You are currently browsing the category archive for the ‘Uncategorized’ category.

Raahen opetustoimen taito- ja taideaineiden kehittämisryhmän Taikakuun viisihenkinen tiimi suunnitteli ja toteutti Oulussa järjestetyille Pohjois-Suomen opettajain- eli OPI-päiville taidenäyttelyhuoneen. Teemana OPI-päivillä oli Myrskyä ja myötätuulta, joten taidenäyttelyn aiheissa näkyivät meren myrskyt, myötätuulet ja veden pinnanalainen maailma. Suurtapahtumaan oli ilmoittautunut yli 2000 opettajaa. Kalevan verkkosivulla löytyy kuvagalleria tapahtumasta.

Peräkärryllinen oppilastöitä järjestyi vedenalaiseksi maailmaksi OPI-päivien esittelytilaan.

Peräkärryllinen Raahen opetustoimen koulujen oppilastöitä järjestyi vedenalaiseksi maailmaksi OPI-päivien esittelytilaan.

Ala- ja yläkoulujen, lukiolaisten ja taiteen perusopetuksen merellisissä oppilastöissä polskivat sopuisasti suomalaiset ja mielikuvitukselliset kalalajit, merenneidot ja sukeltajat. Tuunaa päähine -kilpailun sato oli kovassa käytössä, kun kierrätysmateriaalein tuunattuja hattuja, myssyjä, pipoja ja suojakypäriä sai kokeilla omaan päähän. Aika monen opettajan Facebook-profiilikuva sai värikkään ilmeen Opi-päivien seurauksena.

20140201_151616

Taiteen perusopetuksen keramikkatalot muodostivat pienen kaupungin.

Taidekasvatuksen tulevaisuus puhuttaa.

Taidekasvatuksen tulevaisuus kirvoitti kommentteja.

Vierailijat saivat jättää mielipiteensä puhekuplaan taito- ja taideaineiden tulevaisuudesta. Lukion tuleva tuntijako oli puheenaiheena. Millaista on kuvataideopetus tulevaisuuden lukiossa tai onko sitä ylipäätään? Kuvataideopettajaliiton lausunto luettavissa tästä.  Comenius Regio-hankkeemme taideteosten herättämät kansainväliset teemat olivat myös esillä.

Harakkamäen koulun mielikuvituksellisessa tekstiilitaideteoksessa on yhtä monenlaisia kaloja kuin tekijöitäkin.

Harakkamäen koulun mielikuvituksellisessa tekstiilitaideteoksessa on yhtä monenlaisia kaloja kuin tekijöitäkin.

Päivien aikana taidenäyttelyyn tutustui sadoittain opettajia ja Raahen Taikakuu-tiimi oli paikalla kertomassa taidekasvatuksen teemoista, sekä ohjaamassa lisätietojen etsinnässä eri verkkosivuilta, Raahen koulujen blogeista ja Taikakuun sivustolta. Ilahduttavan monelle olivatkin jo tuttuja blogeihin ja verkkosivuille taltioidut oppilastyöt, ideat ja tapahtumat. Uskomme, että näyttelystämme ja OPI-päiviltä poistui satojen opettajien joukko monia ideoita rikkaampana:

OPI-päivillä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pick me up Tein töyn paperi-/askartelutyönä hieman viimetipassa. Piirsin hahmot ensin lyijykynällä A4-paperille, tussasin hahmot ja käytin leikkaa-liimaa -tekniikkaa saadakseni hahmot kiinni työhön. Kiinnitin värikkäästä paperista leikatun hahmon langoilla työhön ja vahvistin työn taustat paksummalla kartongilla, jotta työ pysyisi pystyssä. Ideana oli piirtää toisiaan muistuttavia mustia tanssijoiden varjoja, ja nostaa niistä yksi esille marionette -tyylisesti, vetämällä naruista. Tanssijan maailmassa halutaan kaikkien olevan samanlaisia ja liikkeiden suoritettavan samalla tavalla. Jokainen on toisensa kopio, etkä pysty itse nostamaan itseäsi varjoista. Minttu

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Alun perin ideana oli tehdä henkilö, joka oli osaksi luuranko ja osaksi normaali ihminen. Idea vaihtui moneen kertaan aiheen ja toteutustavan puolesta. Yksi ideoista oli tehdä talvinen maisema ja laittaa joku onneton sinne tarpomaan. Tekniikkana piti olla joko akvarellit tai sitten erivärisistä kartongeista liimaten  askarreltu kokonaisuus, jossa olisi ollut hienosti syvyyttä. Loppujen lopuksi päätin käyttää sitä ensimmäistä ideaa. Hahmottelin akvarellipaperille henkilön, jonka toinen puoli ikään kuin syöpyy pois ja paljastaa luurankoa. Maalasin akvareleilla syöpyvän puolen henkilöstä ja  paperista ”kylmillä väreillä” ja toisen puolen taas ”lämpimillä väreillä”. Työn tarkoituksena oli kuvata elämän ja kuoleman vastakkainasettelua ja päästä vähän kokeilemaan väreillä. Saku

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Varjelus Työssäni keskeiset asiat ovat käsi, joka pitää unisiepparia, itse unisieppari ja nukkuva poika. Käsi symboloi Jumalaa, joka on meidän kaikkien yläpuolella. Unisieppari tarkoittaa sitä, että Jumala pitää meistä huolen, ottaa murheet ja ylimääräisen taakan pois harteiltamme. Nukkuva poika on me kaikki, ihmiset, joita Jumala varjelee pahalta. Ylipäänsä idean keksiminen ja eteenpäin vieminen oli pitkällinen prosessi. Halusin yhdistää unisiepparin ja uskoni teokseen. En kaipaa perinteistä enkelitaulua seinälleni ja olen aina halunnut unisiepparin, joten tämä oli kompromissi. Ensin etsin netistä käsien kuvia malliksi, sitten nukkuvia lapsia. Viimeiseksi etsin vielä taustaan haluamani värit, jotka ovat ikään kuin nukkuvan pojan unta. Työni edetessä koin turhautumisia, epäonnistumisia ja oivalluksia. Sain tukea ja näkemyksiä kurssikavereiltani, joista oli suuri apu. Maalaus alkoi saada muodon kankaalla, ideani hieman muutti muotoaan alkuperäisestä ajatuksestani, mutta tässä se nyt on ja olen siihen tyytyväinen. Työni on 50x10cm kokoinen akryylimaalaus ja on nimeltään Varjelus. Meri

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksinäinen mies Tein maalauksen akryyliväreillä. Käytin vain mustaa ja vlkoista maalia, sekä vähän keltaista ihoon. Maalauksen aihe vain tuli mieleen ja muuttui välillä tehdessäni työtä. Tykkään mustavalkoisista valokuvista ja etenkin vanhoista valokuvista. Kyynel miehen oikean puoleisessa silmässä lisää tunnetta maalauksessa. Mielestäni onnistuin hiusten ja ihon maalaamisessa. Vartalon olisin voinut tehdä hieman yksityiskohtaisemmin, mutta nyt huomio kiinnittyy ainakin kasvoihin. Opin silmien ja varjostuksien tekemistä. Pauliina

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kiss of death Kun kuulin lopputyön aiheen, tiesin heti haluavani tehdä maalauksen tummahiuksisesta naisesta, pääkallosta ja ruususta. Luonnostellessani työtä ruusu jättäytyi kuitenkin pois ja mm. Shakespearen ja Lumikin innoittamana piirsin pääkallon naisen käteen. Ihan ensimmäisessä versiossa pääkallo oli Kuolleiden päivän teemaan sopiva koristeellinen sugar skull eli sokerikallo, mutta työn edetessä kuviot ja ideat helmistä ja timanteista jättäytyivät pois, koska halusin päästä kokeilemaan ja harjoittamaan kykyjäni varjostamisen ja harmaiden eri sävyjen käytön osalta. Tein työn akryyliväreillä aloittaen ensin taustasta ja edeten sitten naisen kautta lopulta pääkalloon. Sävyjen etsiminen ja varjostaminen osoittautuivat hauskaksi puuhaksi, vaikkakin välillä turhauttavaksi. Tunteja työn tekemiseen kului enemmän kuin laki sallii, mutta pienten itkupotkuraivareiden kautta työ kuitenkin vihdoin valmistui! Sitä katsellessa näen edelleen kohtia, joita voisin edelleen hioa ja tarkentaa entisestään, mutta mielestäni se on nyt hyvä! Jos tekisin työn uudelleen, suunnittelisin kallon paljon huolellisemmin, jotta siitä tulisi aidomman näköinen, mutta kyllä se nyt kelpaa näinkin, sillä maalauksen idea näyttää välittyvän katsojalle kaikesta huolimatta! Meiju

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Black Swan Kurssin aiheena oli ihmisen kuvaaminen, joten lopputyössäkin piti kuvata ihmistä jollakin tavalla. Ideani lähti siitä, että halusin maalata tanssijan. Tanssijasta tuli mieleen balettitanssija ja siitä Black Swan -elokuva. Halusin tehdä tanssijasta samankaltaisen kuin elokuvassa ja se olikin päätavoitteeni työssä. Työn olisi voinut tehdä monilla muillakin tavoilla, mutta päädyin akryyliväreillä maalaamiseen. Yksityiskohdat kasvoissa ja vartalon rajat on tehty tusseilla. Tanssijasta oli tarkoitus tehdä tarkempi ja yksityiskohtaisempi. Taustan tarkoitus oli vain korostaa tanssijaa. Taustasta tuli kuitenkin loppujen lopuksi sekavampi kuin oli tarkoitus ja siihen en olekaan niin tyytyväinen. Tanssija onnistui itseasiassa paremmin kuin ajattelin. Vaikka käytin Black Swan -elokuvaa ideoinnissa, työn ei ole tarkoitus kuvata kyseistä elokuvaa ja tarinaa. Jenni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Halusin tehdä lopputyöni noin vuosi sitten piirtämästäni luonnoksesta. Haluan kehittyä maalauksessa, joten valitsin akryylivärit. Työstä tuli melko tylsä ja synkkä, mutta toivon, että maalauksen tyttö herättää kysymyksiä ja ajatuksia siitä, miten on päätynyt tilanteeseen. Mittasuhteita tarkastellessani huomasin, ettei aina kannata luottaa ”matemaattisiin mittoihin”, vaan katsoa mikä todella näyttäisi parhaimmalta. Sonja

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jónsi Työni henkilö on Jónsi. Hän on islantilainen muusikko, ja tämä työ on kunnianosoitukseni hänelle ja hänen musiikille. Mielestäni työstä tuli täysin Jónsin henkinen. En ole ennen juurikaan työskennellyt kuivapastellien kanssa, mutta ne olivat mukava ja toimiva tuttavuus! Niiden käyttäminen oli helpompaa kuin kuvittelin! Minulla tuntuu olevan joku avaruuskausi menossa, joten tausta muotoutui kivuttomasti. (+kiitos hyvän tulostimen) Tykkäsin tosi paljon tämän työn tekemisestä ja olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen! Katsellessasi tätä työtä, kuuntele Jónsi – Go Do kokonaisvaltaisen taide-elämyksen saavuttaaksesi. Aliisa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

My final art work is of dancing silhouette girls in a glass jar. The original idea was to make them part of the dye as it disolved into the water. I tried to make this a realistic piece an it is somewhere in between 2D and 3D. I hoped it  to be better but am still satisfied with my work. I used acrylic to make it. Dawnya

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kyynelten meri Tein työn maalaamalla akryyliväreillä taulupohjalle. Taivaalla olevat tähdet ovat helmiä, jotka kiinnitin maalaukseen neulalla ja langalla kankaan läpi. Muualla tähdet ovat vain heijastuksia, joten tein ne sitten maalilla. Ajatuksena oli alussa yksinkertaisesti maalata tyttö, joka itkee rannalla ja hänen surunsa on niin suuri, että kyyneleet muodostavat meren. En kuitenkaan tehnyt sitä sellaisenaan, vaan maalasin tytön jalkojen juureen lätäkön reunoille kerrostaloja pienoiskoossa. Kaupunki toi maalaukseen lisää katsottavaa ja mielestäni korosti tyttöä, sillä hän näin nousee yksilöni erityisesti esiin alla olevan kaupungin hulinasta. Jenna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tiina

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tiina

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Gabriel

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aliisa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Gabriel

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jenna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jenni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaisa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Saku

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minttu

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ku7- kurssilla tehtiin tekniikkaharjoitusten jälkeen lopputyöt vapaavalintaisella tekniikalla. Lopputyönä syntyi monenlaisia MERI -aiheisiin liittyviä töitä. Meri-Mare on ollut teemana kuvataiteen oppilastöissä Comenius Regio – Net of Seatowns -hankkeen myötä, jossa teemme yhteistyötä italialaisen Pescaran koulujen opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Raahesta hankkeessa on mukana lukion lisäksi useita alakouluja, kuvataidekoulu ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto.

logo

Italialaisten opettajien kokemukset Suomen matkasta, logo-suunnittelu yhteistyöstämme ja koulujärjestelmästä on tiivistetty tähän lyhyeen videoon:

Ku7 kurssilaisten värikylläisiä painokankaita ja huovutustöitä syksyltä 2013:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Merihepat Tein työn tuputtelemalla sabluunan avulla ja raidan vapaalla kädellä. Työ onnistui ihan hyvin, vaikka se ei olekaan viivoittimella tehty, eivätkä merihevoset ole kotoisin Texasista. Idea tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaikka muutinkin sitä matkan varrella ika paljon. Vaikeinta työssä oli raidan tekeminen, helpointa oli boordin kukka-/kasvijuttujen painaminen. Mikäli saisin valita, tekisin merihevoset suuremmiksi nyt ne näyttävät aika raukoilta keskellä muutenkin aika autiota kangasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Merellinen kappaverho Tein lopputyöksi meriaiheisen kappaverhon, joka tulee mökille Raahen saaristoon. Aiheeksi valitsin meren, koska se oli ollut koko kurssin aiheena ja se sopi hyvin suunnitelmaani, että teen jotain mökille. Kankaaseen käytin taikinatekniikkaa, jossa aluksi maalasin koko kankaan täyteen ja annoin kuivua,  minkä jälkeen tein kuivuneeseen taikinaan säröjä ja tuputin väriä raoista. Niin sain tehtyä kankaaseen marmorimaista jäkleä. Merihevoset olen tehnyt kahdella eri sabluunalla ja muut kuviot leimasimilla, jotka on tehty finnfoamista. Lopputyön aikana opin käyttämään taikinatekniikkaa. Hyvää ja onnistunutta työssä on taikinatekniikalla tehty tausta sekä kaikki sabluunat ja leimasimet, mutta huonoa on asettelu. Sara


OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lopputyönä tein kankaan tuputtamalla. Teemana oli meri ja päätin painaa meriruokoja/heinikkoja. Olisin voinut suunnitella lopputyötä enemmän. Tarkoituksena oli, että painetuista kuvioista tulisi yksi iso kasvi. Se ei ihan onnistunut. Tykkään siitä, että kuvio ei ole liian järjestelmällinen. Anna


OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muutto meren yli Kangas on ensin värjätty siniseksi ja sitten siihen on painettu kuvioita kahdella eri sabluunalla. Aiheena oli meri, mutta halusin tehdä jotakin muuta kuin kaloja tai muuta, mikä ensimmäisenä tulee mieleen. Siksi mietin, mitä näkyy veden päällä ja päädyin lintuihin. Aluksi aioin tehdä kankaaseen aallokkoa, mutta ajattelin sitten, että kangas näyttää paremmalta kun sitä ei ole tungettu niin täyteen. Työ onnistui yleensä ottaen hyvin, mutta välillä se piti nostaa märkänä pois pöydältä ja väriä levisi kuvioiden ympärille.  Armi
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meriaiheinen paita Idea paidan kuvitukseen tuli selaillessani netissä meriaiheisia kuvia. Siellä oli useita merihevosia. Ensin ajattelin tehdä verhot, joissa olisi ollut toistuvana kuviona merihevonen ja merikilpikonna, mutta se tuntui jotenkin tylsältä, joten päätin tehdä paidan, jossa toistuvana kuviona ovat kuplat ja merihevonen on yksittäisenä kuvion yhdessä kukan ja merenneidon kanssa. Työn toteuttamisessa käytin sabluunapainantatekniikkaa. Tarvitsin työssä useita eri sabluunoja, jotta värit eivät olisi sekoittuneet. Työ onnistui mielestäni ihan hyvin, vaikka kuplista tulikin sotkuisen näköisiä.  Tanja

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Leviathan Tein lopputyöni kokonaan sabluunapainannalla. Lopputyön aiheena piti olla meri ja sijaisen ohjeissa vaihtoehtona oli meren legendat, joten siksi päädyin Leviathan merihirviöön. Työ onnistui hyvin, vaikka jotkut kohdat sotkeutuivat. Tätä työtä tehdessäni opin tarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Meri

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

T-paita, jonka värjäsin siniseksi. Ennen värjäystä solmutin sen muutamista kohdista. Tein meriteemaan sopivia sabluunoita kuten ankkuri- ja kalasabluunoita. Idea värjätystä T-paidasta oli ensin pelkkä vitsi, mutta lopulta toteutin sen.  Olisin voinut kiinnittää sabluunat paremmin tuputusta varten.  Antti

Ukkelitkollaasi

Raahen lukion viime kevään ylioppilas Essi on toiminut työharjoittelijana kuvisluokassa 3. jakson alusta alkaen tutustuen kuvataideopettajan työtehtäviin. Essi toimii lukiolaisten ja opettajan apuna neljä tuntia päivässä.

Miksi hakeuduit työharjoitteluun kuvisluokkaan?

Olen jo pitkään haaveillut kuvisopettajan ammatista, välillä salaa ja vähemmän tosissaan. Minua kiinnosti nähdä, minkälaisia kuviksen tunnit ovat opettajan näkökulmasta kun viime vuosina minulle on tullut tutuksi pelkästään oppilaan näkökulma.

Millaiselta kuvisluokan arki ja opettajan työ näyttää harjoittelijan silmin?

Tässä jaksossa on kolme 1.-kurssia, joten päivissä on ollut aika paljon toistoa. Tunnin alussa ja luennoilla on kerrottu ja tehty samat asiat ehkä hieman eri järjestyksessä ja eri sanoilla. Lisäksi opettajalla on kaikenlaisia projekteja tuntien ja niiden suunnittelun lisäksi, opettaja on jo pari kertaa jakson aikana tullut Helsingistä yöjunalla töihin. Tähän mennessä harjoittelu on kuitenkin vain vahvistanut haluani päästä opiskelemaan kuviksen opettajaksi.

Millaisia asioita olet päässyt tekemään? Olet ohjannut kolmen KU1-ryhmän akvarelliharjoituksen. Mitä uutta opit opettajana olemisesta?

Aiheena oli maalata akvarelliväreillä jotain arkista/maanpäällistä avaruuteen. Tarkoituksena oli maalata jotain, joka ei pärjäisi avaruudessa tai muuten vain kuulu sinne.  Sitä ennen annoin oppilaiden tehdä värikokeiluja, jotta he uskaltaisivat kokeilla erilaisia värejä ja tutustuisivat muuhunkin tekniikkaan kuin peruskoulusta tutulle kuivalle paperille maalaamiseen ja laveeraamiseen. Avaruuden taustan pystyi tekemään villisti ja suurinpiirteisesti märkää märälle –tyylillä ja arkiset asiat skarpimmin kuivalle paperille. Tehtävässä on siis vastakkainasetteluja: värikokeilua/pikkutarkkaa maalausta, jotain mitä näkee joka päivä/jotain mitä näkee vain kuvista ja arkista/kaukaista. Pidin opettamisesta ja vaikka osa oppilaista ei ollut ikinä aikaisemmin maalannut akvarelleilla, he tekivät hienojakin värikokeiluja. Oli myös mukava nähdä, kuinka jotkut oppilaista tykkäsivät tehtävänannosta ja saivat hyviä ideoita lopulliseen  työhönsä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Millaisia muistoja sinulla on Raahen lukiosta ja kuvataidetunneista?

Raahen lukiossa on monipuolisesti erilaisia kuviskursseja tavalliseksi lukioksi, joka ei ole kuvataidepainotteinen. Tehtävät olivat yleensä hauskoja ja inspiroivia, mutta en aina päässyt näyttämään kaikkia kykyjäni, koska lukiossa opiskeluun liittyvä kiire tappoi luovuutta. Pidin kovasti myös monien muiden inhoamista taidehistorialuennoista. Aluksi luennot saattavat tuntua turhalta, mutta ne potkaisevat hieman omaa luovuutta käyntiin ja auttavat ymmärtämään taidetta, mikä on hyvä lisä yleissivistykseen.

Suosikkikurssini oli nykytaidekurssi (KU5), jossa pääsi tekemään vähän kummallisempia juttuja. Onnistuin silloin ensimmäistä kertaa kolmiuloitteisessa työssä. Valokuvauskurssilta jäi mieleen kaverin kanssa tehdyt valomaalaukset ja photostory-video, jossa minä mallina jahtasin tulikärpästä.

Miten kuvisopeksi voi kouluttautua ja millaiset suunnitelmat sinulla on seuraaville vuosille?

Aalto-yliopistossa ja Lapin yliopistossa on kuvataidekasvatuksen linjat. Myös Jyväskylän yliopistossa voi opiskella kuvataidekasvatusta, mutta siellä painotetaan taiteilun sijasta enemmän taidehistoriaa. Valitettavasti en ole ainoa, joka haluaa tätä alaa opiskella, joten hakijoiden ja hyväksyttyjen suhde on aika hurja (noin 200-400 hakijasta hyväksytään 20-25). Koska noin monta kilpailijaa olisi päihitettävänä, tarvitsen myös B-vaihtoehdon, jota vielä pohdiskelen. Alan pitäisi olla joko visuaalinen tai sitten jokin, missä saan kirjoittaa paljon. Näillä kriteereillä on tällä hetkellä kova opiskelupaikan mietintä käynnissä.  Korkeakouluihin hakemiseen liittyvästä uudistuksesta huolimatta aion jatkaa kuvataidekasvatukseen hakemista, vaikka pääsisinkin muuhun koulutukseen.

Essi on Raahen lukiosta valmistunut viime kevään ylioppilas ja hän toimii harjoittelijana kuvisluokassa opiskelijoiden ja opettajan apuna. Harjoittelun tavoitteena on tutustuttaa kuvataideopettajan työtehtäviin. Essillä on suunnitelmissa hakeutua opiskelemaan kuvataidekasvatusta tulevina vuosina. 

Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2014

lumitähdet oceanides

Kuva: Brahe Classican Oceanides -kvintetin konsertti marraskuussa 2013. Videovisualisointi Aki Pulkkanen.

Näyttelyn avajaisissa Galleria Myötätuulessa

Vierailimme joulukuussa 2013 Essi Korvan näyttelyssä Galleria Myötätuulessa. Kaksi KU1-ryhmää pääsi nauttimaan avajaistunnelmasta ja juttelemaan taiteilijan kanssa. Näyttelyavaisissa esiintyi Raahen musiikkiopiston sellotrio ja kulttuuritoimi tarjosi kaikille avajaisvieraille torttukahvit ja muita jouluherkkuja.

Tunnelmia näyttelyavajaisista

Tunnelmia näyttelyavajaisista 10.9.2013. Viisikymmentä lukiolaista tutustui näyttelyavajaistapahtumaan ja taideteoksiin.

Essi Korvan näyttely puhutteli lukiolaisia. Kaksi ryhmää pääsi näyttelyn avajaisiin, muiden kurssilaisten kanssa vierailimme näyttelyssä oppituntien aikaan.

Näyttelyssä oli esillä taidokkaita puuveistoksia, joiden hahmot puhuttelivat kuviskurssilaisia.

Näyttelyssä oli esillä taidokkaita puuveistoksia, joiden hahmot puhuttelivat kuviskurssilaisia.

Näyttely oli hyvin- kihetova ja aidon tuntuinen. Se herätti paljon tunteita ja teoksia teki mieli pohtia pitkään ja rauhassa. Opin keskittymään näyttelyn teoksiin ja niiden yksityiskohtiin paremmin kuin ennen. Venla

Näyttely oli mielenkiintoinen katsoa, mutta toi ahdistavia ja pelottavia ajatuksia. Laura

Galleriavierailu oli erittäin inspiroiva! Teosten erikoiset materiaalivalinnat ja -yhdistelmät jäivät mielen pohjalle kutittelemaan. Erityisesti hahmojen hiukset, lehmän j ahevosen häntäkarvat, olivat upean näköisiä. Toinen hieno elementti oli puun käyttäminen materiaalina. Puun omia muotoja ja kuvioita oli käytetty taidokkaasti hyväksi. Hahmojen silmät olivat pelottavat, mutta taidokkaasti toteutettu. Iida

 

20131211_134130

Taidetosten tunnelmat vaihtelivat lukiolaisten mielestä surumielisyydestä kauhuun. Veistosten materiaalinkäyttö oli ennakkoluulotonta.

Raahen lukion kuviksen jouluperinteeksi on muodostunut vierailu Soveliuksen talon joulussa, jossa laivapatruunin kodin joulu on melkoisen herraskainen komeine kuusineen ja herkkukoreineen. Vihreän talon salin joulukuuseen on ripustettu ikivanhat paperista leikatut koristeet 1800-luvulta. Kuusen koristeet on askarrelut Maria Hedman s. 11.2.1833 Oulu). Maria meni naimisiin raahelaisen Johan Friemanin kanssa ja koristeet ovat päätyneet Raahen museolle. Vaatimattomampaan merimiehen tuvan jouluun voi tutustua pakkahuoneella ja Kruununmakasiinimuseolla on esillä jouluseimiä.

Ku2-kurssilaiset Soveliuksen talossa ihastelemassa suomen ehkä vanhimpia joulukoristeita.

Ku2-kurssilaiset Soveliuksen talossa ihastelemassa suomen ehkä vanhimpia joulukoristeita.

Raahen historiaa tutkinut Samuli Paulaharju kirjoittaa, että ”rikkaiden raahelaisten joulukuusi loisti kuin paratiisipuu ja oli koristettu mitä moninaisimmilla paperihetuloilla. Suikaleisiin liimattiin kaikennäköisiä kuvioita, joita oli leikelty Heickellin mamsellilta ostetuista kulta- ja hopea- ja monenväirisestä kiiltopaperista”.

Annan juhlat vihreässä linnassa

Annan juhlat vihreässä linnassa

Olipa kerran vuuesa tuo annanpäivän aamu…

Tuunaa päähine-kilpailun tuomaristolla oli vaikea tehtävä valita voittaja kymmenistä kierrätysmateriaaleista tehdyistä kilpailutöistä.

Tuunaa päähine-kilpailun tuomaristolla oli vaikea tehtävä valita voittaja kymmenistä kierrätysmateriaaleista tehdyistä kilpailutöistä.

Tuunaa päähine! -kuviskilpailu

Raahen opetustoimen Taikakuu- taito- ja taideaineiden kehittämisryöryhmä järjesti Tuunaa päähine!-kilpailun, jossa jo viidennen kerran tehtiin Annanpäiville 9.12. kierrätysmateriaalista taideteoksia. Eriskummallisista fantasia- ja arkipäähineistä kerättiin näyttely Patalaan, jossa yleisöllä oli mahdollisuus äänestää suosikkinsa. Ääniä annettiin 225 kpl ja huumoripitoinen ja luova kilpailu toi hyvän mielen. Aiempina vuosina kierrätysmateriaaleista on syntynyt kilpailussa joulukoristeita, adventtikalentereita, koruja ja lyhtyjä. Mitä keksitään ensi vuonna?

Valoa Oulussa! – mikseipä joskus myös meidänkin kotikaupungissa?

Inspiraatiota syksyn kuvistöihin antoi Oulussa järjestetty Valoa Oulu!-tapahtuma, jossa mm. koulujen ja eri järjestöjen tuoma valotaide pisti ihmiset liikkeelle marraskuun pimeyteen. Teokset levittäytyivät ympäri kaupunkia. Milloinkas me lukiolaiset intouduttaisiin valotaiteesta? Kuvisope lennätti muinoin 2000-luvun alussa valaistuja leijoja Valon voimat -tapahtumassa Suomenlinnassa, Helsingissä. Ehkäpä tulevana syksynä kehitellään uudenlaista välkettä Raahen myrskytuuliin…

Oulussa Valoa Oulu! -tapahtumassa oli esillä maitokartongista taiteltuja origameja.

Oulussa Valoa Oulu! -tapahtumassa oli esillä maitokartongista taiteltuja origameja.

Valoa Oulu!-tapahtumassa oli esillä upeita lyhtyjä. Kaipaisiko Raahenkin syksy taidevaloa?

Valoa Oulu!-tapahtumassa oli esillä upeita lyhtyjä. Kaipaisiko Raahenkin syksy taidevaloa?

Taikakuu kumottaa kirkon yllä

Taito- ja taideaineiden työryhmä Taikakuu järjesti marraskuussa täydennyskoulutusillan Raahen opetustoimen opettajille yhteistyössä Raahen seurakunnan kanssa. Tapahtumapaikkana oli vastikään peruskorjattu Raahen kirkko. Tavoitteena oli pohtia, kuinka kirkkoa voisi käsitellä taito- ja taideaineiden opetuksessa – onhan kaupungin arvorakennus, kaupungin arvokkain soitin ja suurikokoinen Järnefeltin arvomaalaus tutustumisen arvoisia! Illan aikana luonnosteltiin kirkon yksityiskohtia, kuunneltiin kanttorin esittely uruista, sekä urkumusiikkia. Kirkon historia ja kirkkotekstiilit tulivat tutuiksi. Ennen iltapalaa pääsimme käymään myös korkealla kirkontornissa! Kiitokset Raahen seurakunnalle mielenkiintoisesta illasta, opimme paljon uutta!

Taikakuu-ryhmä järjesti täydennyskoulutusillan. Kuvisope kiipesi Raahen kirkontorniin.

Taikakuu-ryhmä järjesti täydennyskoulutusillan. Kuvisope kiipesi Raahen kirkontorniin.

Koulun historia esillä myyjäisissä

Raahen yhteislyseon ja lukion seniorit ry. myivät naistenmessuilla tuotteita toimintansa rahoittamiseen. Seniorit ovat muistaneet usein stipendein taito- ja taideaineissa menestyneitä ylioppilaita. Suunnitteilla on ensi vuodeksi myös senioreiden toiminnasta kertovan logon suunnittelu. Pitkäaikaisen rehtorin Antti Saarimäen piirtämät joulukortit tekivät kauppansa. Antti Saarimäen taiteellista tuotantoa oli esillä Raahessa jokunen kesä sitten: blogiartikkeli Antti Saarimäen näyttelystä.

Seniorit

Kuviksen harrastuskenttä on laaja ja paljon tapahtuu myös oppituntien ulkopuolella, mistä koulussa ei tiedetä mitään. Yksi lukiolainen koristelee kakkuja, toinen maalaa pienoismalleja ja kolmannen intohimo on valokuvaus. Onneksi nykyään harrastusten tuloksia voi esitellä mm. blogeissa ja saada sitä kautta laajasti töitä esille, sekä palautetta tekemisistään. Kuvataiteen kurssien arvioinnin lähtökohtana ovat oppitunneilla tehdyt työt, tuntiaktiivisuus ja yrittämisen asenne. Kurssipalautteen mukaan saa mielellään tuoda lisäksi arviointiin koeviikolla myös osoituksen harrastuneisuudestaan.

  • Annin blogi käsittelee upean visuaalisesti mm. muotia ja matkailua.
  • KU3-kurssin suorittaneen Hennan valokuvia on esillä hänen kuvagalleriassaan.
  • KU1-kurssilaisen Elisan valokuvausharrastuksen tuloksia ja videoita voi tarkastella hänen vapaamuotoisessa blogissaan High Five.

KU1-kurssin suorittaneen Jessen valokuvia elo-syyskuun maisemista 2013:

Jesse R Jesse R raahe Jesse R raahe Jesse R Jesse R. Raahe

KU1-kurssilla olleen Vilhon Warhammer hahmot ovat pikkuruisia ja niiden maalaamisessa ja tuunaamisessa voi kehittyä aikojoen kuluessa. Detaljien maalaaminen on oma taitolijinsa ja hahmojen tekemisestä järjestetään myös kilpailuja.

kolikko

taistelukenttä

Pienoismallien tekemisellä on pitkät perinteet. Merikaupunki Raahessa pienoismallit ovat tuttuja. Uusi kirkkolaiva saatiin Raahen kirkkoon v. 1990. Sen on valmistanut raahelainen Olavi Pelkonen. Samuli Sarkkilan taidokkaita puuleikkauksia, aikansa ITE-taidetta on esitelty Raahen museon näyttelyissä useaan otteeseen. Naisten ja tyttöjen harrastajajoukkoja yhdistää Raahen nukkekotinäpertäjät, joiden taidonnäytteitä ollaan saatu nähdä Apteekkimuseon ikkunassa kesäisin ja jouluaikaan.

Emmin harjoitustyö KU3-kurssille:

Suklaamuffinssia tehdessä otin joka vaiheessa kuvan mitä tein. Koska oli jo pimeä ilta, en voinut turvautua luonnonvaloon. Säädin aukon mahdollisimman pieneksi, sillä tykkään kuvista, joissa on yksi tarkka alue ja muut osat ovat epäteräviä. Yritin saada kuvista pehmeitä ja vähän lämpimämmän oloisia, jotta siitä ei tulisi ”opettavaista” videota, vaan tarinamainen, jossa on loppuhuipennuksna valmis tuote. Näiden kriteerien pohjalta Photostory onnistui hyvin, kiinnitin erityisesti huomiota sommitteluun ja kuvakulmiin, jotta saisin kuviin lisää mielenkiintoa. Sen lisäksi yritin saada kuvista pois ”turhaa sälää”, jotta kuvien pääajatus tulisi selville. Emmi

Niko ja Antti tekivät videon lukiolaisen arkipäivästä:

 

 

 

Iloisen reliefin valtaavat oranssit hiukset. Aliisan työssä on taitavaa lasitteiden käyttöä.

Iloisen reliefin valtaavat oranssit hiukset. Aliisan työssä on taitavaa lasitteiden käyttöä.

KU9-kurssilla tehtiin lasitusharjoituksia pienille keramiikka-palasille, joista sai tehdä koruja, jääkaappimagneetteja ja avaimenperiä. Keramiikan ja lasittamisen maailmaan päästiin hyvin tekemällä reliefit. Jugendista ja Art nouveausta inspiraation saaneita keramiikkareliefejä syntyikin erilaisista aiheista, joissa tyylikauden lisäksi oli runsaasti luonnonmuotoja.

Luonnokset ja lasituskokeilut takaavat hyvän lopputuloksen.

Luonnokset ja lasituskokeilut takaavat hyvän lopputuloksen.

Syyskuun lämpimät päivät houkuttivat ulos maa- ja ympäristötaiteen pariin. Lukion lähiympäristöön luonnonmateriaaleista syntyneitä töitä esiteltiinkin kuviksen blogissa jo aiemmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lopputyönsä kurssilaiset tekivät valitsemastaan aiheesta. Innoittajana saattoi olla Louise Nevelson upeine reliefeineen. Osa Nevelsonin töistä on kuin assemblaaseja. Lopputyönä syntyi myös keraamisia hahmoja, joiden siivet syntyivät monenkirjavista materiaaleista aina pitsiliinoista metallilankaan asti. Ympäristöön sulautuvat kanaverkkoveistokset olivat kolmas lopputyövaihtoehto.

Japanilainen paperitaittelu, origami sai uuden ilmeen kun Aliisa teki origamikurjista kultaisen taideteoksen.

Japanilainen paperitaittelu, origami sai uuden ilmeen kun Aliisa teki origamikurjista kimalteella kuorrutetun kultaisen taideteoksen.

Pitkulakissa kiipeilee koulun käytävillä. Tassut savea, ruumis kangasta ja etu-, sekä takapää kanaverkkoveisto-tekniikalla.  Riikka ja Pasi

Pitkulakissa kiipeilee koulun käytävillä. Tassut savea, ruumis kangasta ja etu-, sekä takapää kanaverkkoveisto-tekniikalla. Riikka ja Pasi

Hiukset valtoimenaan reliefissä. Elsa

Hiukset valtoimenaan reliefissä. Elsa

Merin värikäs perhonen ja lasituskokeiluja.

Imagination, what a gift! Merin värikäs perhonen ja lasituskokeiluja.

Merin lohikäärmeveistos on saanut metallilankasiivet selkäänsä.

Merin lohikäärmeveistos on saanut metallilankasiivet selkäänsä.

Lohikäärme vartioi kulta-aarretta.

Lohikäärme vartioi kulta-aarretta.

Dragonfly Halusin tehdä siipityön, koska se oli mielestäni kiinnostavin. Päätin tehdä lohikäärmeen, koska muut ideat eivät olleet toteuttamiskelpoisia (ainakaan materiaalista savi). Lohikäärmeen ruumiin teossa kesti monta kuvistuntia, mutta se oli sen arvoista. Työ oli jokseenkin epävakaa ja pelkäsin sen hajoavan raakapoltossa. Se onneksi säilyi muutamaa halkeamaa lukuunottamatta ehjänä. Lasitin työn vihreällä lasitteella, koska huoneessani ei ole vielä vihreää lohikäärmettä. Siivet olivat hankalat. Alkuperäinen ajatus oli käyttää silkkipaperia, mutta se ei kuultanut läpi kuten olisin halunnut, joten laitoin pelkät rautalangasta tehdyt kehikot ja roiskin niihin kultamaalia. Liimasin myös kultaisia helmiä lohikäärmeen hännän viereen, aivan kuin se vartioisi aarretta. Kuten lähes jokaisessa tarinassa ja mytologiassa kerrotaan, lohikäärmeet ovat kullan ja muiden kauniiden asioiden perään, joita he vartioivat, ettei kukaan vie niitä niiltä. Työtä oli kiva tehdä ja se haastoi juuri sopivasti. Meri

Ilarin jämäkällä nallella on metallilangasta punotut siivet.

Ilarin jämäkällä nallella on metallilangasta punotut siivet.

Tein lopputyöksi savesta karhuhahmon. Päätin lopputyöaiheen heti kun kuulin tehtävän. Päätin tehdä savesta eläinhahmon ja päädyin pienen suunnittelun jälkeen valitsemaan karhuhahmon. Työstin savea muotoilemalla ja kaivertamalla. Siivet tein rautalangasta taivuttelemalla ja punomalla. Lopuksi maalasin hahmoni ruskealla peitevärillä. En käyttänyt sitä uunissa. Ilari

Lasituskokeiluja ja sudenkorentoreliefi.

Lasituskokeiluja ja sudenkorentoreliefi.

Jaanan Raahe-koira on saanut siivet.

Jaanan Raahe-koira on saanut siivet.

Muisto kodista Savesta valmistettu koira syntyi hetken mielijohteesta kun en vain keksinyt mitä tekisin siipien kaveriksi. Vaikka työn suunnittelu vei useita tunteja, itse valmistukseen ei kulunut kauaa. Olen tyytyväinen, että työ onnistui noin hyvin paineen alla ja kaikki, lasituksen väri, siipien koko ja muoto sopivat niin hyvin yhteen. Aiheena raahekoira on minulle tosi tärkeä, sillä varsinkin juuri oman kotikaupungin historia on lähellä sydäntäni. Jaana

Akun värikäs kilpikonnareliefi.

Akun värikäs kilpikonnareliefi.

Jennin yksivärisessä lopputyö.

Jennin yksivärisessä lopputyössä valkoinen väri pelkistää monimuotoisen sommittelun.

Jennin sinisävyisessä reliefissä on runsaasti yksityiskohtia.

Jennin sinisävyisessä reliefissä on runsaasti yksityiskohtia.

Kultainen kaupunki on saanut inspiraationsa Nevelsonin reliefeistä. Milka ja Venla tekivät kaupungin yhteistyönä.

Kultainen kaupunki on saanut inspiraationsa Nevelsonin reliefeistä. Milka ja Venla tekivät kaupungin yhteistyönä.

Kynsilakkastadi ”Kynsilakat asuvat suurkaupungissa Kynsilakkaplaneetalla. Ihmisille ne näyttäytyvät kynsilakkojen muodossa, mutta ulkomuoto on todellisuudessa karmeampi. Meille tutut ja turvalliset  kynsilakat ovat todellisuudessa ulkoavaruuden ufoja!” Päätimme tehdä reliefin, sillä tykkäämme näperrellä ja muut vaihtoehdot eivät houkutelleet niin paljon. Idea lähti muodostumaan kynsilakkapulloista ja maisemaksi melkein itsestään syntyi suurkaupunki. Kynsilakkapullot teimme savesta ja ”talot” ovat maitopurkkeja. Autot, mopot ja ufot löysimme kotoa vanhojen lelujen joukosta. Kokosimme reliefin kuumaliimalla. Väri oli aluksi ongelma, mutta lopulta totesimme, että kultainen kuvastaa hyvin suurkaupungin tunnelmaa. Työ piti maalata useaan kertaan, kaksi kertaa spraymaalilla ja kerran akryylimaalilla. Työtä oli mukava tehdä, kun saimme yhdistellä savityötä ja muuta askartelua. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen.” Venla ja Milka

Milkan vaaleanpunainen perhonen lentää turkoosin väriseksi lasitetulla taustalla.

Milkan vaaleanpunainen perhonen lentää turkoosin väriseksi lasitetulla taustalla.

Venlan luonnoksia ja lasituskokeiluja. Lasituskokeiluista saatoi tehdä kauniita jääkaappimagneetteja.

Venlan luonnoksia ja lasituskokeiluja. Lasituskokeiluista saatoi tehdä kauniita jääkaappimagneetteja.

Venlan kirahvi-reliefin taustalla kiemurtelee jugend- tyylistä lainattuja kasviaiheita.

Venlan kirahvi-reliefin taustalla kiemurtelee jugend- tyylistä lainattuja kasviaiheita.

Herkkä perhosreliefi on lasitettu vaalein sävyin.

Herkkä perhosreliefi on lasitettu vaalein sävyin. Emmi

Iidan enkeli on lasitettu kraklatulla lasitteella. Siivet se on saanut virkatuista liinankappaleista.

Iidan enkeli on lasitettu kraklatulla lasitteella. Siivet se on saanut virkatuista liinankappaleista.

Vilman värikäs elefanttireliefi.

Vilman värikäs elefanttireliefi.

Emmin merellinen reliefi Louise Nevelsonin hengessä.

Emmin merellinen reliefi Louise Nevelsonin hengessä.

Meren äärellä Tämä työ on saanut paljon vaikutteita merestä, sillä idea lähti liikkeelle laatikossa jo pitkään lojuneista simpukoista. Tukevalle taustalle on liimattu erilaisia pikkuesineitä ja työhön on liitetty myös punottuja lankoja kehistämään ja pehmentämään sitä. Väriksi  valitsin vitivalkoisen sijasta vähän pehmeämmän norsunluun sävyn. Olen hyvin tyytyväinen työhöni, enkä lähtisi siinä mitään muuttamaan. Se sopisi mielestäni hyvin esim. meren rannalla sijaitsevan mökin seinälle meren aaltojen jatkoksi. Emmi

Possu vartaassa. Joonatan ja Aku

Possu vartaassa. Joonatan ja Aku

Hannan lightpainting photostoryssa räiskyvät valojuovat:

Keväällä syntyi kaunis kevättalven kuvaus. Konsta, Saila ja Salla:

Mitä jos kaupungin läpi kulkisi tarkkaillen ympäristön eri värejä? Elsan ja Janikan videossa kuljetaan mm. Raahen kävelykadulla ja tarkkaillaan ympäristön värimaailmaa. Kurssilla opeteltiin kuvankäsittelyohjelmien käyttämistä, joilla värejä voi muokata mieleisekseen.

Hennan Teleport-piksallaatiossa siirrytään paikasta toiseen sormia näpäyttämällä:

Annan, Oonan ja Veeran videossa on yhdisttetty piksallaatiota ja lightpaintingia:

Yhteisöllinen kirjoittaminen

Kuvisluokassa surisee kaksi dataprojektoria ja opettaja kertoo Suomen taidehistoriasta taidekuvien kera. Taustalla kuuluu Chromebookien tasainen napsutus, kun muistiinpanovuorossa olevat opiskelijat koostavat opettajan puheesta ja verkkotiedosta muistiinpanoja yhteiseen tiedostoon. Kuuden opiskelijan yhteiset muistiinpanot heijastuvat dataprojektorilla reaaliajassa kuvisluokan rullaverhoon, joku on liittänyt rokokoo-määritelmän yhteyteen kuvan Mrs. Heckfordista 1700-luvulta.

Hei, kuka tämä kannelta soittava Kreeta Haapasalo tässä Ekmanin maalauksessa nyt sitten olikaan? ope kysyy ja saa vastauksen nettitiedon onkineelta KU1-kurssilaiselta. Välillä pohditaan mistä tieto on Wikipedian artikkeleihin kulkeutunut ja voiko tietoon luottaa. Muutama kuviskurssilaista on muokannut itsekin Wikipedian artikkeleita korjaten virheellistä tietoa tai täydentäen tekstejä. Välillä Chromebookit ojennetaan vieruskavereiden käyttöön, jotta kaikki saavat kirjoittaa muistiinpanoja vuorollaan.

Kun tässä katsellaan 18 vuotiaan Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis -maalausta, niin mistä voisi päätellä, että tässä on realismin aikakauteen liittyvä taideteos? opettaja kysyy jälleen ja saa useita realismi-tyylisuunnan määritelmiä ja kurssilaisten koostamat muistiinpanot linkkeineen rullaverhoon heijastuneena. Muistiinpanoja koristaa kuva maalauksesta ja lisätietoon ohjaavat hyperlinkit!   – Hei, tässähän opekin oppii uutta! 

Wikipedian ja Ateneum-oppaan mukaan oululainen Isak Wacklin loi rokokootaidetta ainoana Suomessa.

Wikipedian ja Ateneum-oppaan mukaan oululainen Isak Wacklin loi rokokootaidetta ainoana Suomessa. Muistiinpanot heijastuvat oppitunnin edetessä kuvisluokan rullaverhoon.

Liverapoilun erilaisista muodoista voit lukea mainiosta Anne Rongaksen Opeblogista.

Huuto

Huuto taiteilijan ruokapöydässä. Liisa

Parahin herra Munch (1863-1944). Tervetuloa norjalaisten ekspressionistien pikkujouluihin! Kyseinen kokoontuminen järjestetään Oslon keskustassa sijaitsevassa asunnossani 12.joulukuuta, ja koska kyseessä ovat nyyttikestit, toivon teidän tuovan mukananne jotain syötävää. Voitte pukeutua rennosti, muistakaa tonttulakki. t. Liisa

TAITEILIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ -visualisoidaan tietoa kuvistehtävässä

Kuka taiteilija saapuu päivälliselle? Kotitehtävänä oli tutustua kiinnostavaan taiteilijaan taidekirjojen ja verkkolähteiden perusteella. Opettajalle lähetettiin liitetiedosto, jossa yhdelle sivulle oli liitetty neljä taiteilijan tunnetuinta taideteosta ja henkilöhistorian perusteella kirjoitettu JUHLAKUTSU. Juhlakutsua kirjoittaessa täytyi soveltaa omaksumaansa tietoa ja pohtia, kuinka kutsuun voisi ujuttaa taidehistorian viitteitä henkilöhistoriaan, taidetyyleihin tai maailman tapahtumiin:

  • Kutsu taiteilija juhlimaan! Kirjoita  lyhyt kutsu taiteilijan kannalta sopiviin juhliin, josta käy ilmi henkilöhistorian kannalta tärkeitä asioita. (ainakin taiteilijan nimi, elinvuodet, tyylisuunta ja kansalaisuus).

Työt käytävällä

Taiteilijoiden ruokapöytiä Raahen lukion käytävänäyttelyssä.

KU1-kuvistunnilla tehtiin kotitehtävän pohjalta TAITEILIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ -taideteos. Käytimme työskentelyssä akryylivärejä ja kollaasitekniikkaa:

  • Tee taiteilijaa kuvaava kattaus annetulle alustalle

  • liimaa kuumaliimalla maalaamasi servetti, ruokailuvälineet ja lautanen + muki osaksi kollaasiasi?

  • liimaa lopuksi kirjoittamasi JUHLAKUTSU osaksi maalausta

Tavoitteet: Taide- ja henkilöhistoriallisen tiedon kriittinen etsiminen ja tiedon luova visualisointi, taidehistoriaan tutustuminen. Akryyli- ja kollaasitekniikoihin tutustuminen, kuvapinta-alan sommittelu.

Haluaisin kutsua Teidät, rouva Georgia O´Keeffe (1887-1986) illalliselle luokseni Pattijoelle. Toivon, että kertoisitte minulle lisää taiteestanne ja modernismista. Tervetuloa! Elisa

Taiteilijan ruokapöydässä

Georgia O´Keeffen vaikutteita Elisan mielikuvituksellisessa kattauksessa.

Kutsu. Oikein hyvää paivää rouva Georgia Totto O´Keeffe. Yllättynette ehkä tuntemattomalta saapunutta kirjettä, mutta pidän taiteestanne erittäin paljon ja haluaisin myös kuulla lisää Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa sijaitsevasta kaupungista: Sun Prairiesta, jossa synnyitte 1887. Ja ehkä jopa rakastamastane New Mexicosta ja Santa Festä, jossa kuolitte 1986. Kirjeen pääaihe on oikeastaan vielä kertomatta, eli haluaisin kutsua teidät illalliselle luokseni. Illan menu pitää sisällään mm. alkuruoaksi kevyitä mereneläviä ja salaattia, pääruokana meillä on poronkäristystä, hirven lihaa sekä perunamuusia suomalaisittain. Jälkiruoaksi loihdin ihanaa persikka- omena torttua vaniljaisen kastikkeen kera. Halutessanne voitte ottaa myös Alfred Stieglitzin mukaan, olette molemmat tervetulleita. Joten , otatko kutsuni vastaan? Olen erittäin kiinnostunut tavatessani amerikkalaisen taidemaalarin ja kuten teistä on sanottu: ”O´Keeffe has been recognized as the Mother of Ameriddan Modernism.” Voisitte kenties kertoa minulle, amerikkalaisen modernismin äitinä lisää tyylisuuntauksestanne? Vastaustanne odottaen, Elisa, Raahen lukio.

Taiteilijan ruokapöydässä

Halla ja Kuoleman puutarha ovat vaikuttaneet Anniinan akryylivärimaalaukseen.

Anniinan maalaamassa kattauksessa Halla hönkii kylmää ilmaa lautaselta. Puutarhajuhliin lienee kutsuttu tunnetuimpia suomalaisen symbolismin taiteilijoita edustava Hugo Simberg Tervetuloa! Järjestän ensi viikon lauantaina juhlat puutarhassani. Juhlien teemana on kuoleman puutarha. Juhliin on tulossa myös muita symbolismin päänimiä. Juhlissa lapsenlapseni esittävät koulunäytelmän, jonka nimi on Haavoittunut enkeli. Toivotaan,ettei halla iske, jotta saisimme nauttia näytelmästä ulkona! Rakkain terveisin, Juhani. Anniina

Kuvateksti

Givernyn lummelammet ja kaunis japanilainen silta koristavat Monet-aiheista kattausta. Vilma

Arvoisa ranskalainen taiteilija Claude Monet! Täten sinut on kutsuttu mukaan impressionismin ajan mukaiseen ulkoilmanäyttelyyn. Avajaisten aiheena ovat kauniit lumpeenlehdet ja -kukat eri vuodenaikoina. Pyydän sinua saapumaan paikalle heti nousevan auringon ilmestyessä horisonttiin seuraavana maanantaina. Mukaasi tarvitset vain kauniin seuralaisen sekä sateenvarjon, sillä emme voi taata hyvää ilmaa näyttelyn ajaksi. Juhliin on myös kutsuttu vanha opettajasi Gleyre sekä useita muita Pariisissa kanssasi opiskelleita taiteilijoita, jotka odottavat innolla tapaamistasi. Näyttely pidetään Lontoossa, joten muista varata lentolippusi ajoissa. Á plus! Vilma

Picasso

Kubistinen kattaus Picasson hengessä. Jussi

Tervetuloa espanjalaisten taiteilijoiden juhliin! Arvon Pablo Diego José Francisco de Paula Juan Nepomuceno Maria de los Remedios Cipriano de la Santisima Trinidad Ruiz y Picasso, joka elit vuosina 1881-1979. Teidät on kutsuttu mukaan juhlimaan espanjalaisia taiteilijoita tunnettuna espanjalaisena taiteilijana, jonka tyylilajeja olivat mm. kubismi ja surrealismi. Toivon että tulette viihtymään! Jussi

Munch: Huuto

Ekspressionistista tunnetta ruokapäytään! Pekka

Tervetuloa. Toivotamme sinut Edvard Munchin, norjalaisen ystävämme, joka syntyi 12.12. 1863 ja kuoli 23.1.1944, mukaan ekspressionistisen ja symbolistisen taiteen iltaan.  Siellä saat nähdä ihmeellisiä taideteoksia, kuten Huudon (1893), Sairaan lapsen (1886) ja Madonnan (1894-1895). Toivomme, että otat meihin yhteyttä haudan takaa. Pekka

Helene Schjefbeck

Juhlat Helenen kunniaksi. Sanni

Kutsu Helene Schjefbeckille. Olet sydämellisesti tervetullut modernistien juhlaruokailuun 23. tammikuuta. Ruokailu pidetään taideyhdistyksen piirustuskoulun ruokailutiloissa. Samalla juhlistamme sinun Helene 80-vuotis syntymäpäivääsi. Illan aikana keskustelemme mm. ranskalaisvaikutteisesta realismista ja ulkoilmamaalauksesta. Kuulemme myös pienen pätkän Fjodor Dostojevskin teoksesta Köyhää väkeä. Tulethan viettämään ikimuistoisen illan yhdessä kanssamme! Sanni

Helene Schjerfbeckin elämästä ja taiteesta löytyy videoklippejä YLE:n Elävästä arkistosta.

Vilho Lampi

Pääsisiköhän herra Lampi paikalle Limingan lakeuksilta? Vilho

Hyvä herra Vilho Lampi. Kutsumme teidät 1930-luvulla vaikuttaneiden oululaisten ekspressionistitaiteilijoiden juhla-aterialle. Tervetuloa! Vilho

Edelfelt

Edelfelt kunniavieraana juhlassa. Armi

Tervetuloa! Meillä on suuri kunnia kutsua Teidät Albert Edelfelt, historiallisen ja muotokuvamaalaajien liiton juhlaan. Olemme päättäneet tehdä teistä juhlan kunniavieraan, sillä sen Te yhtenä Suomen kuuluisimmista taiteilijoista olette ansainneet. Olette elänyt vuosina 1854-1905 ja sinä aikana olette kuvittanut Vänrikki Stoolin tarinat, sekä maalannut useita kansankuvauksia. Nyt vain jäämme odottamaan vastausta maailmankuululta muotokuvataiteilijalta. Armi

Albert Edelfeltin elämästä löytyy mainioita lyhyitä videopätkiä YLE:n Elävässä arkistossa.

Blog Stats

  • 178 557 hits