You are currently browsing the tag archive for the ‘Oulun yliopisto’ tag.

Kolmas jakso alkoi etäillen ja tietokoneen ääressä tulee vietettyä tunti jos toinenkin. Lähden taikamatkalle Merikosken siltojen alle ja ota pieni pakomatka arjen keskellä. Koe virkistävä valo ja energisoivat värit talven pimeydessä! Teos on esillä 19.11.- 13.12.2020

Kolmannen jakson alussa joulukuu on pimeimmillään. Lähde värikkäälle happihyppelylle ulos Pokkitörmän tienoille Lyskan maisemiin! Oulun yliopiston opiskelijoiden toteuttama Sillan salaisuus -valotaideteos on käytännöllisesti katsoen kuvisluokkamme ikkunan alla.

Sillan salaisuus -teoksessa graffitteja täynnä olevan Pokkitörmän alikulun kaiteesiin on asennettu 21 valaisinta, jotka luovat taianomaisen vaikutelman kylmään betoniin. Käden mitan päässä kohisee Oulujoen haara ja tumma vedenpinta kimaltelee väreissä.

Oulun yliopiston opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat valoteoksen osana valaistussuunnittelun koulutusta. Koulutus on osa Oulun yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun toteuttamaa OSAaValo – Valaistusosaaminen pohjoisen vetovoimana -hanketta (2019–2022). Valaistus nostaa esille sillan arkkitehtuuria sekä saa inspiraation värikkäistä graffiteista, jotka heräävät eloon kokonaisvaltaisena värikokemuksena. Valo elää kulkijan kanssa ja kuvastaa aikaa, joka elämässä matkataan. Valoteos on orgaaninen ja seuraa luonnollista rytmiä, joten voit saada eri aikoina reitillä kulkiessasi erilaisen valokokemuksen. Teos koetaan kevyenliikenteen reitillä Merikosken sillan alla (Pokkitörmän alikulku). Voitko kokea useita eri valotilanteita eri aikoina.

Sillan salaisuus -teoksen taustalla: OSaaValo on Oulun yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ERS-hanke, jossa kehitetään pohjoista valaistusosaamista paikallisten ELY- keskusten tuella.

KU2-kursseilla tutustustuttiin arkkitehtuurin eri tyylikausiin niin koulun lähiympäristössä kuin laajemminkin Suomen historiassa. Teoriaan liittyvänä tehtävänä oli tutkia jonkin olemassa olevan rakennuksen tyylipiirteitä ja rakentaa rakennuksen alle samoja tyylipiirteitä käyttäen ”rakennuksen salaiset tilat”.

Kurssin alussa ryhmäydyttiin tutustumalla eri rakennustyyleihin lukion ympäristössä. Jokainen ryhmä esitteli lyhyesti arkkitehtuurikohteita tai veistoksia. Oulun keskustassa on kattava otos arkkitehtuurin tyylejä eri vuosisadoilta ja tunnetuilta arkkitehdeiltä. Kaikkien muistissa on varmasti lyseon vanhimman osan suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel.

Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikön opiskelijat esittelivät etäluennolla jatko-opintomahdollisuuksia ja valmennuskursseja. Arkkitehtuurin pääsykokeiden ennakkohtehtävissä mitataan ennenkaikkea kuvataiteosa-alueita. Kuvataiteen kursseilla voi hyvin harjoittaa tilallista hahmotus- ja esityskykyä, piirrostekniikoita, valon ja varjon tutkimista ja materiaalin tunnun kuvaamista. Myös vuorovaikutustaidot ovat arkkitehdin työssä välttämättömät. Lyseolaisten matemaattiset taidot ovat vertaansa vailla.

Rakennustaiteessa täytyy osata kuvitella ja yhdistää uudet rakennukset ympäristöön, jossa voi olla olemassaolevia rakennuksiakin. Mielikuvitusta vaatineessa tehtävässä suunniteltiin ”maanalaisia mielikuvituksellisia tiloja” jatkaen todellisen rakennuksen fasadin tyylipiirteitä.

Salaisiin tiloihin olen todella tyytyväinen ja siihen käytinkin ylivoimaisesti eniten aikaa. Oikean rakennuksen kuvaa olisi voinut varjostaa hieman enemmän. Tykkään valmiin työn tunnelmasta ja varsinkin salaisien tilojen värityksestä. Sain salaiset tilat hyvin näyttämään suunnitelmamaisilta. Kasper
Tehtävässä ”salaiset tilat” oli paljon hyvää.Tykkäsin kovasti ja siksi panostinkin tähän työhön kaikkein eniten. Valitsin ehkä hieman liian ykistyiskohtaisen rakennuksen, jonka vuoksi kaikki aikani kului tämän työn valmisteluun. Oona
Milan työssä näkyy Helsingin tuomiokirkon fasadi.

Helsingin Tuomiokirkko. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin Tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa. Kirkko on kaupungin tunnetuimpia symboleja. Kirkko itsessään edustaa uusklassista tyyliä ja on pohjapiirrokseltaan tasavartisen kreikkalaisen ristin muotoinen. Esikuvana ratkaisulle on pidetty Pietarissa sijaitsevaa Kazanin katedraalia. Engel itse ei erityisesti pitänyt keskeiskirkoista, mutta valitsi tyypin lähtökohdakseen, sillä kirkon sijainnin vuoksi sitä tarkasteltaisiin kaikilta puolilta. Näin kirkkorakennus olisi symmetrinen kaikista suunnista katsottuna. Kirkon päätykolmioiden ylle sijoitettiin Pietarin Iisakin kirkkoa jäljitellen kaksitoista apostoleja kuvaavaa, August Wredovin ja Hermann Schievelbeinin veistämää sinkkipatsasta.  

Carl Ludvig Engel, saksalainen arkkitehti, tuotiin Suomen suuriruhtinaskuntaan 1816. Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille muutenkin monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla. Muita hänen suunnittelemiaan Helsingin keskustan rakennuksia on Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea, kuten Ouluun.  Katariina

Kurssin kaksi ensimmäistä viikkoa ehti olla lähiopetusta ja silloin opiskelijat esittelivät lähiympäristön arkkitehtuurikohteita ja veistoksia.

Ku2-kurssi opetti, että luottamalla itseeni saan ylitettyä omat odotukseni ja osaan vaikka mitä​. Oppimistani olisi auttanut jos kurssilla olisi ollut enemmän aikaa työstää ja jos kurssi olisi kestänyt pidempään, jolloin open pitämään teoriaan olisi voinut keskittyä vielä paremmin. Nyt meni osaksi päällekkäin jolloin teoria saatto mennä välillä kokonaan ohi​.
​Mielenkiintoisinta oli syventää tietoa valosta ja varjoista lyijykynän käytössä ja tykkäsin kun tunnilla sai työskennellä rauhassa. Hyödyllisintä tulevaisuuteni kannalta oli hoksata, että ei ole niin nuukaa jos tekee pienen virheen. Sitä virhettä voi käyttää hyödyksi kokonaisuudessa​.
Gunnar

Raahen lukion kulttuurintuntemuksen peruskurssilaiset ja Antinkankaan koulun 6.lk:n kuvataiteen valinnaisryhmä tekivät päivän retken Ouluun 1.3.2012. Matka tehtiin palkintorahoilla, jotka voitimme Mistä olet? -kulttuuriympäristöprojektista.  Kulttuurintuntemuksen peruskurssilla lukiolaiset ovat käyneet lukuvuoden aikana kymmenessä eri kulttuurikohteessa ja kirjoittaneet kokemuksistaan ja lyhyitä kommentteja kurssilaisten verkkoyhteisöön.

Oulun matkalle lähdettiin aamuvarhaisella 25 oppilaan ja kolmen valvojan voimin. Vauhdikkaan päivän aikana vierailtiin Oulun kaupunginteatterissa, Oulun yliopiston eläinmuseossa ja kasvitieteellisessä puutarhassa, sekä Pohjois-Pohjanmaan museossa.

Eväät, teatteriliput ja piirustuslehtiöt mukaan ja menoksi!

VIIRU JA PESONEN OULUN KAUPUNGINTEATTERISSA

Teatteriesitykseksi vierailulle valikoimme koko oppilasryhmää viihdyttäneen Viiru ja Pesonen -näytelmän, jonka lämminhenkinen tarina ja monipuolinen visuaalinen maailma painui mieleen mukavana teatterikokemuksena.  Lukiolaiset tarkastelivat teatterikokemusta eri näkökulmista tehtävämonisteen mukaisesti. Mielenkiintoisena tarkkailukohteena olivat mm. lastenteatterin tyylikeinot ja erityisesti näyttelijöiden vuorovaikutus yleisön kanssa. Pääasia oli kuitenkin kulttuurikokemuksesta nauttiminen. Niin opettajat kuin lukiolaisetkin tempautuivat näytelmän juoneen mukaan alakoululaisten tavoin.

”Näyttelijät ottivat lapset mukaan esitykseen huomioimalla heitä ja näytelmä oli sinäänsä helppo. Pienetkin lapset pysyivät mukana juonessa”. 

.

RUOKAILU OULUN YLIOPISTOLLA JA VIERAILU ELÄINMUSEOSSA

 

Ruokailimme yliopistolla tuhtia pannupizzaa tai vaihtoehtoisesti sitruunakalapihvejä. Kiireisen näköiset yliopisto-opiskelijat veivät lukiolaisten ajatukset muutaman vuoden päässä häämöttäviin opintoihin. Sattumalta tavattu Raahen lukion entinen oppilas, luokanopettajaopiskelija, kertoi olleensa liikuntaopintoihin liittyen hiihtämässä viisi tuntia ja jatkavansa päivää keramiikan parissa. Taito- ja taideaineisiin voi siis syventyä yliopistomaailmassakin. 🙂

Ruokailun jälkeen piipahdimme Oulun yliopiston eläinmuseoon, jolla on yli 200 vuotiset perinteet. Eläinmuseo ei toimi pelkästään näyttelyiden kautta, vaan sillä on monia merkittäviä tehtäviä, joihin voit tutustua museon omilla sivuilla. Eläinmuseon kuvagalleriassa on paljon kuvia kokoelmista.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

KASVITIETEELLISESSÄ PUUTARHASSA

 

Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa pääsimme pienelle etelänmatkalle palmujen katveeseen. Ulkona oli metrinen hanki ja lasihuoneiden räystäillä roikkui pitkiä jääpuikkoja, mutta sisällä rehottivat eksoottiset kasvit. Suurimmalle osalle vierailu näin suuressa kasvihuoneessa oli uutta ja kommentit olivat sen mukaisia:  ”Kasvitieteellinen oli ehdottomasti päivän kohokohta, kun pääsi valokuvaamaan ja piirtämään!”

Tehtävänä lukiolaisilla oli piirtää yhdelle lehtiön sivulle erilaisia lehtimuotoja ja toiselle sivulle kasvien kukintoja. Kuudesluokkalaiset valokuvasivat samoja aiheita ja ottivat kuvia myös piirtämiseen syventyneistä  lukiolaisista. Kuvagalleria.

.

 

Mistä kasvista tulee kaakao, puuvillavaatteet tai pippuri? Elämyksellinen tutkimusretki jäi varmasti kaikkien mieleen. Tänne täytyy palata uudelleen!

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO

Päivän viimeinen vierailukohde oli Pohjois-Pohjanmaan museo, johon tutustuimme vapaamuotoisesti kierrellen. Lukion kulttuurikurssilaiset pohtivat museoiden merkitystä nuorten elämässä. Miten museon saisi eläväksi nuorten kohtaamispaikaksi? Ryhmäläiset kaipasivat muuten monipuoliseen museoon yhtä yleisömagneettia Raahen museon Wanhan Herran tai vaikkapa Louvren Mona Lisan tapaan. Pitäisikö Museollakin olla selkeä vetonaula? Moni lukiolainen oli tottunut myös monipuolisempaan museokauppaan museovierailun jälkeen. Shoppailu näyttää olevan osa nykyistä museovierailua, kokemuksesta halutaan ostaa muistoksi jokin konkreettinen esine. Museon auditoriossa söimme koululta mukaan otetut eväät.

Pohjois-Pohjanmaan museossa oli huomioitu hienosti opettaja, kansanperinteen kerääjä, valokuvaaja Samuli Paulaharjun elämäntyö, joka koskettaa myös raahelaisia. Paulaharjun kokoama kirja, Raahen kulttuurin aarrearkku, Wanha Raahe-tietopaketti kuluu myös lukiolaisten opiskelukäytössä.

Oppilaiden palautetta kulttuuriretkestä:

”Oli tosi mukava päivä, hieman erilainen. Kasvitieteellisessä oli mukava piirrellä, mutta aikaa olisi saanut olla työskentelyyn enemmän.”  

”Museo oli mielenkiintoinen ja monipuolinen. Museossa voisi olla ehkä enemmäin joitain nuoria kiinnostavia juttuja ja esimerkiksi tietokonepelejä, jotka liittyvät vanhaan aikaan.  Ryhmään kuuluvan liikuntaesteisen oli vaikea liikkua, koska rakennuksessa oli paljon portaita ja hissi meni rikki.”

”Museossa näkyi Pohjois-Suomen kulttuuri esimerkiksi työkaluissa, kalastusmenetelmissä ja esillä olevissa vaatteissa. Museossa voitaisiin kertoa ja havainnollistaa asioita enemmän kuvilla kuin tekstillä.”

Kiitokset reippaille kulttuuriretkeilijöille ja vierailukohteiden yhteistyökumppaneille!

Blog Stats

  • 162 758 hits