You are currently browsing the tag archive for the ‘kuvis’ tag.

Raahen opetustoimen taito- ja taideaineiden kehittämistyöryhmä järjesti yhteistyössä Raahen kulttuuritoimen kanssa taidekilpailun, jonka lähtökohtana oli kolme Raahen kaupungin taidekokoelmasta koottua näyttelyä. Tavoitteena oli tutustua kaupungin taidekokoelmaan näyttelyssä ja virtuaalisesti, jonka jälkeen taiteilijoiden teoksista tehtiin omia versioita.
Kilpailuun osallistui liki 400 taideteosta neljässä eri sarjassa. Lähes kaikki KU1-opintojakson opiskelijat jättivät työnsä kilpailuun ja työt olivatkin esillä parin kuukauden ajan Raahesalin lämpiössä keräten värikkyydellään ihastusta. Näyttelyssä oli hienoa nähdä myös eri ikäisten töitä rinnakkain. Upeita oivalluksia löytyi kaikilta ikäryhmiltä!

UUSIN SILMIN -taidekilpailun TYÖOHJE:
- Tutustu Kurkistuksia -näyttelyn teoksiin taidenäyttelyssä tai sähköisesti omassa luokassa.
- Toteuta oma taideteos haluamallasi tekniikalla yksin tai ryhmässä. Valitse työsi lähtökohdaksi jokin Kurkistuksia -näyttelyn taideteoksista ja tee siitä oma versiosi. Muunna, muokkaa, lisää, poista, vaihda värit, maalaa päälle, vie teos uuteen aikakauteen tai jatka teoksen maailmaa! Oma työsi tulee olla yhdistettävissä alkuperäiseen taideteokseen.

Kilpailun tuomaristo kokoontui 20.10.2022 ja siinä tuomaroivat pitkän tovin opettaja Kirsi Laitinen, Raahen kaupungin taidekokoelmasta Kurkistuksia-näyttelyn koonnut Meeri Harju ja opettaja Helena Pieskä. Tuomaristo arvioi neljän eri sarjan työt tietämättä taideteosten tekijöitä ja antoi kilpailutöistä lyhyet lausunnot. Mittava urakka!

Kilpailutöiden tekniikka oli vapaa. Eri sarjojen töissä näkyi monenlaisia tekniikoita aina maalauksista veistoksiin ja kollaaseista kuvankäsittelyihin. Upeaa miten tarkasti Raahen kaupungin taidekokoelman taideteoksia oli tarkasteltu.

Toisen asteen sarjan voittajatyöt:

Yllä oleva Ronjan työ voitti toisen asteen sarjan. Tuomariston kommentit: Taiteellisesti korkeatasoinen toteutus. Alkuperäisen taideteoksen tunnelma on muunnettu kauniiksi kokonaisuudeksi. Väriskaalan suppeudesta huolimatta upea ja harmoninen teos.


Toisen asteen sarjan 2. palkinnon voitti Annin työ, jossa tuomariston mielestä oli hieno väritys ja maaginen, uninen tunnelma.

Komannelle sijalle ylsi Allin työ, jota tuomaristo luonnehti näin: Ajateltu kokonaisuus. Yksityiskohtainen ja mystinen teos, jossa on pop-taiteen vaikutusta.
Onnea kaikille voittajille ja kiitokset runsaalle osallistujajoukolle!

Raahen lukion perinteinen NAHKAPÄIVÄ vietettiin syyslomaa edeltävänä perjantaina. Aamulla lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat kiertelivät tuutoreiden ohjaamissa pisteissä ryhmäytysharjoituksia tehden. Jo viikkoja aiemmin tuutorit olivat tehneet ykkösten pukeutumisohjeet, jotka kiinnitetään perinteisesti koulun pääportaikkoon. Monia mediasta tuttuja hahmoja, melkoisen kiltillä teemalla, olivat tuutorit lukion ensimmäisen luokan opiskelijoille keksineet. 🙂






Ku1-opintojakson viimeisessä tehtävässä oli tavoitteena.

Inspiraationa tehtävään oli Uuno Kailaan tunnelmallinen runo:
Te faaraot, uneksijat
pyramidi-unien,
te olkaa tervehdityt
yli vuosien tuhanten.
Ohi kuoleman ahnehtivan,
ajan kaukaisuuksia päin
te unenne sinkositte
pyramiideja pystyttäin.
Te olkaa tervehdityt
yli vuosien tuhanten.
Sinis nousevat pyramiidit,
kunis elää ihminen.
Kukin meistäkin mittansa mukaan
pyramiidin pystyttää.
Ja sen sydämessä unta
pian nukumme sikeää.
kuin faaraot, hiljaisina,
kuin toukat kuoressaan.
Pyramiidi pysyy ja nähdään.
Mutta faarao unohdetaan.
Uuno Kailas – Paljain jaloin

Kuvisopen pihalla kasvanut papyruskaisla joutui parturoinnin kohteeksi ja varsia kuorimalla tehtiin pikkuruinen palanen aitoa papyrusta. Kasvin oma liima-aine kiinnittää varsien sisusosasta tehdyt liuskat kiinni toisiinsa ja ristiin latomalla papyruksesta tulee oivaa kirjoitusmateriaalia. Harmi vaan, että terassilla kasvanut papyruskasvi ei kuitenkaan ruukussa tuota kovin suurta materiaalisatoa. Hauska kokeilu silti Egypti-teemaan liittyen. Huomaa komeaja pyhä kolmiomainen kaislan katkaisupinta!

Tehtävässä summattiin monia KU1 opintojaksolla opittuja asioita. Viimeisen tehtävän tavoitteena oli myös taiteellisen prosessin opettelu: suunnittelu tiedonhakuineen, luonnostelu, kokeilu, työskentely ja arvioiminen. KU1 opintojakso on melko täynnä pieniä tehtäviä, joten on hyvä hengähtää ja syventyä isomman teeman parissa. Nyt päästiin Egyptin taiteen pariin, sillä pian Tutankhamonin haudan löytymisestä tulee kuluneeksi pyöreät 100 vuotta.
Tutki muinaisen Egyptin taidetta ja tee oma monokromaattinen maalaus runon innoittamana.
- Lue tehtävän aiheena oleva runo. Millaisia mielikuvia se herättää sinussa?
- Tutki Egyptin ihmeitä valokuvista, virtuaaligallerioista ja kirjoista. Pohdi näkökulmaa ja tyylilajia. Luonnostele erilaisia vaihtoehtoja, ota ruutukaappauksia tai printtaa mallikuvia luokan takakoneella.
- Valitse jokin opettajan esittelemistä sommittelun keinoista. Pohdi onko kuvassa etu, keski ja taka-ala? Perustuuko työsi vaaka, pystysuora vai diagonaalisommitteluun? Mitä muita sommittelun elementtejä voisit käyttää?
- Tee runokuvitus peitevärein (+ vapaasti valituin tekniikoin.)
- Koko työsi tai iso osa siitä on monokromaattinen eli pohjautuu yhden värin eri värisävyihin ja eri valööreihin.
- Tallenna luovaa prosessia kuvin ja sanallisesti portfolioosi (mallikuvia, luonnoksia, kokeiluja ja työvaiheita).


Monokromaattinen Egypti -työn tavoitteet:
- prosessinomaisen työskentelyn harjoittelu ja taltioiminen (osaat etsiä tietoa ja mallikuvia, sekä hyödyntää niitä luovasti yhdistellen).
- sommittelun harjoitteleminen
- peiteväritekniikat (eri valööreiden ja sävyjen sekoittaminen)
- ainakin jokin osa työstä on toteutettu monokromaattisesti.



Kun etsimme kuvia muinaisen Egyptin taiteesta, 1920-luvulla syntyneestä egyptomaniasta ja Egyptin historian inspiroimista elokuvista, huomasimme, että pitkästä taidehistorian aikakaudesta on ammennettu niin viihteeseen, muotoiluun kuin arkkitehtuuriinkin. Teema noussee ajankohtaiseksi, sillä keväällä 2022 tulee kuluneeksi pyöreät 100 vuotta tarunomaisen Tutankhamonin haudan löytymisestä.













Lukuvuoden 2. jaksossa alkanut KU9 Kuvanveisto ja keramiikka -kurssi jatkaa Egypti-teemalla, sillä taitavien tekijöiden käsissä syntyy moderneja versioita Egyptin taiteessa tutuista kanooppi-ruukuista ja niiden kansiin muovailluista vartijahahmoista.
Ku1-opintojakso alkoi lukuvuoden alussa tussipiirrosten ja raapekartonkitöiden parissa. Nappasimme piirroksen muodoksi purkinkannen tai pullonkorkin. Ympyrämuotoihin sai rauhassa kokeilla eri luonteisten pisteiden, viivojen ja tekstuurien tekemistä. Erilaiset viivat synnyttivät kuvaan tummuusasteita eli valöörejä ja saattoipa joihinkin töihin saada aikaiseksi syvyysvaikutelmaakin. Aihe sinänsä oli vapaa, tällä kertaa sai pysytellä omassa kuvamaailman kuplassaan.

Lukuisista harjoitustöistä jokainen sai valita onnistuneimman ja tehdä siitä jääkaappimagneetin liimaamalla piirroksen purkinkanteen ja taakse magneetin. Keräsimme kaikki työt yhteiseen google slide -esitykseen, jotta luokkakavereiden töitä saattoi tarkastella niistä oppien. Opettajan kehoitus olikin, että kuva-aiheita ei saa ainoastaan varastaa, vaan parhaimmat viivat, tekstuurit ja valööritaidot kannattaa parastaa kaverin työstä myös omaan tekniikkataitoihin. Vaikka lukuvuosi aloitettiin maskien kanssa kavereista erillään pysytellen, olivat kuvisluokan isot pöydät kuitenkin pöytäryhmissä ja onneksi vältyimme corona-taudin leviämiseltä.

KU1 opintojakson kuluessa kaikki työt kerättiin harkitusti otettuina valokuvina sähköiseen portfolioon, johon myös kirjoitettiin lyhyesti itsearviointia omista töistä ja annettiin palautetta niin tehtävistä kuin koko opintojaksosta, sekä pohdittiin omaa oppimista opetussuunnitelman asettamien tavoitteiden valossa.











Elokuu kääntyi syyskuuksi ja kolme KU1-ryhmää työskentelee vauhdilla ensimmäisellä kuviksen lukio-opintojaksollaan kuvisluokassa. Tussipiirrosharjoitusten, kuva-analyysin ja kuvan perustekijöiden suhteen ollaan edetty jo värioppiin. Kuvisopen pihalta löytyi vielä niin herkullinen kattaus monivärisiä kasveja, että kuivapastellien aiheeksi valikoitui klassikkotehtäväksi muodostunut sävyjen tarkastelu.

Laadukkailla kuivapastelleilla tummasävyiselle paperille taiteillessa värit hehkuvat ja erilaisten sävyjen sekoitusmahdollisuudet ovat valtavat. Open toiveena olikin, että kukaan ei oppitunnin päätteeksi ole puhtain sormin, vaan piirtävän käden jokainen sormi kaipaa pesua värisävyjen sekoittamisen jälkeen.
Tavoitteena oli tarkastella kasvien vaihtuvia värisävyjä tutkijan ja taiteilijan ottein. Millaiset ovat kasvin mittasuhteet, millaisia sävyjä löydät? Miten valo ja varjo leikkivät yksityiskohdissa? Kylmiltään ei kysymysten äärellä oltu, vaan viikko alkoi omenan sävyjen tutkimisella. Ja omputhan olivat tietysti vihertävän punaisia ja haastavan monipuolisia väritykseltään. Eivät mielikuvissa väikkyvän punaposkisia! Havainnot siirtyivät harjoituksissa paperille yllättävän hyvin.






Kuivapastellityöt valokuvattiin sähköiseen portfolioon itsearvioinnin kohteeksi, sekä kolmen ryhmän digitaaliseen esitykseen, josta saattoi käydä tarkastelemassa luokkakavereiden töitä. Miten toisen ryhmän KU1 ryhmä oli ratkaissut edessä olevat ongelmat? Kuvisluokassa opitaan aina myös kavereilta, ei vain opettajan neuvomana. 🙂


Elokuun kääntyessä syyskuuksi heitetään kesälle lopullisesti hyvästit. Raahessa rannantuntumassa onneksi yöpakkanen kiertää vielä hetken kauempaa kasvit ja kukat hehkuvat vielä. Kuivapastellitöihin ikuistettuna ne loistavat vielä pitkään. Hyvää työtä! Rentoa viikonloppua!


Lukuvuosi Oulun Lyseon lukiossa on ohi. Kuvisope päätti palata kuvisblogeineen tuttuun Raahen lukioon uudella tvistillä apulaisrehtorin hommat mielenkiintoisena lisänään. Aivoja tuulettanut lukuvuosi Oulussa oli opelle tarpeellinen uudistus ja opettava, miellyttävä kokemus. Erityistä ja uutta oli kuvistuntien kansainvälisyys ja IB-lukiolaisten pulppuava energia, sekä mahtava työyhteisö. Lukuvuotta varjosti vain koronan tuoma etäopetus ja kulttuurikohteiden sulku. Kiitos kaikille kollegoille ja opiskelijoille, opin itsekin paljon uutta, jonka kuljetan mukanani opettajana.
Muistorikas Oulun Lyseon lukio elää muutoskautta, kun rakennus kuoriutuu kahden vuoden remontin jälkeen upouudeksi, mutta historiansa arvostavaksi oppilaitokseksi. Uusia tuulia ja reipasta remppaa! 🙂


Sielläkös se 1831 valmistunut Oulun Lyseon lukion rakennuksen vanhin osa näkyy kirkkoa vastapäätä?

Kulunut kevät oli Oulun Lyseon lukiossa kiivasta pakkaamisen ja siivoamisen aikaa. Koulun historia on merkittävä ja toivottavasti luokissa, käytävillä ja rakennuksen pinnoilla säilyy ajan tuomat kerrokset. Kuvataideluokan vuosikymmenten takaisissa kipsimalleissa on piirustusta, kuvaamataitoa ja nykyistä kuvataidetta opiskelleiden opiskelijasukupolvien käytön jäljet. Lyseon vanhat kipsitaulut toimivat KU1-kurssilaisten malleina vielä kerran ennen muuttolaatikoihin pakkausta. Kouriintuntuvaa kuvataideopetuksen historiaa kevään kynnyksellä.

Aivan perinteisiä hiili- tai lyijykynäpiirroksia ei tällä kertaa tehty. Valööreitä tutkittiin kuivapastelliharjoituksena. Näetkö yksiväristä, monokromaattista työtäsi tehdessä eri tummuusasteet kuluneen kipsireliefin pinnalla?


Kuvataideluokan pakkaaminen laatikkoon oli suuri työ. Upeat biologian kokoelmat ja kemian varastot siirtyivät säilöön. Musiikin luokassa kävi kuhina ja kirjaston lukituista kaapeista löytyi aarteita aina Elias Lönnrotin aidosta nimikirjoituksesta monenlaisiin harvinaisuuksiin. Oulun Lyseon lukion mittavat taidekokoelmat vietiin konservoitavaksi ja varastoon remotin tieltä.

Historiallisen rakennuksen remontti etenee. Havainnekuva ja suunnitelma sisäpihalta avaavat näkymiä tulevaisuuteen, kun entisestä liikuntasalista tulee ruokala ja tiloista saadaan nykyaikaiset ja väljemmät.




Keväällä koronatilanne hellitti sen verran, että pääsimme vierailemaan lähigallerioissa pienen oppilasryhmän kanssa turvavälein ja maskeja käyttäen. Oli upeaa palata taiteen äärelle keväisessä Oulussa!

Vanitas-aiheet olivat yleisiä erityisesti Alankomaiden taiteessa 1600-luvulla. Maalaukset kertovat elämän rajallisuudesta ja maallisen turhuudesta. Teokset ovat täynnä tulkitsemaan houkuttelevaa symboliikkaa ja siten hyvä harjoitusaineisto kuvatulkinnan oppimiselle. Päätimmekin siis synkistellä lyskalaisten kanssa oikein urakalla pimeän koronatalven murheita, mutta myös samalla kiinnittää huomiota pieniin hyviin elämän nautintoihin etäopiskelun arjessa.

Asetelman luominen oli mukavaa, mutta haasteellista, sillä olen vasta muuttanut uuteen asuntoon, jossa rekvisiitta oli vähissä. Tein työn digitaalisesti, enkä ole siinä vielä kovin kokenut, joten se oli hidasta, mutta pidin harjoituksesta. Emmi



Oulun Lyseon lukiota vastapäätä on Oulun tuomiokirkko, jonka eteisen seinään on muurattu kaksi hautakiveä 1600-luvulta. Memento mori – vanitas-maalauksista tuttu muista kuolevaisuutesi -teema näkyy niissä hyvin. Oulun seurakunnan sivuilla kivistä kerrotaan näin: Katoavaisuuden symbolien vastapainona hautakivessä on kaksi enkeliaihetta ja keskiosassa hyvin vanha ikuisuuden symboli, häntäänsä nielevän käärmeen muodostama kehä. Kristillisessä ikonografiassa kuvio muistuttaa, että Kristus on voittanut paholaisen ja kuoleman. Kehän sisäpuolelle on hakattu vainajan suvun vaakuna, joka ei ole enää tunnistettavissa. Sen sijaan toisen, harmaasta kivestä hakatun laakakiven teksti kertoo kenen muistoksi se on hankittu: ”Här under hvilar Skiepper Joen Torbiörns Son Hising M: J: D: 1647.”


Oulun tuomiokirkon sakastin oven lähellä on myös Suomen vanhin öljyvärimaalaus! Kajaanin linnassa vankina vuosia viettäneen ja Oulun linnassa asuneen Messeniuksen muotokuva on mahtava muistutus kotiseutumme pitkästä historiasta ja lähiympäristössämme vaikuttaneista ihmisistä. Muotokuva on kokenut kovia vuosisatojen kuluessa. Lue lisää täältä.
Maalaus on tyypillinen renessanssimuotokuva. Siinä Messenius seisoo pöydän ääressä yllään ajan oppineiden käyttämä tumma, edestä napitettu puku. Hän pitää oikeaa kättään avoinna olevan kirjan lehdillä ja osoittaa sormillaan sen sivuille kirjoitettua tekstiä, omaa tunnuslausettaan: ”MUSAE POST FUNERA FLORENT MORS SINE MUSIS VITA.” (Runottaret kukoistavat kuoleman jälkeen. Kuolemaa on elämä ilman runottaria.) Lauseen painokkuutta lisää taulun vasempaan alakulmaan maalattu pääkallo, kuoleman vertauskuva. Sen silmä- ja nenäkuopista kasvavat kukat, jotka muistuttavat elämän jatkumisesta. Kirsi Schali Oulun srk:n verkkosivu
Sic Transit Gloria Mundi

Hautakiven keskellä olevaa käärmettä voidaan kutsua ouroborokseksi ja se on ikivanha symboli.
Ouroboros (οuροβóρος, hännänsyöjä, myös Oroborus, Uroboros tai Uroborus, muodostuu sanoista οὐρά (oura), ”häntä” + βορά (bora), ”syöjä”) on ikivanha symboli, jossa käärme tai lohikäärme syö omaa häntäänsä.
Ouroboros esittää ”ikuisen kiertokulun” ympyrää, joka ilmaisee sitä että loppua seuraa kaiken jatkuvassa toistumisessa aina uusi alku. Ouroboroksen katsotaan symbolisoivan syklisyyttä, koska se elää syömällä itseään; tämän katsotaan merkitsevän elämää ja kuolemaa sekä eroamista ja yhdentymistä.


Tarkoituksenani oli kuvata elämän aikana hankittuja tietoja, taitoja, kokemuksia ja menestyksiä. Keskellä oleva karttapallo toimii ikäänkuin näyttämönä tälle kaikelle ja sen alla oleva valokuva-albumi kuvaa tällä näyttämöllä koettuja elämyksiä. Emil

Halusin maalata digitaalisesti oman asetelmani. Vaikkei asetelmassa ole paljon esineitä, liittyvät ne nykymaailmantilanteeseen. Revitty kalenteri tarkoittaa ajan mitättömyyttä ja epävarmuutta, lääkepullo ja neula liittyy pandemiaan ja tyhjä pullo taustalla taas siihen elämän- ja mielentilaa, johonka jotkut ovat ajautuneet. Kirje taas kaiken kaukaisuutta. Veeti


Sammuneet kynttilät ja loppuun valunut tiimalasi kuvastavat ajan kulumista sekä elämän rajallisuutta. Viinirypäleet, kahvikuppi ja puollo kuvaavat erilaisia nautintoja. Eerika


Ajan hetkellisyydestä vanitas-asetelmassani kertoo vanhanaikainen tiimalasi, sekä sytyttämättä jätetty kynttilä. Ruusu muistuttaa rakkaudesta ja ilosta, pelikortit, 8-pallo sekä Coca-cola-tölkki maallisesta nautinnosta. Työ on tehty 3D-renderöimällä. Matti

Vanitas-asetelman klassista symboliikkaa: pääkallo, kukka ja kynttilätuikku. Avaimet muistuttavat minua kaikista hyvistä hetkistä eri paikoissa, jonne avaimet vievät: autoissa, mökeissä, kämpissä jne… Koru symboloi eri nautintoja ja muistuttaa juhlista ja illanvietoista, joissa korua olen käyttänyt. Stiina

Paperinen kruunu kuvaa ihmisen itse itselleen antamaa asemaa tässä luomakunnassa. Kuolleet leikkokukat edustavat sitä, kuinka ihminen käyttää luontoa omiin tarkoituksiinsa, mutta myös sitä, kuinka luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus on katoavaa. Muoviroska symboloi puolestaan sitä, mitä meidän ilostamme, hauskanpidostamme, nautinnostamme ja elämästämme jätämme jälkeemme. Maskit kuvaavat ihmisen sopeutumiskykyä luonnon yrittäessä vallankaappausta. Kiira


Oulun Lyseon lukiossa kuvataiteen lukiodiplomin suoritti lukuvuonna 2020-2021 9 opiskelijaa. Mukana ryhmässämme oli myös läheisen Merikosken lukion taitavia lukiodiplomilaisia. Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

Aiheen nähdessäni sain heti idean millainen sen tulee olla. Olen todella kiinnostunut uskonnoista ja halusin työni ilmaisevan puun merkitystä ihmisten elämässä uskonnon kautta. Etenkin sain ideani suomalaisesta kansanuskosta, jossa yhteys luontoon oli isossa asemassa. Pyhiä paikkoja sijaitsi metsissä, kuten uhripuut, joiden äärellä uhrattiin tai vietettiin vaikka juhlia. Suomalaisen kansanuskon lisäksi myös muissa kulttuureissa on ollut maailmanpuu. Tämä puu yhdistää taivasta, maata ja helvettiä. Juuri tällaisen puun minäkin halusin luonnehtia työssäni. Se esittää kuinka puu on selkeästi ollut keskipiste ihmisten sen aikaiselle maailmankuvalle, ja se jos jokin kertoo puun tärkeyden. – ote Roosan kuvataiteen lukiodiplomityön porfoliosta
Kuvataiteen lukiodiplomi on valtakunnallinen päättökoe, jonka tehtävät antaa Opetushallitus. Tänä vuonna tehtävissä saattoi paneutua taidehistorian mesenaatteihin ja kokoelmiin, ekosysteemien eliöihin ja olioihin, tilasuunnitteluun ja arkkitehtuuriin tai vaikkapa metsä- ja puuaiheisiin tuotteisiin tai taideteoksiin. Tämän vuoden tehtäviin voit tustustua Opetushallituksen sivuilla.

IHMEELLINEN RAHA Raha on maksuväline, arvon mitta, omaisuuden muoto ja valuutta, jonka voi vaihtaa melkein mihin tahansa. Raha liittyy globaaliin talousjärjestelmään, yhteiskuntaan ja valtaan,
mutta myös yksilön arkeen, asemaan ja mahdollisuuksiin. Monet rahatalouden käsitteet kuten rahajärjestelmä, valuutta, pääoma, velka ja korko, ovat abstrakteja ja vaikeita ymmärtää. Käteisrahalla ja muulla rahataloudella on visuaalinen ilmeensä ja kulttuurinsa. Taidemaailmassakin rahalla on tärkeä roolinsa.
Tehtävä: Tutki rahan merkityksiä. Ideoi, suunnittele ja toteuta teos tai tuote, joka
käsittelee aihetta raha.

Kuvataiteen lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti erilaisia kuvia. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan lukiodiplomille
asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan.

Heti kesällä aiheen kanssa yhtä aikaa alkoi selkiytyä myös idea ja se, miten haluan käsitellä luontoa työssäni. Sain idean ihmisen ja eläimen/luonnon välisen suhteen tutkimisesta työssäni. Eläinten oikeudet ja ilmastomuutos ovat jatkuvasti pinnalla ja ne ovat aiheita, joista itsellänikin on paljon mielipiteitä ja sanottavaa. Työlläni halusin ottaa kantaa siihen, miten ihmisen menestyminen tapahtuu eläinten kustannuksella. Kuten työni poika rakentuu muista eliölajeista, myös ihmislajin menestys rakentuu sukupuuttoon kuolevista lajeista ja ilmaston lämpenemisestä. – Ote Iidan ”Menestyjä” -lukiodiplomityötä käsittelevästä portfliosta


Vaikka päällimmäisenä aiheena halusinkin kuvata puun kiertokulkua, halusin ottaa kantaa myös ilmastonmuutokseen metsien liiallisen kaatamisen ja tehtaiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Vasemmalla puolella työtä luonto kukoistaa ja metsä kasvaa, kun taas oikealla puolella kaadetut puut näyttävät surullisilta, lumi näyttää likaiselta ja taivaan halki kulkee synkkä ja tumma savuvana. Tämä merkitys ei paljastu ehkä heti ensimmäisellä vilkaisulla, mutta se pyöri mielessäni työtä suunnitellessani. Ote Ainon portfoliosta.

Luettuani läpi tämän vuoden kuvataiteen lukiodiplomin tehtävät läpi, mielenkiintoni kiinnittyi heti tehtävään numero 3, ”Ihmeellinen raha”. Etenkin tehtävän esittelyssä käytetty lause ”käteisrahalla ja muulla rahataloudella on visuaalinen ilmeensä ja kulttuurinsa” sai minun mielikuvitukseni ja luovuuteni juoksemaan. Minulle tuli heti mieleen USA:n dollarit ja niiden käyttö taiteessa, ja halusin yhdistää ne työhöni. ote viivin portfoliosta.

Eliöt, oliot. Pidämme usein yhtenä tärkeimmistä arvoistamme ihmisyyttä ja ihmisarvoamme, erotumme muista eliöistä koska olemme ihmisiä… Ote Katrin portfoliosta.

Valitsin työni aiheeksi rahan. Se vaikutti mielenkiintoiselta ja itselle mieluisimmalta aiheelta. Raha liittyy moneen arkiseen asiaan eikä kukaan tulisi toimeen täysin rahattomana. Ainoastaan rahalla ei kuitenkaan voida tavoittaa onnea. Rahaa tarvitaan kuitenkin esimerkiksi taloudellisen turvan takaamiseksi ja ilman perustarpeita kuten turvaa sekä varmuutta ei voida saavuttaa onnellisuutta. Tiettyyn pisteeseen päädyttyä raha ei kuitenkaan enää lisää onnellisuutta.
Lähdin miettimään, miten silti edelleenkään tasa-arvo ei toteudu rahaan liittyvissä asioissa kuten palkassa. Rahaa käytetään vallan välineenä eli toisin sanoen niillä joilla on rahaa on myös valtaa. Valtaa voidaan käyttää väärin ja rahalla voidaan saavuttaa epäoikeutettuja etuja.
Mietin myös naishenkilöitä, jotka ovat edistäneet tasa-arvoa. Ensimmäisenä mieleeni tulivat Minna Canth ja Frida Kahlo. Kun tein taustatutkimusta Frida Kahlosta ymmärsin, että Frida Kahlo on brändi, jolla nykyään muut tienaavat rahaa ja mainetta. Muut hyötyvät tai hyväksikäyttävät globaalisti tunnetun taitelijan henkilöbrändiä omien etujensa tavoittelemiseksi. Kahlon brändäys ja feminismi yhdistävät rahan, tasa-arvon ja itse taiteilija Frida Kahlon työhöni. Ote Silvan portfoliosta
LUKIODIPLOMIT KEHITTYVÄT
Tammikuussa 2021 uutisoitiin laajasti Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämien selvityshenkilöiden esityksestä, että yhden viidestä ylioppilastutkinnon kokeesta voisi korvata lukiodiplominäytöllä aineissa, jotka eivät sisälly ylioppilaskirjoituksiin. Lukiodiplomien kehittäminen arvioinniltaan ylioppilaskokeiden kaltaiseksi auttaisi niiden laajempaan käyttöön esimerkiksi taiteen jatko-opintojen pääsykokeissa, joissa nykyisellään esimerkiksi kuvataiteen lukiodiplomilla saa lisäpisteitä tai huojennusta ennakkotehtäviin. Myös Oaj on ottanut asiaan useasti kantaa lukiodiplomin kehittämisen puolesta.
Lukiodiplomien nykytilaa kartoittaessa kävi ilmi, että kuvataiteen lukiodiplomin asema on erittäin vahva ja vakiintunut. Lukuvuonna 2018 – 2019 suoritettiin Opetushallituksen Koski-tietovarannon mukaan yhteensä 1592 lukiodiplomia, joista kuvataiteen lukiodiplomeita oli 55,8% eli 888. Taidekasvatuslehti Styluksessa käsitellään aihetta monipuolisesti Kuvataiteen lukiodiplomin asemaan esitetään parannuksia – artikkelissa.
KUVISOPEN MIETTEITÄ LUKIODIPLOMITÖIDEN ÄÄRELLÄ:
Sain olla mukana lokakuussa 2018 opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kutsumana pyöreän pöydän keskustelussa Helsingin Säätytalolla, jossa aiheena olivat taito- ja taideaineiden opetuksen kehittäminen ja lukiodiplomit.

Lukio-opintojen painottaessa aina vain enemmän ylioppilaskirjoituksia jatko-opintojen pääsykriteerien myötä, on hienoa nähdä, että abiturienteilla on mahdollisuus näyttää kuvataiteen osaamistaan kuvataiteen päättökokeessa, joka vaatii itsenäistä tutkimusotetta ja suhteellisen pitkää taiteellisen prosessin hallintaa.
Olen ylpeä tämänkin vuoden lukiodiplomilaisista, jotka opintojen ja poikkeuksellisen etäopetuksen lukiopaineissaan pystyivät hallitsemaan ison kokonaisuuden, monta kuukautta kestävän taiteellisen prosessin, jonka aikana harjoitellaan kuvataidetunneilla hankittua sinnikkyyttä, resilienssiä, teknisiä taitoja ja punnitaan tiedollisia- ja taidollisia kykyjä. Kuvataiteen lukiodiplomikurssilla opettajan roolina on usein motivointi ja rohkaisu, kun taidot- ja tiedot tulee olla opiskelijalla itsellään jo kurssilla hallussa ja työskentelyote itsenäinen. Kun vielä rajoitustoimien vuoksi suunniteltu näyttely kulttuuritalo Valveella peruuntui, on syytä juhlia lukiodiplomilaisten urakkaa näin virtuaalisesti. Hyvä te lahjakkaat nuoret! Onnea visuaalisen kulttuuriin poluillenne elämässä ja jatko-opinnoissa!
KU2-kurssilla tutustuttiin graafiseen suunnitteluun runokuvitustehtävän avulla. Jokainen kurssilainen sai käyttöönsä monistetun sivun koulun entisen oppilaan kirjailija V. A. Koskenniemen nuoruuden teoksesta Onnen antimet tai nuoren Mika Waltarin kirjasta Yksinäisen miehen juna. Tehtävänä oli tehdä sivulle sattuneista sanoista runo ja siihen runon tunnelmaa korostava kuvitus.
Tekstin saattoi lisätä tietokoneella tai käsin fontteja ja asettelua pohtien. Miten kuva teksti tukevat toisiaan? Tutustuimme KU2-kurssilla myös lyhyesti tunnetuimpiin suomalaisiin kuvittajiin ja mainosgrafiikkaan.





olisi vetäytynyt
hänen kosteiden silmiensä eteen.
Pienet neulannupit sekaantuvat.
En millään tahdo miettiä aikaa,
joka on äkkiä ohitse livahtanut.
Eroamme.
Katariina



