You are currently browsing the category archive for the ‘Uncategorized’ category.
KURKISTUS -joulukalenterikilpailu
Joulukalenterit ovat esillä Patalassa koko Annanpäivän ajan klo 20.00 asti. Joulupukki julkistaa kilpailun voittajat klo 18.00. Patalassa vierailee myös tiernapojat, kahvia, torttuja ja joulupuuroa on tarjolla. Kilpailuun saapui 71 kalenteria, joista useimmat oli tehty ryhmätyönä. Palkintoraati on tehnyt valintansa voittajista, mutta myös yleisön suosikkia saa äänestää. Tässä Raahen lukiolaisten kierrätysmateriaalista valmistettuja joulukalentereita:
jouluomena, Niina
Löysin hauskan idean joulukalenteriksi selailemalla kirjaa, jossa oli vinkkejä erilaisiin juttuihin joita tehtiin kirjoista. Kalenterini on siis tehty vanhasta kirjasta kierrätysideaa noudattaen. Muotoilin kirjan omenan muotoon käyttäen mattoveitseä ja saksia. Värjäsin vesiväreillä kirjan sivujen reunat punaisiksi. Lisäsin omenaan myös oikean puunoksan sekä lehden. Kalenterin luukut löytyvät sivujen välistä ja numero näkyy sivujen välissä. Yllätys löytyy tietyn luukun kohdalta. Kierrätyidea on ollut mielessä työtä tehdessä ja suurin osa työn materiaaleista onkin kierrätettyä. Niina
Niinan joulukalenteri on vanhoista kirjoista.
Useat taiteilijat käyttävät kirjoja taideteosten materiaalina. Hämmästyttäviä kirjataideteoksia löytyy internetistä: Funforever ja Offbeatearth.
Maailman jouluperinteet, Laura ja Marja
Aloitimme kalenterin rakentamisen etsimällä netistä tietoja eri maiden jouluperinteistä ja niihin liittyvistä hahmoista. Tietojen keräämiseen meni kauan aikaa ja samalla etsimme kotoa tyhjiä tulitikkurasioita, joista teimme kalenterin ”luukut”. Valmiit jouluperinne tietolaput tulostimme ja liitimme ne kuvan kanssa laatikoihin. Laatikot päällystimme mummolasta löytyneellä käytetyllä lahjapaperilla. Numerot laatikoihin teimme kultatussilla. Maapallo syntyi kanaverkosta, jota käytimme apumuottina ja tukena. Verkon päällystimme liimaliisterillä liimatuilla sanomalehden palasilla. Värjäsimme maapallon siniseksi ja liimasimme itse piirretyt vihreäksi väritetyt maanosat palloon. Tukipilarit teimme vanhoista pensseleistä, joihin lisäsimme kimallemaalia. Pensseleiden päähän lisäsimme jo ennen käytetyt styroksipallot, jotka saivat myös kultaisen värin. Maapallon sekä laatikot kiinnitimme pensseleihin ohuella siimalla. Tähdet tehtiin vanhan kirjan sivuista ja nekin maalasimme kullalla. Joulupukki ja porot ovat arvoitus? Saimme maapallon tasapainoon villalangan pätkillä, jotka yhdistimme uuten lankaan ja teimme loppuksi lankaan kiinnityslenkin. Loppusilaukseksi lisäsimme kimalletta koko kalenteriin. Laura ja Marja
Emman joulukalenteri on tehty vanhasta akvarellirasiasta
Joulukalenteri on tehty tietokoneen styroksisesta pakkaussuojasta. Annika ja Sanna-Kaisa ovat tehneet monimuotoiseen kalenteriin erilaisia luukkuja.
Käytimme pohjana styroksista tietokoneen suojaa, johon oli helppo kaivertaa erilaisia koloja. Halusimme tehdä luukuista erilaisia ja käytimme kierrätysmateriaaleja mahdollisimman paljon. Kalenterin suunnitteleminen ja tekeminen veivät paljon aikaa. Lisäsimme työhömme yksityiskohtia, jotka tuovat siihen persoonallisuutta. Jouluvalot tuovat kalenteriin joulun tunnelmaa ja saavat sen valaisemaan pimeitä iltoja. Suunnittelimme, että lahjoitamme kalenterin Raahen turvakodille. Annika ja Sanna-Kaisa
Joulukaltenteri on valaistu patterikäyttöisin jouluvaloin.
Jokainen joulukaltenterin luukku on erilainen.
Joulukalenteri koulun keittiön muovisista ruokapakkauksista
Jouluiset miehet tonttulakeissa
Idea työhöni lähti siitä kun selailin vanhoja Cosmopolitan lehtiä. Kalenteri tytöille! Luokasta löysin käytettyjä ruokapakkauksia ja päätin tehdä luukut niihin. Leikkasin pakkauksiin luukut mattoveitsellä ja liimasin julkkismiesten kuvat luukkujen sisälle. Sen jälkeen maalasin pakkaukset punaisella maalilla ja koristelin työn. Jasmin
Jouluinen Mic Steamy
Emmin työssä on käytetty lastenruokapurkkien kansia.
Lähdin rakentamaan joulukalenterin ideaa siitä, että halusin luukuiksi pilttipurkkien kansia. Vähän funtsittuani tajusin että nehän ovat jonkin sorttista metallia, joten nehän voi kiinnittää magneeteilla johonkin vanerinpätkään. Anastin siis varastosta monta kertaa alustana käytetyn kovalevyn ja maalasin sen sinivalkoiseksi. Aluksi ajattelin tehdä taustasta hieman taiteellisemman mutta siihen ei olisi ollut aikaa, ja on se nuinkin tosi hieno. Luukkujen ”yllätyksiä” mietin pitkään, ja runojen sanoista ja ties mistä päädyin biiseihin. Jokainen biisin nimi on leikattu kirjan kerrallaan sanomalehdistä, ja ne on liimattu käytetylle luonnospaperille. Pilttipurkkien kannet on paketoitu jämäsilkkiin ja numerolaput tehty niin ikää jämäpahvista. Biisit on enimmäkseen englannin kielisiä, mutta kovana aasian ystävänä ujutin mukaan myös korealaisia lempibiisejäni. Työn nimi on ”iCalendar” näin musiikkihengessä. Emmi
Purkinkansien takaa paljastuu tekijän lempibiisejä.
Pyromaanin Joulu, Atte, Annika ja Tommi
Ensin suunnittelimme työtä tarkoin ja huolellisesti. Sen jälkeen maalasimme isoa pahvinpalasta punaisella, kultaisella ja sinisellä maalilla. Maalaamisen jälkeen revimme lehdistä ruskeaa, vihreää ja keltaista väriä. Vihreistä lehdenpalasista teimme kuusen, keltaisista kuusen latvaan tähden ja ruskeista palasista kuusen rungon. Piilotimme tyhjiin tulitikkurasioihin pieniä leluyllätyksiä ja paketoimme rasiat lehdistä leikatuilla palasilla ja käytetyllä lahjapaperilla. Sen jälkeen laitoimme paketteihin lahjapaperinarut. Sitten liimasimme paketit kalenteriin ja kirjoitimme paketteihin numerot. Lopuksi lisäsimme työhön ”pikkuhienouksia” kuten mm. kimalletta ja koristelimme kuusen kankaanpalasin ja kangasnauhoin. Atte, Annika ja Tommi
Milla ja Jenna
Milla ja Jenna
Jouluinen tehtävälokero 🙂
Ihan ensimäisenä tul mieleen pilttipurkit, halusin tehdä jotakin niiden kanssa, en tiennyt mitä tekisin . Myöhemmin tunnin pääteeksi opettaja antoi laatikkoon jotta keräisin purkit pois ja siitä ajattelin ”hei tähän mahtuu kaikki”. Jokaisen tunnin alussa suunnitelmat muuttuivat. Lopuksi tuli sellainen tehtävälokero, joka on suunnattu kuolunikäisille lapsille jotka ovat kiinnostuneet kielten opiskelemisesta. Koska tehtävälokerossa on tehtäviä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Carina
pilttipurkkijoulukalenteri
joulukalenteri yleiskuvana. Kansi napapiirin matkamuistomyymälän pussista
Vanha pahvilaatikko ja vessapaperin hylsyjä – siinä on Tee se itse! -kalenterin sydän. Kalenteri asetetaan tasolle, kuten työpöydän reunalle tai hyllyyn siten, että ovet avautuvat ylöspäin. Muutoin karkkipaperein koristellut hylsyt putoavat. Kalenterissa ei ole yllätyksiä – siitä se nimi tuleekin. Joka päivä eteen tulee uusia, jouluisia juttuja, joita haluaa myöhemminkin muistaa; hyvä piparkakkuohje, hauska joulukuva lehdessä taikka Jipun joulu -konsertin lippu. Esimerkiksi sellaista voi säilöä hylsyjen sisälle. Kun seuraava joulu koittaa, luukun takaa paljastuu viime joulun muistoja ja tunteita. Tavallaan kalenteri säilöö muistoja ja se on aina omistajansa näköinen! -Jutta
Luukkuja
Muihin Raahen opetustoimen järjestämin Taito- ja taideaineiden kilpailuihin ja tehtävävinkkeihin voit tutustua TAIKAKUU-sivulla.
Annanpäivät Patalaan 2011 lehtiartikkeli.
Merimuseolle ja Soveliuksen talolleki pääsee ihan iliman eestä ilta kaheksaan asti!
Raahen lukion reissunalle Arttu matkusti Afrikkaan, Sambian pääkaupunkiin. Artulla oli mukanaan lukiolaisten kysymyksiä lähetystyöstä. Suurkiitokset vieraanvaraisuudesta ja upeista matkakuvista!
Lue Artun mielenkiintoisesta seikkailuista Sambiassa: ARTTU IN LUSAKA
Tutustu myös Artun muihin matkoihin ja kuuntele ääninäytteitä eri kielistä.
Arttu juhlii itsenäisyyspäivää perinteitä kunnioittaen.
Tutustu Raahen lukion ARTTU -valokuvaprojektiin. Syksyllä 2011 kuviksen maskottinalle Arttu vieraili valokuvaamassa Lusakassa, Sambiassa.
Jos itsenäisyyspäivän juhlapuku on ostamatta, niin tässä mainio kierrätysvaihtoehto KU5 -nykytaiteen työpajasta:
Mekko takaapäin.
Kuvis vitosen lopputyö aiheina oli kaikenlaista vähän helpompaa ja vaikeampaa ja epäkiinnostavaa ja kiinnostavaa, ja koska olen useimmiten kaavoihin kangistunut mäntti, päätin kerrankin tehdä jotain muuta kuin tuhertaa tussilla paperille. Minulla on jo pitkään ollut haave tehdä heino juhlapuku muovipusseista, joten päätin sitten toteuttaa senkin haaveen kun tilaisuutta siihen tarjottiin.
Ensin mietin että teen oikeen hienon kokopitkän iltapuvun kirkkaista muovipusseista, mutta ajan ja energian säästämiseksi valitsinkin hieman epäläpikuultavamman materiaalin, jätesäkin. Aluksi tuskailin naisvartalomallin kanssa ja pilasin kynteni kanaverkkoon, ja sen jälkeen kirosin jeesusteipin alimpaan helvettiin, koska sen mainostaminen on ollut virheellistä. Se ei nimittäin toiminut tässä yhteydessä sitten olleskaan. Pari kertaa puoliksi kokoon koko höskän liimattuani päätin vaihtaa kiinnitysmateriaalin kuumaliimaan, joka toimikin noin tuhatsataprosenttia paremmin kuin jesari. Toisaalta se oli myös vaarallisempaa, sillä poltin näppini moneen kertaan prosessin aikana. Laahus tuli hiukkasen väärään kohtaan koska olen tämmönen hippaheikki enkä jaksanut katsoa mihin sen tuikkasin, mutta kyllä se tuossakin toimii ihan yhtä hyvin. Huonoa tässä koko tuskassa on varmaan se että rakensin sen kokonaan kanaverkkosysteemin ympärille, eikä sitä voi pukea päälle. Toisaalta jos sen pukisi päälle niin se varmaan hajoaisi atomeihin. Rusettiin lisäsin roikkumaan hopeanauhaa ihan vain siksi ettei se olisi ihan niin tylsä, ja ajattelin värkätä siihen jotku asusteet (kaulakorun, käsirenkaat) mutta sitten muistin etten ole hopeaseppä. Itse ainakin käyttäisin tätä jos se ei olisi niin hauras, ja tosiaankin liimattu kanaverkkoon kiinni.
En oikeastaan saanut suunnitteluun mistään mitään vaikutteita, mutta selaan niin paljon aasialaisia muotilehtiä ja sivuja että uskon idean tulleen jostain alitajunnasta. Nyt kun mietin niin minulla olisi niin paljon hienoja jutskia joita tähän voisi yhdistää ja hilpattaa sitten kartsalle lauantai-iltana tämä päällä. Jos toteuttaisinkin tästä kangasversion enkä liimaisi sitä mallinukkeen? Hmm…
Emmi
Edestäpäin kuvattuna mekko näyttää tasapaksulta pötkylältä.
Laahusta pitkin hilpattaa hopeanauhaa.
Syksyn ylioppilasjuhlia juhlitaan tänään! Juhlan käsiohjelmaan juhlavat valokuvat otti tämän vuoden abiturientti Janita.
yo-juhlan käsiohjelma pdf-tiedostona
KU1 -kurssilla piirrettiin croquis-piirroksia joiden pohjalta teimme pieniä saviveistoksia. Saviveistoksissa oli tavoitteena ihmisen anatomian ja eläinhahmojen yhdistäminen. Pian kuvisluokassa olikin joukko kenteureja, merenneitoja, minotauroksia, egyptiläisiä jumalia ja muita eläimen ja ihmisen anatomiaa yhdisteleviä hahmoja. Tässä esitellyt savityöt on kuvattu osasuurennos-harjoituksen päällä. Osasuurennoksissa harjoiteltiin värien sekoittamista suurentamalla Suomen taidehistorian merkkiteoksista rajattuja osia.
Miran keraaminen merenneito.
Samun värikäs veistos on istuvassa asennossa.
Heidin keramiikkatyö.
Miikan keramiikkatyössä yhdistyy ampiainen ja ihmishahmo.
Taustan osasuurennoksen Miika on tehnyt Helene Schjerfbeckin mustataustaisen omakuvan värejä tutkien.
Karoliinan keramiikkareliefi.
Taustalla on osa Eero Järnefeltin Leena -maalauksesta.
Siemenestä kasvatettu Selenicereus grandiflorus kuvisluokassa. Yönkuningatar- kaktuksen kukka kestää vain yhden yön. Kasvin taustalla Emmi maalaa mustepesutekniikalla kuviskurssin aloitustyötään, jonka aiheena oli kaktuksen yöllinen kukinta.
Mitä taiteessa tapahtuu nyt? KU5 kurssin aloitustehtävänä maalasimme pienet mustepesutekniikkatyöt. KU5-kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä ja tutustutaan eri taidealan organisaatioihin. Useimmille Raahen lukiolaisille nykytaide ja ooppera ovat vain valtion kaukaisia, mediavälitteisesti saavutettavia/saavuttamattomia kulttuurilaitoksia Helsingissä. Mahdollisuudet kohdata alkuperäisiä teoksia ja visuaalisen kulttuurin viimeisimpiä tuulia ovat äärimmäisen rajalliset.
Kulttuurikasvatuksen näkökulmasta olisikin tärkeää, että Valtion kulttuurilaitokset panostaisivat entistä enemmän myös Pohjois-Suomen palvelemiseen esim. toimivien verkkopalveluiden avullla. Missä viipyvät asiantuntijavierailut kouluihin esim. Skype-kuvapuheluiden avulla? Missä on koko Suomea palveleva tarjonta? Satelliitti- ja kiertonäyttelyitä kaivataan myös pikkukaupungeissa! Kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma pyrkii luomaan mahdollisuuksia kulttuurin kohtaamiseen oppitunneilla.
KU5 Nykytaiteen työpaja -kuviskurssissa madalletaan kulttuurin kynnyksiä ja pohditaan mm. nykytaiteen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja taidekäsityksiä sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja visuaalisia alakulttuureja.
Emman mustepesutekniikkakokeilu. Pahville maalataan ensin peitevärillä. Maalauksen kuivuttua peitetään työ musteella ja vaaleat kohdat pestään esille hanan alla.
Raahen opetustoimi järjesti lukiolla VOORUMI -tapahtuman. Myös kuvataiteen pajassa lauantaina 8.10.2011 maalattiin mustepesutekniikalla yönkuningattaren kukkia. Samalla tutustuttiin internetin ja sosiaalisen median käyttöön kuvataideopetuksessa. Useimmille luokanopettajille mustepesu- ja pressprint-tekniikat olivat ennestään tuntemattomia. Lauantaina julkistettiin myös Taito- ja taideaineiden kehittämisryhmän TAIKAKUU-sivusto, jossa on esillä Raahen alueen oppilastöitä ja ideoita taito- ja taideaineisiin.
Karinan yönkuningatar. Lehdessä on kokeiltu skraffito-tekniikkaa, peitevärin osittaista raapimista, jolloin muste tarttuu raavittuihin kohtiin kiinni.
.
Yönkuningattaren aariaa Mozartin Taikahuilu-oopperassa pidetään koloratuurisopraanon taidonnäytteenä. Mikä on harrastamisen, taituruuden ja taiteesta nauttimisen suhde? Ajatuksia herättävän tulkinnan vaikeasta aariasta laulaa musiikkia palavasti rakastanut Florence Foster Jenkins. Saako oopperaa laulaa, jos ei ole ollenkaan musikaalinen? Milloin kitchistä tulee camppia? Mikä on hyvää ja mikä huonoa makua? Kuinka tarkasti ympäröivän kulttuurin tuotteita me olemme ja miten omasta lähtökohdasta voi kohdata muita kulttuureita? Millaisia visuaalisia nuoriso- ja alakulttuureita on pinnalla Pohjois-Pohjanmaan nuorilla nykyään? Miten populaari- ja korkeakulttuuri määritellään ja millaista vuorovaikutusta niiden välillä löytyy?
Kulttuurilaitosten (verkko)palveluja kouluille:
Kiasma – Nykytaiteen museo – koulusivut
Kasvien lehdissä on monenlaisia muotoja.
KU1 kurssilaiset tutkivat tussipiirroksissa kasvin lehtien muotoja ja viivoja. Moni lukion ensimmäiselle kurssille tuleva opiskelija on opiskellut kuvataidetta viimeksi seitsemännellä luokalla, joten piirtämisen verryttely on tarpeen. Tavoitteena oli pysähtyä tarkastelemaan luonnon erilaisia viivoja, pintoja ja tekstuureja. Millaisia muotoja ja tekstuureja voi tehdä tussipiirtimillä ja huopakynillä? Kuinka paljon omia havaintoja pystyy siirtämään tussilla paperille?
Lehti ja koppakuoriainen, tussipiirros. Emma
Pihlajan lehti. Kirsi
KU2 kurssilaiset tutkivat niinikään lehtien muotoja. Suomen luonto on ollut usein taideteollisuuden lähtökohtana. Lehti-aihe tuo mieleen Tapio Wirkkalan lehdeltä näyttävän puisen tarjottimen tai vaikkapa Eduskuntatalon vieressä kasvavat jättimäiset mansikanlehdet Jukka Lehtisen sirossa Oma maa mansikka -teoksessa. Mitä muita lehtiaiheisia teoksia tulee mieleen?Voit vaikka kommentoida tätä blogikirjoitusta linkillä, jossa on lehtiaiheinen taideteos!
Lehtien muotokieli toistuu KU2 -kurssilaisten tekemissä keramiikkaesineiden muodoissa ja koristeaiheissa. Vasemmalta oikealle Manu, Ruusa, Jere
Aleksi, Tommi ja Akseli.
Jasminin, Tiinan ja Tuomon keramiikkatyöt.
Tutustu YLEn suomalaisesta muotoilusta kertoviin dokumenttifilmeihin.
Raahen lukion ekaluokkalaisten NAHKAPÄIVÄÄ vietettiin värikkäästi keskiviikkona 5.10.2011. Päävastuu perinteisen nahkapäivän onnistumisesta on touhukkaalla tutor-joukolla, joka koostuu 2. vuoden opiskelijoista. Lue nahkapäivän tapahtumasta lisää Raahen seudun nettisivuilta.
Tutoreille koulun aloitus syksyllä on heti alusta asti kiireistä hommaa. Pukeutumisohjeita tutorit ovat ideoineet tehneet kouluajan ulkopuolella iltapäivisin. Kiitokset onnistuneesta päivästä suurelle tekijäjoukolle!
Lukion käytävälle on tänä vuonna ilmestynyt ajan ilmiöihin liittyviä pukukoodeja:
Lukion kakkos- ja kolmosluokkalaisilla oli oikeus ostaa perinteisesti nahkoja orjikseen. Tässä kuvassa orjat kaltereiden takana.
Michael Jacksonit
Smurffille sinistä naamaan. Moni nahka oli pukeutunut huolellisesti päivän teeman mukaisesti.
Lisää nahkapäivistä Raahen seudun nettisivuilla.
KU3/10 Media ja kuvien viestit -kurssilaiset tallensivat yhteen kuvaan, kollaasiin useita erilaisia näkökulmia ja vuorokauden aikoja. Lukiolaiset valitsivat kävelymatkan päästä lukiolta kuvauskohteen, jota kävivät valokuvaamassa useaan otteeseen kurssin kuluessa. Joissakin töissä näkyvät eri vuorokaudenajat ja syksyn eteneminen. Ruska alkoi hiipiä lukion lähelle meren rannalle vasta jakson loppupuolella vaikka sisämaassa puut olivat jo räiskyvän keltaisia. Kuviin tallentui ajankulkua, eri näkökulmia ja vuorokaudenaikoja.
Raahen vanha paloasema
Raahen vanha paloasema. Kollaasissa on käytetty monta eri tekniikkaa. Otin kuvia, piirsin ja maalasin. En halunnut, että jokainen kuva olisi ihan saman mallinen, joten kuvat ovat eri mallisia ja kokoisia. Henna
Kuvauskohde valikoitui ihan sattumalta. Toki rakennusta oli helppo kuvata eri etäisyyksiltä ja kuvakulmista. Kuvat otettuani ja muokattuani kollaasi lähti rakentumaan ihan fiiliksen mukaan ilman erityisiä suunnitelmia. Lopulta siitä tuli kyllä aivan erilainen millaiseksi sen kuvittelin tulevan olemaan, kun aloin miettiä kollaasia. Mutta en ole laiskaan pettynyt työhön, se on oikein kiva omasta mielestäni. Jenna
Syksyinen leikkimökki.
Kollaasin aihe on syksy ja en valinnut kollaasin taustaväriksi oranssia taikka ruskeaa, vaan sinisen. Mielestäni kyseinen väri ei ole mikään perus syksynväri, mutta jotenkin koin sen sopivan kollaasiin. Kollaasissa on pääaiheena leikkimökki ja sen ympäristö. Keskellä kollaasia on kuvattu leikkimökki osissa ja osittain se on myös maalattu. Oikeassa reunassa on kuvattu koivu kolmeen osaan. Ylhäällä kollaasissa on pilviä ja alhaalla maassa, kuten syksyyn kuuluukin, syksyn lehtiä. Ylhäällä on kuvattu leikkimökkiä eri aikoina syksyn kuluessa. Kaikki kuvat on muokattu hieman erinäköisiksi. Halusin kollaasin vielä jotain, mikä oikein kunnolla kuvastaisi sitä, että kollaasissa on ihka oikea lasten leikkimökki eikä mikään koriste. Maalasin kollaasin vasempaan reunaan hiekkalaatikon, jonka sisällä on oikeaa hiekkaa. Halusin kollaasille hiukan omaperäisemmän muodon, joten leikkasin sen salmiakkikuvion muotoiseksi. Sonja
Raahen museo. Kollaasissa on kuvia aamusta iltapäivään ja erilaisten säiden aikaan. Kuvat on otettu erilaisista kuvakulmista ja koottu niistä yhdeksi isoksi kuvaksi. Oli toisaalta helppo, mutta mukava tehtävä. Vaikeinta oli päättää mistä ottaa kuvia. Työhön olisi voinut tehdä muillakin tekniikoilla jotain kuten esim. maalata, liimata roskia, mutta nyt se jäi sitten tekemättä. Esa
Kurssipalautteesta saksittua... klikkaa isommaksi.
Kuvataideoppimista lukiossa 