You are currently browsing the tag archive for the ‘kuvataide’ tag.

Ku1-opintojakson viimeisessä tehtävässä oli tavoitteena.

Inspiraationa tehtävään oli Uuno Kailaan tunnelmallinen runo:

Te faaraot, uneksijat
pyramidi-unien,
te olkaa tervehdityt
yli vuosien tuhanten.

Ohi kuoleman ahnehtivan,
ajan kaukaisuuksia päin
te unenne sinkositte
pyramiideja pystyttäin.

Te olkaa tervehdityt
yli vuosien tuhanten.
Sinis nousevat pyramiidit,
kunis elää ihminen.

Kukin meistäkin mittansa mukaan
pyramiidin pystyttää.
Ja sen sydämessä unta
pian nukumme sikeää.

kuin faaraot, hiljaisina,
kuin toukat kuoressaan.
Pyramiidi pysyy ja nähdään.
Mutta faarao unohdetaan.

Uuno Kailas – Paljain jaloin 

Kuvisopen pihalla kasvanut papyruskaisla joutui parturoinnin kohteeksi ja varsia kuorimalla tehtiin pikkuruinen palanen aitoa papyrusta. Kasvin oma liima-aine kiinnittää varsien sisusosasta tehdyt liuskat kiinni toisiinsa ja ristiin latomalla papyruksesta tulee oivaa kirjoitusmateriaalia. Harmi vaan, että terassilla kasvanut papyruskasvi ei kuitenkaan ruukussa tuota kovin suurta materiaalisatoa. Hauska kokeilu silti Egypti-teemaan liittyen. Huomaa komeaja pyhä kolmiomainen kaislan katkaisupinta!

Tehtävässä summattiin monia KU1 opintojaksolla opittuja asioita. Viimeisen tehtävän tavoitteena oli myös taiteellisen prosessin opettelu: suunnittelu tiedonhakuineen, luonnostelu, kokeilu, työskentely ja arvioiminen. KU1 opintojakso on melko täynnä pieniä tehtäviä, joten on hyvä hengähtää ja syventyä isomman teeman parissa. Nyt päästiin Egyptin taiteen pariin, sillä pian Tutankhamonin haudan löytymisestä tulee kuluneeksi pyöreät 100 vuotta.

Tutki muinaisen Egyptin taidetta ja tee oma monokromaattinen maalaus runon innoittamana.

  • Lue tehtävän aiheena oleva runo. Millaisia mielikuvia se herättää sinussa?
  • Tutki Egyptin ihmeitä valokuvista, virtuaaligallerioista ja kirjoista. Pohdi näkökulmaa ja tyylilajia.  Luonnostele erilaisia vaihtoehtoja, ota ruutukaappauksia tai printtaa mallikuvia luokan takakoneella.
  • Valitse jokin opettajan esittelemistä sommittelun keinoista. Pohdi onko kuvassa etu, keski ja taka-ala? Perustuuko työsi vaaka, pystysuora vai diagonaalisommitteluun? Mitä muita sommittelun elementtejä voisit käyttää?  
  • Tee runokuvitus peitevärein (+ vapaasti valituin tekniikoin.)
  • Koko työsi tai iso osa siitä on monokromaattinen eli pohjautuu yhden värin eri värisävyihin ja eri valööreihin. 
  • Tallenna luovaa prosessia kuvin ja sanallisesti portfolioosi (mallikuvia, luonnoksia, kokeiluja ja työvaiheita).

Monokromaattinen Egypti -työn tavoitteet:

  • prosessinomaisen työskentelyn harjoittelu ja taltioiminen (osaat etsiä tietoa ja mallikuvia, sekä hyödyntää niitä luovasti yhdistellen).
  • sommittelun harjoitteleminen
  • peiteväritekniikat (eri valööreiden ja sävyjen sekoittaminen)
  • ainakin jokin osa työstä on toteutettu monokromaattisesti.

Kun etsimme kuvia muinaisen Egyptin taiteesta, 1920-luvulla syntyneestä egyptomaniasta ja Egyptin historian inspiroimista elokuvista, huomasimme, että pitkästä taidehistorian aikakaudesta on ammennettu niin viihteeseen, muotoiluun kuin arkkitehtuuriinkin. Teema noussee ajankohtaiseksi, sillä keväällä 2022 tulee kuluneeksi pyöreät 100 vuotta tarunomaisen Tutankhamonin haudan löytymisestä.

Lukuvuoden 2. jaksossa alkanut KU9 Kuvanveisto ja keramiikka -kurssi jatkaa Egypti-teemalla, sillä taitavien tekijöiden käsissä syntyy moderneja versioita Egyptin taiteessa tutuista kanooppi-ruukuista ja niiden kansiin muovailluista vartijahahmoista.

Ku1-opintojakso alkoi lukuvuoden alussa tussipiirrosten ja raapekartonkitöiden parissa. Nappasimme piirroksen muodoksi purkinkannen tai pullonkorkin. Ympyrämuotoihin sai rauhassa kokeilla eri luonteisten pisteiden, viivojen ja tekstuurien tekemistä. Erilaiset viivat synnyttivät kuvaan tummuusasteita eli valöörejä ja saattoipa joihinkin töihin saada aikaiseksi syvyysvaikutelmaakin. Aihe sinänsä oli vapaa, tällä kertaa sai pysytellä omassa kuvamaailman kuplassaan.

Lukuisista harjoitustöistä jokainen sai valita onnistuneimman ja tehdä siitä jääkaappimagneetin liimaamalla piirroksen purkinkanteen ja taakse magneetin. Keräsimme kaikki työt yhteiseen google slide -esitykseen, jotta luokkakavereiden töitä saattoi tarkastella niistä oppien. Opettajan kehoitus olikin, että kuva-aiheita ei saa ainoastaan varastaa, vaan parhaimmat viivat, tekstuurit ja valööritaidot kannattaa parastaa kaverin työstä myös omaan tekniikkataitoihin. Vaikka lukuvuosi aloitettiin maskien kanssa kavereista erillään pysytellen, olivat kuvisluokan isot pöydät kuitenkin pöytäryhmissä ja onneksi vältyimme corona-taudin leviämiseltä.

KU1 opintojakson kuluessa kaikki työt kerättiin harkitusti otettuina valokuvina sähköiseen portfolioon, johon myös kirjoitettiin lyhyesti itsearviointia omista töistä ja annettiin palautetta niin tehtävistä kuin koko opintojaksosta, sekä pohdittiin omaa oppimista opetussuunnitelman asettamien tavoitteiden valossa.

Elokuu kääntyi syyskuuksi ja kolme KU1-ryhmää työskentelee vauhdilla ensimmäisellä kuviksen lukio-opintojaksollaan kuvisluokassa. Tussipiirrosharjoitusten, kuva-analyysin ja kuvan perustekijöiden suhteen ollaan edetty jo värioppiin. Kuvisopen pihalta löytyi vielä niin herkullinen kattaus monivärisiä kasveja, että kuivapastellien aiheeksi valikoitui klassikkotehtäväksi muodostunut sävyjen tarkastelu.

Laadukkailla kuivapastelleilla tummasävyiselle paperille taiteillessa värit hehkuvat ja erilaisten sävyjen sekoitusmahdollisuudet ovat valtavat. Open toiveena olikin, että kukaan ei oppitunnin päätteeksi ole puhtain sormin, vaan piirtävän käden jokainen sormi kaipaa pesua värisävyjen sekoittamisen jälkeen.

Tavoitteena oli tarkastella kasvien vaihtuvia värisävyjä tutkijan ja taiteilijan ottein. Millaiset ovat kasvin mittasuhteet, millaisia sävyjä löydät? Miten valo ja varjo leikkivät yksityiskohdissa? Kylmiltään ei kysymysten äärellä oltu, vaan viikko alkoi omenan sävyjen tutkimisella. Ja omputhan olivat tietysti vihertävän punaisia ja haastavan monipuolisia väritykseltään. Eivät mielikuvissa väikkyvän punaposkisia! Havainnot siirtyivät harjoituksissa paperille yllättävän hyvin.

Kuivapastellityöt valokuvattiin sähköiseen portfolioon itsearvioinnin kohteeksi, sekä kolmen ryhmän digitaaliseen esitykseen, josta saattoi käydä tarkastelemassa luokkakavereiden töitä. Miten toisen ryhmän KU1 ryhmä oli ratkaissut edessä olevat ongelmat? Kuvisluokassa opitaan aina myös kavereilta, ei vain opettajan neuvomana. 🙂

Elokuun kääntyessä syyskuuksi heitetään kesälle lopullisesti hyvästit. Raahessa rannantuntumassa onneksi yöpakkanen kiertää vielä hetken kauempaa kasvit ja kukat hehkuvat vielä. Kuivapastellitöihin ikuistettuna ne loistavat vielä pitkään. Hyvää työtä! Rentoa viikonloppua!

Vanitas-aiheet olivat yleisiä erityisesti Alankomaiden taiteessa 1600-luvulla. Maalaukset kertovat elämän rajallisuudesta ja maallisen turhuudesta. Teokset ovat täynnä tulkitsemaan houkuttelevaa symboliikkaa ja siten hyvä harjoitusaineisto kuvatulkinnan oppimiselle. Päätimmekin siis synkistellä lyskalaisten kanssa oikein urakalla pimeän koronatalven murheita, mutta myös samalla kiinnittää huomiota pieniin hyviin elämän nautintoihin etäopiskelun arjessa.

Emmi

Asetelman luominen oli mukavaa, mutta haasteellista, sillä olen vasta muuttanut uuteen asuntoon, jossa rekvisiitta oli vähissä. Tein työn digitaalisesti, enkä ole siinä vielä kovin kokenut, joten se oli hidasta, mutta pidin harjoituksesta. Emmi

Eerikan vanitas-asetelma

Oulun Lyseon lukiota vastapäätä on Oulun tuomiokirkko, jonka eteisen seinään on muurattu kaksi hautakiveä 1600-luvulta. Memento mori – vanitas-maalauksista tuttu muista kuolevaisuutesi -teema näkyy niissä hyvin. Oulun seurakunnan sivuilla kivistä kerrotaan näin: Katoavaisuuden symbolien vastapainona hautakivessä on kaksi enkeliaihetta ja keskiosassa hyvin vanha ikuisuuden symboli, häntäänsä nielevän käärmeen muodostama kehä. Kristillisessä ikonografiassa kuvio muistuttaa, että Kristus on voittanut paholaisen ja kuoleman. Kehän sisäpuolelle on hakattu vainajan suvun vaakuna, joka ei ole enää tunnistettavissa. Sen sijaan toisen, harmaasta kivestä hakatun laakakiven teksti kertoo kenen muistoksi se on hankittu: ”Här under hvilar Skiepper Joen Torbiörns Son Hising M: J: D: 1647.”

Yksityiskohta Oulun tuomiokirkon eteisen hautakivestä. Siivekkäällä tiimalasilla on eripari siivet. Miten tulkitsisit siipien eron?
Kuuluisa historioitsija Johannes Messenius Oulun tuomiokirkossa säilytettävässä muotokuvassa.

Oulun tuomiokirkon sakastin oven lähellä on myös Suomen vanhin öljyvärimaalaus! Kajaanin linnassa vankina vuosia viettäneen ja Oulun linnassa asuneen Messeniuksen muotokuva on mahtava muistutus kotiseutumme pitkästä historiasta ja lähiympäristössämme vaikuttaneista ihmisistä. Muotokuva on kokenut kovia vuosisatojen kuluessa. Lue lisää täältä.

Maalaus on tyypillinen renessanssimuotokuva. Siinä Messenius seisoo pöydän ääressä yllään ajan oppineiden käyttämä tumma, edestä napitettu puku. Hän pitää oikeaa kättään avoinna olevan kirjan lehdillä ja osoittaa sormillaan sen sivuille kirjoitettua tekstiä, omaa tunnuslausettaan: ”MUSAE POST FUNERA FLORENT MORS SINE MUSIS VITA.” (Runottaret kukoistavat kuoleman jälkeen. Kuolemaa on elämä ilman runottaria.) Lauseen painokkuutta lisää taulun vasempaan alakulmaan maalattu pääkallo, kuoleman vertauskuva. Sen silmä- ja nenäkuopista kasvavat kukat, jotka muistuttavat elämän jatkumisesta. Kirsi Schali Oulun srk:n verkkosivu

Sic Transit Gloria Mundi

Häntäänsä nielevä käärme on juuri ja juuri erotettavissa hautakiven kuvioinnissa, jossa vanitas-maalauksista tutut tiimalasi ja pääkallo näkyvät selvemmin.

Hautakiven keskellä olevaa käärmettä voidaan kutsua ouroborokseksi ja se on ikivanha symboli.

Ouroboros (οuροβóρος, hännänsyöjä, myös OroborusUroboros tai Uroborus, muodostuu sanoista οὐρά (oura), ”häntä” + βορά (bora), ”syöjä”) on ikivanha symboli, jossa käärme tai lohikäärme syö omaa häntäänsä.

Ouroboros esittää ”ikuisen kiertokulun” ympyrää, joka ilmaisee sitä että loppua seuraa kaiken jatkuvassa toistumisessa aina uusi alku. Ouroboroksen katsotaan symbolisoivan syklisyyttä, koska se elää syömällä itseään; tämän katsotaan merkitsevän elämää ja kuolemaa sekä eroamista ja yhdentymistä.

Collier, Edwaert: Vanitas-asetelma, 1661, öljy puulle, 63,5 x 47 cm. Valtion taidemuseo
Emil

Tarkoituksenani oli kuvata elämän aikana hankittuja tietoja, taitoja, kokemuksia ja menestyksiä. Keskellä oleva karttapallo toimii ikäänkuin näyttämönä tälle kaikelle ja sen alla oleva valokuva-albumi kuvaa tällä näyttämöllä koettuja elämyksiä. Emil

Veeti

Halusin maalata digitaalisesti oman asetelmani. Vaikkei asetelmassa ole paljon esineitä, liittyvät ne nykymaailmantilanteeseen. Revitty kalenteri tarkoittaa ajan mitättömyyttä ja epävarmuutta, lääkepullo ja neula liittyy pandemiaan ja tyhjä pullo taustalla taas siihen elämän- ja mielentilaa, johonka jotkut ovat ajautuneet. Kirje taas kaiken kaukaisuutta. Veeti

Luna
Eerika

Sammuneet kynttilät ja loppuun valunut tiimalasi kuvastavat ajan kulumista sekä elämän rajallisuutta. Viinirypäleet, kahvikuppi ja puollo kuvaavat erilaisia nautintoja. Eerika

Ella
Matti

Ajan hetkellisyydestä vanitas-asetelmassani kertoo vanhanaikainen tiimalasi, sekä sytyttämättä jätetty kynttilä. Ruusu muistuttaa rakkaudesta ja ilosta, pelikortit, 8-pallo sekä Coca-cola-tölkki maallisesta nautinnosta. Työ on tehty 3D-renderöimällä. Matti

Stiina

Vanitas-asetelman klassista symboliikkaa: pääkallo, kukka ja kynttilätuikku. Avaimet muistuttavat minua kaikista hyvistä hetkistä eri paikoissa, jonne avaimet vievät: autoissa, mökeissä, kämpissä jne… Koru symboloi eri nautintoja ja muistuttaa juhlista ja illanvietoista, joissa korua olen käyttänyt. Stiina

Kiira

Paperinen kruunu kuvaa ihmisen itse itselleen antamaa asemaa tässä luomakunnassa. Kuolleet leikkokukat edustavat sitä, kuinka ihminen käyttää luontoa omiin tarkoituksiinsa, mutta myös sitä, kuinka luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus on katoavaa. Muoviroska symboloi puolestaan sitä, mitä meidän ilostamme, hauskanpidostamme, nautinnostamme ja elämästämme jätämme jälkeemme. Maskit kuvaavat ihmisen sopeutumiskykyä luonnon yrittäessä vallankaappausta. Kiira

Alvan Vanitas-asetelma
Yksityiskohta Oulun tuomiokirkon eteisen seinään muuratusta 1600-luvun hautakivestä. Marmorisen hautakiven kuva-aiheissa painottuu katoavaisuuden ja kuoleman teema voimakkaammin kuin mihin meidän aikanamme on totuttu. Siihen on hakattu pääkallo ja sääriluut sekä ajan kulumisen vertauskuva tiimalasi, jota reunustavat sanat MEMENTO MORI (Muista kuolemaasi).

Oulun Lyseon lukiossa kuvataiteen lukiodiplomin suoritti lukuvuonna 2020-2021 9 opiskelijaa. Mukana ryhmässämme oli myös läheisen Merikosken lukion taitavia lukiodiplomilaisia. Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

Roosan lukiodiplomi Centrum on digipiirros ja tehty vastauksena PUU-tehtävänantoon.

Aiheen nähdessäni sain heti idean millainen sen tulee olla. Olen todella kiinnostunut uskonnoista ja halusin työni ilmaisevan puun merkitystä ihmisten elämässä uskonnon kautta. Etenkin sain ideani suomalaisesta kansanuskosta, jossa yhteys luontoon oli isossa asemassa. Pyhiä paikkoja sijaitsi metsissä, kuten uhripuut, joiden äärellä uhrattiin tai vietettiin vaikka juhlia. Suomalaisen kansanuskon lisäksi myös muissa kulttuureissa on ollut maailmanpuu. Tämä puu yhdistää taivasta, maata ja helvettiä. Juuri tällaisen puun minäkin halusin luonnehtia työssäni. Se esittää kuinka puu on selkeästi ollut keskipiste ihmisten sen aikaiselle maailmankuvalle, ja se jos jokin kertoo puun tärkeyden. – ote Roosan kuvataiteen lukiodiplomityön porfoliosta

Kuvataiteen lukiodiplomi on valtakunnallinen päättökoe, jonka tehtävät antaa Opetushallitus. Tänä vuonna tehtävissä saattoi paneutua taidehistorian mesenaatteihin ja kokoelmiin, ekosysteemien eliöihin ja olioihin, tilasuunnitteluun ja arkkitehtuuriin tai vaikkapa metsä- ja puuaiheisiin tuotteisiin tai taideteoksiin. Tämän vuoden tehtäviin voit tustustua Opetushallituksen sivuilla.

Viivin lukiodiplomi käsittelee IHMEELLINEN RAHA -tehtävänantoa upean maalauksen keinoin. Miten raha liittyy eettisiin kysymyksiin ja ihmisoikeuksiin? Määritteleekö jo pikkulapsen elämänkohtaloa raha?

IHMEELLINEN RAHA Raha on maksuväline, arvon mitta, omaisuuden muoto ja valuutta, jonka voi vaihtaa melkein mihin tahansa. Raha liittyy globaaliin talousjärjestelmään, yhteiskuntaan ja valtaan,
mutta myös yksilön arkeen, asemaan ja mahdollisuuksiin. Monet rahatalouden käsitteet kuten rahajärjestelmä, valuutta, pääoma, velka ja korko, ovat abstrakteja ja vaikeita ymmärtää. Käteisrahalla ja muulla rahataloudella on visuaalinen ilmeensä ja kulttuurinsa. Taidemaailmassakin rahalla on tärkeä roolinsa.
Tehtävä: Tutki rahan merkityksiä. Ideoi, suunnittele ja toteuta teos tai tuote, joka
käsittelee aihetta raha.

Ote Viivin portfoliosta.

Kuvataiteen lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti erilaisia kuvia. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan lukiodiplomille
asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan.

Iidan lukiodiplomi ”Menestyjä” näyttää ihmisen yhteyden luontoon.

Heti kesällä aiheen kanssa yhtä aikaa alkoi selkiytyä myös idea ja se, miten haluan käsitellä luontoa työssäni. Sain idean ihmisen ja eläimen/luonnon välisen suhteen tutkimisesta työssäni. Eläinten oikeudet ja ilmastomuutos ovat jatkuvasti pinnalla ja ne ovat aiheita, joista itsellänikin on paljon mielipiteitä ja sanottavaa. Työlläni halusin ottaa kantaa siihen, miten ihmisen menestyminen tapahtuu eläinten kustannuksella. Kuten työni poika rakentuu muista eliölajeista, myös ihmislajin menestys rakentuu sukupuuttoon kuolevista lajeista ja ilmaston lämpenemisestä. – Ote Iidan ”Menestyjä” -lukiodiplomityötä käsittelevästä portfliosta

Hilpan kuvataiteen lukiodiplomiteos
Ainon lukiodiplomi

Vaikka päällimmäisenä aiheena halusinkin kuvata puun kiertokulkua, halusin ottaa kantaa myös ilmastonmuutokseen metsien liiallisen kaatamisen ja tehtaiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Vasemmalla puolella työtä luonto kukoistaa ja metsä kasvaa, kun taas oikealla puolella kaadetut puut näyttävät surullisilta, lumi näyttää likaiselta ja taivaan halki kulkee synkkä ja tumma savuvana. Tämä merkitys ei paljastu ehkä heti ensimmäisellä vilkaisulla, mutta se pyöri mielessäni työtä suunnitellessani. Ote Ainon portfoliosta.

Power of Paper, Viivin kuvataiteen lukiodiplomityö

Luettuani läpi tämän vuoden kuvataiteen lukiodiplomin tehtävät läpi, mielenkiintoni kiinnittyi heti tehtävään numero 3, ”Ihmeellinen raha”. Etenkin tehtävän esittelyssä käytetty lause ”käteisrahalla ja muulla rahataloudella on visuaalinen ilmeensä ja kulttuurinsa” sai minun mielikuvitukseni ja luovuuteni juoksemaan. Minulle tuli heti mieleen USA:n dollarit ja niiden käyttö taiteessa, ja halusin yhdistää ne työhöni. ote viivin portfoliosta.

Katrin lukiodiplomityö

Eliöt, oliot. Pidämme usein yhtenä tärkeimmistä arvoistamme ihmisyyttä ja ihmisarvoamme, erotumme muista eliöistä koska olemme ihmisiä… Ote Katrin portfoliosta.

A:n lukiodiplomityö Puitten kätköissä

Kodamat ovat henkiä japanilaisessa kansanperinteessä. Tervmiä voi käyttää myös puusta, jossa kodama asuu. Joidenkin mukaan kodama oli yhteydessä vain yhteen puuhun, joidenkin mielestä kodama voi kulkea metsässä puusta puuhuun. Jos hakkasi metsästä puun, joka olikin kodama, puusta vuotaisiverta. kodaman kirous oli pelätty asia. ote A:n portfoliosta.

Silvan lukiodiplomityöstä meitä katselee taiteilija Frida Kahlo

Valitsin työni aiheeksi rahan. Se vaikutti mielenkiintoiselta ja itselle mieluisimmalta aiheelta. Raha liittyy moneen arkiseen asiaan eikä kukaan tulisi toimeen täysin rahattomana. Ainoastaan rahalla ei kuitenkaan  voida tavoittaa onnea. Rahaa tarvitaan kuitenkin esimerkiksi taloudellisen turvan takaamiseksi ja ilman perustarpeita kuten turvaa sekä varmuutta ei voida saavuttaa onnellisuutta. Tiettyyn pisteeseen päädyttyä raha ei kuitenkaan enää lisää onnellisuutta.

Lähdin miettimään, miten silti edelleenkään tasa-arvo ei toteudu rahaan liittyvissä asioissa kuten palkassa. Rahaa käytetään vallan välineenä eli toisin sanoen niillä joilla on rahaa on myös valtaa. Valtaa voidaan käyttää väärin ja rahalla voidaan saavuttaa epäoikeutettuja etuja.

Mietin myös naishenkilöitä, jotka ovat edistäneet tasa-arvoa. Ensimmäisenä mieleeni tulivat Minna Canth ja Frida Kahlo. Kun tein taustatutkimusta Frida Kahlosta ymmärsin, että Frida Kahlo on brändi, jolla nykyään muut tienaavat rahaa ja mainetta. Muut hyötyvät tai hyväksikäyttävät globaalisti tunnetun taitelijan henkilöbrändiä omien etujensa tavoittelemiseksi. Kahlon brändäys ja feminismi yhdistävät rahan, tasa-arvon ja itse taiteilija Frida Kahlon työhöni. Ote Silvan portfoliosta

LUKIODIPLOMIT KEHITTYVÄT

Tammikuussa 2021 uutisoitiin laajasti Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämien selvityshenkilöiden  esityksestä, että yhden viidestä ylioppilastutkinnon kokeesta voisi korvata lukiodiplominäytöllä aineissa, jotka eivät sisälly ylioppilaskirjoituksiin. Lukiodiplomien kehittäminen arvioinniltaan ylioppilaskokeiden kaltaiseksi auttaisi niiden laajempaan käyttöön esimerkiksi taiteen jatko-opintojen pääsykokeissa, joissa nykyisellään esimerkiksi kuvataiteen lukiodiplomilla saa lisäpisteitä tai huojennusta ennakkotehtäviin. Myös Oaj on ottanut asiaan useasti kantaa lukiodiplomin kehittämisen puolesta.

Lukiodiplomien nykytilaa kartoittaessa kävi ilmi, että kuvataiteen lukiodiplomin asema on erittäin vahva ja vakiintunut. Lukuvuonna 2018 – 2019 suoritettiin Opetushallituksen Koski-tietovarannon mukaan yhteensä 1592 lukiodiplomia, joista kuvataiteen lukiodiplomeita oli 55,8% eli 888. Taidekasvatuslehti Styluksessa käsitellään aihetta monipuolisesti Kuvataiteen lukiodiplomin asemaan esitetään parannuksiaartikkelissa.

KUVISOPEN MIETTEITÄ LUKIODIPLOMITÖIDEN ÄÄRELLÄ:

Sain olla mukana lokakuussa 2018 opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kutsumana pyöreän pöydän keskustelussa Helsingin Säätytalolla, jossa aiheena olivat taito- ja taideaineiden opetuksen kehittäminen ja lukiodiplomit.

Taito- ja taideaineiden kehittäminen sydämellä. Kuvataideopettajat Aki Pulkkanen, Piritta Malinen ja kuvataideopettajat KUVIS ry:n puheenjohtaja Anna Suhonen Säätytalossa opetusministerin kutsumana pyöreän pöydän keskustelussa lokakuussa 2018.

Lukio-opintojen painottaessa aina vain enemmän ylioppilaskirjoituksia jatko-opintojen pääsykriteerien myötä, on hienoa nähdä, että abiturienteilla on mahdollisuus näyttää kuvataiteen osaamistaan kuvataiteen päättökokeessa, joka vaatii itsenäistä tutkimusotetta ja suhteellisen pitkää taiteellisen prosessin hallintaa.

Olen ylpeä tämänkin vuoden lukiodiplomilaisista, jotka opintojen ja poikkeuksellisen etäopetuksen lukiopaineissaan pystyivät hallitsemaan ison kokonaisuuden, monta kuukautta kestävän taiteellisen prosessin, jonka aikana harjoitellaan kuvataidetunneilla hankittua sinnikkyyttä, resilienssiä, teknisiä taitoja ja punnitaan tiedollisia- ja taidollisia kykyjä. Kuvataiteen lukiodiplomikurssilla opettajan roolina on usein motivointi ja rohkaisu, kun taidot- ja tiedot tulee olla opiskelijalla itsellään jo kurssilla hallussa ja työskentelyote itsenäinen. Kun vielä rajoitustoimien vuoksi suunniteltu näyttely kulttuuritalo Valveella peruuntui, on syytä juhlia lukiodiplomilaisten urakkaa näin virtuaalisesti. Hyvä te lahjakkaat nuoret! Onnea visuaalisen kulttuuriin poluillenne elämässä ja jatko-opinnoissa!


Kolmas jakso alkoi etäillen ja tietokoneen ääressä tulee vietettyä tunti jos toinenkin. Lähden taikamatkalle Merikosken siltojen alle ja ota pieni pakomatka arjen keskellä. Koe virkistävä valo ja energisoivat värit talven pimeydessä! Teos on esillä 19.11.- 13.12.2020

Kolmannen jakson alussa joulukuu on pimeimmillään. Lähde värikkäälle happihyppelylle ulos Pokkitörmän tienoille Lyskan maisemiin! Oulun yliopiston opiskelijoiden toteuttama Sillan salaisuus -valotaideteos on käytännöllisesti katsoen kuvisluokkamme ikkunan alla.

Sillan salaisuus -teoksessa graffitteja täynnä olevan Pokkitörmän alikulun kaiteesiin on asennettu 21 valaisinta, jotka luovat taianomaisen vaikutelman kylmään betoniin. Käden mitan päässä kohisee Oulujoen haara ja tumma vedenpinta kimaltelee väreissä.

Oulun yliopiston opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat valoteoksen osana valaistussuunnittelun koulutusta. Koulutus on osa Oulun yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun toteuttamaa OSAaValo – Valaistusosaaminen pohjoisen vetovoimana -hanketta (2019–2022). Valaistus nostaa esille sillan arkkitehtuuria sekä saa inspiraation värikkäistä graffiteista, jotka heräävät eloon kokonaisvaltaisena värikokemuksena. Valo elää kulkijan kanssa ja kuvastaa aikaa, joka elämässä matkataan. Valoteos on orgaaninen ja seuraa luonnollista rytmiä, joten voit saada eri aikoina reitillä kulkiessasi erilaisen valokokemuksen. Teos koetaan kevyenliikenteen reitillä Merikosken sillan alla (Pokkitörmän alikulku). Voitko kokea useita eri valotilanteita eri aikoina.

Sillan salaisuus -teoksen taustalla: OSaaValo on Oulun yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ERS-hanke, jossa kehitetään pohjoista valaistusosaamista paikallisten ELY- keskusten tuella.

Johannes Messeniuksen 1610-luvulla maalattu muotokuva sai kaverikseen uuden taideteoksen viime viikolla. KU1-kurssilaiset harjoittelivat kuva-analyysiä tuoreen taideteoksen äärellä.

Kuvataiteilija Sampo Kaikkosen Taivaanranta-taideteos julkaistiin Oulun tuomiokirkossa lauantaina 26.9.2019. Tuomiokirkon tuttu torni näkyy tien ja Franzenin puiston takana Lyseon luokkahuoneista ja kirkonkellon ääni kaikuu avoimesta ikkunasta. Oli siis helppoa ja luontevaa tutustua ajankohtaiseen taideteokseen kuva-analyysiä harjoittelevien lyskalaisten kanssa ja vierailu järjestyikin helposti.

Franzenin puistossa on syksyinen tunnelma. Lokakuun värejä arviointiviikolla.
Sampo Kaikkosen taideteos jättää katsojalle upeasti tilaa tulkinnalle.

Ku1-kurssilaisten tulkintoja teoksesta:

  • Hammasratas symboloi työntekoa ja teoksestä tulee mieleen elämän kulku. Jaakko, Aapeli Lassi ja Axel.
  • Näyttää siltä, että kaikki auttavat toisiaan. Eri väriset ihmiset tuovat ajatuksia tasa-arvosta ja kaikki osoittavat taivasta kohti, viittaavat Jumalan olemassaoloon. Viljami, Allan, Jacob, Johannes
  • Nainen pääsee ”elämänpyörästä” pois. PERHONEN -> vapaus, uusi elämä, ilo, muutos, TUMMAT VÄRIT -> surua, ahdistusta ja pelkoa, NAISEN ASENTO -> vapauden tavoittelu. Vilma, Sofia, Essi
  • Kuvan ratas voisi symboloida elämän jatkuvuutta ja sitä, että kuolemakin on osa elämää. Ajatus on lohdullinen omaisille, koska fyysisen elämän loppu ei välttämättä ole kaiken loppu. Tummasta taustasta tulee mieleen kuoleman pysyvyys ja lopullisuus. Teos ei ole kuitenkaan musertavan synkkä, koska valon pilkahduksiakin on. Sara ja Venla

Kuvataiteilija Sampo Kaikkonen kertoi maalauksestaan:

Taidehistorioitsija Liisa Väisänen tutki teoksen taidehistoriallisia viitteitä tuoreeltaan ja syvensi ajatuksiamme teoksen elementtien historiallisista jatkumoista. Kannattaa tutustua myös Liisa Väisäsen innostaviin tietokirjoihin ja YouTube-videoihin:

Lukion KU1-kurssilla keskeistä on kuvien tutkiminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista ja taiteen omakohtainen tekeminen. Kuvat rakentavat identiteettejä, ilmentävät kulttuurista moninaisuutta ja uudistavat kulttuuriperintöä. Kuvat vaikuttavat ja viestittävät nykyisin enemmän kuin koskaan ennen. Kuvataiteen kurssilla tututuksi tulevat erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visusaalisesta kulttuurista. KU1-kurssin jälkeen lukiolaisella on hallussaan entistä enemmän kuvataiteen käsitteistöä ja kuvatulkinnan keinoja. Kuviskursseilla pyrimme tarttumaan kiinni taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaisiin ilmiöihin. Uuden taideteoksen julkaisu lukiomme naapurissa toi kurssillemme hienon päätöksen. Kiitokset vierailumahdollisuudesta!

Taiteilijan monogrammi uuden teoksen signeerauksena.
Taidehistorian ja eri kulttuureiden tunteminen avaa taideteosten salaisuudet.

KU2-kursseilla tutustustuttiin arkkitehtuurin eri tyylikausiin niin koulun lähiympäristössä kuin laajemminkin Suomen historiassa. Teoriaan liittyvänä tehtävänä oli tutkia jonkin olemassa olevan rakennuksen tyylipiirteitä ja rakentaa rakennuksen alle samoja tyylipiirteitä käyttäen ”rakennuksen salaiset tilat”.

Kurssin alussa ryhmäydyttiin tutustumalla eri rakennustyyleihin lukion ympäristössä. Jokainen ryhmä esitteli lyhyesti arkkitehtuurikohteita tai veistoksia. Oulun keskustassa on kattava otos arkkitehtuurin tyylejä eri vuosisadoilta ja tunnetuilta arkkitehdeiltä. Kaikkien muistissa on varmasti lyseon vanhimman osan suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel.

Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikön opiskelijat esittelivät etäluennolla jatko-opintomahdollisuuksia ja valmennuskursseja. Arkkitehtuurin pääsykokeiden ennakkohtehtävissä mitataan ennenkaikkea kuvataiteosa-alueita. Kuvataiteen kursseilla voi hyvin harjoittaa tilallista hahmotus- ja esityskykyä, piirrostekniikoita, valon ja varjon tutkimista ja materiaalin tunnun kuvaamista. Myös vuorovaikutustaidot ovat arkkitehdin työssä välttämättömät. Lyseolaisten matemaattiset taidot ovat vertaansa vailla.

Rakennustaiteessa täytyy osata kuvitella ja yhdistää uudet rakennukset ympäristöön, jossa voi olla olemassaolevia rakennuksiakin. Mielikuvitusta vaatineessa tehtävässä suunniteltiin ”maanalaisia mielikuvituksellisia tiloja” jatkaen todellisen rakennuksen fasadin tyylipiirteitä.

Salaisiin tiloihin olen todella tyytyväinen ja siihen käytinkin ylivoimaisesti eniten aikaa. Oikean rakennuksen kuvaa olisi voinut varjostaa hieman enemmän. Tykkään valmiin työn tunnelmasta ja varsinkin salaisien tilojen värityksestä. Sain salaiset tilat hyvin näyttämään suunnitelmamaisilta. Kasper
Tehtävässä ”salaiset tilat” oli paljon hyvää.Tykkäsin kovasti ja siksi panostinkin tähän työhön kaikkein eniten. Valitsin ehkä hieman liian ykistyiskohtaisen rakennuksen, jonka vuoksi kaikki aikani kului tämän työn valmisteluun. Oona
Milan työssä näkyy Helsingin tuomiokirkon fasadi.

Helsingin Tuomiokirkko. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin Tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa. Kirkko on kaupungin tunnetuimpia symboleja. Kirkko itsessään edustaa uusklassista tyyliä ja on pohjapiirrokseltaan tasavartisen kreikkalaisen ristin muotoinen. Esikuvana ratkaisulle on pidetty Pietarissa sijaitsevaa Kazanin katedraalia. Engel itse ei erityisesti pitänyt keskeiskirkoista, mutta valitsi tyypin lähtökohdakseen, sillä kirkon sijainnin vuoksi sitä tarkasteltaisiin kaikilta puolilta. Näin kirkkorakennus olisi symmetrinen kaikista suunnista katsottuna. Kirkon päätykolmioiden ylle sijoitettiin Pietarin Iisakin kirkkoa jäljitellen kaksitoista apostoleja kuvaavaa, August Wredovin ja Hermann Schievelbeinin veistämää sinkkipatsasta.  

Carl Ludvig Engel, saksalainen arkkitehti, tuotiin Suomen suuriruhtinaskuntaan 1816. Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille muutenkin monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla. Muita hänen suunnittelemiaan Helsingin keskustan rakennuksia on Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea, kuten Ouluun.  Katariina

Kurssin kaksi ensimmäistä viikkoa ehti olla lähiopetusta ja silloin opiskelijat esittelivät lähiympäristön arkkitehtuurikohteita ja veistoksia.

Ku2-kurssi opetti, että luottamalla itseeni saan ylitettyä omat odotukseni ja osaan vaikka mitä​. Oppimistani olisi auttanut jos kurssilla olisi ollut enemmän aikaa työstää ja jos kurssi olisi kestänyt pidempään, jolloin open pitämään teoriaan olisi voinut keskittyä vielä paremmin. Nyt meni osaksi päällekkäin jolloin teoria saatto mennä välillä kokonaan ohi​.
​Mielenkiintoisinta oli syventää tietoa valosta ja varjoista lyijykynän käytössä ja tykkäsin kun tunnilla sai työskennellä rauhassa. Hyödyllisintä tulevaisuuteni kannalta oli hoksata, että ei ole niin nuukaa jos tekee pienen virheen. Sitä virhettä voi käyttää hyödyksi kokonaisuudessa​.
Gunnar

Kuviskurssi on ollut yllättävän monipuolinen siihen nähden, mitä aihealueita olemme käsitelleet. Tykkäsin erityisesti Taiteilijan ruokapöydässä-tehtävästä ja siitä, että tunnit olivat maanläheisiä ja täällä sai tehdä ihan oman tason mukaan. Linda

KU1-kurssin viimeisenä tehtävänä opiskelijat valitsivat taiteilijan, jonka taiteeseen, henkilöhistoriaan ja taidetyyliin tutustuttiin ensin tietoa keräten. Tavoitteena oli välittää taideteoksen kautta tietoa taiteilijasta kuvallisesti ja kirjallisesti. Työ koostui harkitusta juhlakutsusta, jota varten täytyi tuntea taiteilijan elinpiiriä, elämäntapahtumia ja verkostoja. Tietoa soveltaen jokainen kirjoitti kutsun sopimaksi katsomaan juhlaan. Akryylivärein maalattu juhlakattaus koostui visuaalisista viitteistä taiteilijan teoksiin. Osaatko päätellä kenen kuuluisan taiteilijan juhlat ovat kyseessä?

Bonjour, Claude Monet! Kutsumme Teidät yhdessä vaimonne Alice Hoscheden kanssa illastamaan kanssamme takaisin synnyinkaupunkiisi Pariisiin. Pidämme ateriointihetken itse rakentamassasi puutarhassa, lummelammen vieressä. Tiedätte kyllä, missä se sijaitsee. Suosittelemme teitä lähtemään jo heti auringonnousun aikaan, sillä matkanne on pitkä. Odotamme teitä! Alina

Työ kuvaa maalaismaisemaista piknikkiä Vincent Van Goghin tyyliin. Linnea

Tervetuloa viettämään postimpressionistista piknikkiä rauhaisaan Ranskan Arlesin maalaismaisemaan, ”japanilaiseen unelmaan” 26.7.1890. Seuraksesi liittyy Camille Pisarro, Toulouse-Lautrec sekä veljesi Theo Van Gogh. Toivoisimme, että ottaisitte mukaanne henkilökohtaisen mielenterveyshoitajan, jotta mahdolliset kohtaukset olisivat turvattuja. Nauttikaatte maalaamisen ilosta yhdessä ystävättärienne seurassa.

Kuviskurssilla taisteltiin syksyn harmautta vastaan ja lähdettiin mielikuvissa aurinkorannalle. Samalla kun teimme fimomassatöitä, katsoimme livekuvaa lomakohteiden rantamaisemista. Syyssateisena kouluaamuna oli kiva kuunnella suuren meren aaltojen kohinaa.

Blog Stats

  • 162 758 hits