuden ja villeyden tajusta. Ehkä arvomaailmaamme ja tietoisuuttamme muuttamalla löydämme jälleen takaisin alkujuurakkoon – lakkaamme kokemasta erillisyyttä kaikkeen, toisiin ihmisiin ja itseemme – lakkaamme olemasta jatkuvasti hukassa.

Ketkä ovat lempitaiteilijoitasi tai esikuvia? Juho

Pidän symbolismista ja art nouveausta. Osa Odilon Redonin teoksista ovat erityisen kauniita, pidän hänen The Buddha teoksesta, joka löytyy Van Gogh museosta Amsterdamista. Myös seuraavien taiteilijoiden työt miellyttävät: Jean Delville, Fernand Khnopff, Hugo Simberg, Edvard Munch, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, John Bauer ja Leonardo Da Vinci. Leonardo Da Vinci löytyy yhdestä Utopia-näyttelyn teoksesta.

Arvostan suuresti yhdysvaltalaisen yhteiskuntakriitikon ja filosofin Henry David Thoreaun kirjallista tuotantoa. Suosittelen hänen kirjojaan: Walden: Elämää metsässä, Kävelemisen taito ja Kansalaistottelemattomuudesta. Yksi lempikirjoistani on myös Jean Gionon Mies joka istutti puita. Se on lukemisen arvoinen pieni tarina, jonka toivoisin olevan tosi.

Monien muusikoiden tuotanto sävähdyttää. Viime aikoina olen kuunnellut erityisen paljon Leonard Cohenin musiikkia, johtunee osittain siitä, että luen parhaillaan hänen elämänkertaansa. Pidän seuraavista artisteista/bändeistä: Lhasa De Sela, Dead Can Dance, James Blackshaw, Michael Cashmore, Antony and The Johnsons,

The National, John Grant, In Gowan Ring, Sally Doherty, Clint Mansell, Mark Kozelek, Stuart Staples…

Kuinka kauan keskimäärin teoksen työstäminen kestää ideavaiheesta valmiiksi työksi? Jan

Keskimäärin ehkä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Mutta idea on voinut syntyä jo parikin vuotta aikaisemmin ennen kuin olen alkanut työstää varsinaista teosta.

Tekeminen on monien osien summa. Suosittelen keräämään materiaalia sivuun kaiken aikaa ja ideat kannattaa aina kirjoittaa ylös. Itse kirjoitan joka päivä: joskus ideoita, joskus pelkkää ajatusten virtaa.

Ketkä hankkivat taidetta? Saila

Riippuu taiteilijasta. Omalla kohdallani teoksia ovat ostaneet taiteenkeräilijät, taiteilijat, ystävät, sukulaiset, puolitutut ja tuntemattomat.

Iida Ojanperä: Tyhjyydestä, 2011

Lukion ekaluokkalaiset tutustuivat ensimmäisellä kuviskurssilla taidenäyttelyyn. Galleria Myötätuulen näyttelyssä on esillä koulumme entisen rehtorin Antti Saarimäen (1938-1993) laajaa tuotantoa. Paikallislehti Raahen Seudussa julkaistut pilapiirrokset ja kannanotot ovat hienoja esimerkkejä elävästä, ilmeikkäästä tussipiirtämisestä. Saarimäki tunnettiin tarkkana havinnoitsijana ja oma kotikaupunki tarjosikin ahkeralle piirtäjälle herkullista aineistoa. Raahen lukion seniorit ry on koonnut näyttelyyn pilapiirrosten lisäksi julisteita, koristelautasiin painettuja piirroksia ja öljyvärimaalauksia. Lukion opettajainhuoneesta näyttelyyn on lainattu Kirsti Muinosen maalaama rehtori Antti Saarimäen muotokuva. Yllättävän moni lukion ekaluokkalainen vieraili Galleria Myötätuulessa ensimmäistä kertaa. 

KU1-kurssilaisia tekemässä galleriavierailutehtävää Saarimäen muistonäyttelyssä.

 Galleriavierailu oli ihan ok. Pilapiirrokset olivat tosi hienoja. Uutena asiana opin, että ne tehdään isommiksi, mitä ne ovat lehdessä.    Pekka

En ole juurikaan aiemmin käynyt gallerioissa, joten tämä oli uusi kokemus minulle. Opin teosten suullista arviointia sekä tekemään tämän tehtävän yhteydessä myös kirjallisen arvioinnin. Oli kivaa käydä katsomassa teoksia, sillä kirjastossa oli erityylistä taidetta kuin Myötätuuli Galleriassa. Saimme siis nähdä useammanlaista taidetta.     Anni

Reissu oli vaihtelua arkeen ja täällä oppi hieman lisää tussipiirrustuksen saloja. Erilaisten viivatyyppien oppiminen ja näkeminen oli hienoa.    Henrikki

´Siipisimppu´ Saarimäen tussipiirrokset ovat hyviä esimerkkejä elävästä viivankäytöstä.

 Opin ainakin sen, että myös sanomalehdissä julkaistavat piirrokset ovat taidetta ja vaativat myös aikaa ja vaivaa. Vaikka pidänkin enemmän maalauksista, koin että myös jonkunlainen muu taide voi kolahtaa. Kiva näyttely!     Eevamari

Esimerkki graafisesta suunnittelusta ja julistetaiteesta. Antti Saarimäen suunnittelema Pekanpäivien juliste.

 

Raahen lukiossa annetaan vuosittain Antti Saarimäki-stipendi kuvataiteissa menestyneelle ylioppilaalle.

Myötätuuli Gallerian näyttelyyn voi tutustua 28.8.2010 asti gallerian aukioloaikoina.

Blog Stats

  • 169 743 hits