You are currently browsing the category archive for the ‘Uncategorized’ category.
KUVIS 2- kurssin kotitehtävänä oli luonnostella Suomesta kertova juliste, jossa neuvotaan kuvallisesti ja/tai kirjallisesti konkreettinen tapa tehdä Suomesta parempi maa. Oppilaat tutustuivat maabrändivaltuuskunnan luonnostelemiin ehdotuksiin nettisivulla.
Jemina: Tavoitteena oli löytää hyviä Suomen luontokuvia, onnistua marjojen piirroksissa. Onnistuin tavoitteessani hyvin. Lehdet onnistui yllättävän hyvin. Kaikki on onnistunut hyvin, mutta jos jotain tekisi... niin olisi voinut laveerata koko taustan. Juliste on värikäs, hyvin sommiteltu, revityt kuvat sopii hyvin.
Kotitehtäväluonnosten tuli olla värillisiä, huolellisesti suunniteltuja ehdotelmia. Luonnoksessa saattoi pohtia kirjoitusasua, kirjasintyyppejä, käytettyjä kuvia, kuvien rajaamista, värivalintoja jne. Mikä on julisteen kohderyhmä? (nuoret, vanhat, kaupunkilaiset, lapsiperheet?…)
Aino: Teksti onnistui mielestääni hyvin, kuvat ehkä hieman "sekavat", tylsät.
Enni: Julisteesta halusin saada yksinkertaisen ja selkeän, koska itse koen sellaiset miellyttäviksi.
Tytti
Aleksi: Suomen metsiin jää valtavasti marjoja pilaantumaan. Marjat ovat terveellistä ravintoa. Kaikkien tulisi syödä marjoja. Yritän saada suomalaiset keräämään marjat talteen. Sana "poimia" voisi tuoda monille negatiivisia asioita mieleen. Mennä nyt Pattijoelle ja POIMIA 10litraa marjoja. Tämän takia käytin sanaa kerätä! Julisteeni erottuu hyvin massasta muodon vuoksi. Marjat onnistui asettelulta hyvin!
Tommi: Tarkoituksena oli tehdä huomiota herättävä juliste siitä, miten Suomesta tulisi parempi paikka. Valitsin rikollisuuden vähentämisen. Mielestäni juliste on selkeä.
Pia
Visionääri 20X0 -kilpailun palkinnot jaettiin Helsingin Munkkiniemessä IBM:n tiloissa 12.4.2011. Lukiolaisten sarjan kärkisijoille nousi kaksi Raahen lukion oppilasta. Kilpailun järjestäneet tahot kustansivat matkan Helsinkiin palkituille lukiolaisille ja opettajalle. Kilpailun virallisilla sivuilla on esitelty kaikki kilpailussa sijoittuneet työt.
Millaista on elämä tulevaisuuden kaupungissa tai tulevaisuuden maaseudulla? Onko ihminen muuttunut koneen kaltaiseksi? Entä millaista on koulunkäynti tulevaisuudessa ja miten vapaa-aikaa vietetään? Kysymyksiin vastattiin Ku4 kurssilla kuvataiteen keinoin. Useimmat aiheen innostamista kurssilaisista jatkoivat töitä kuviskerhossa, hyppytunneilla ja kotona. Mikä olisikaan parempi tapa hahmotella, visioida tulevaisuuden kaupunkeja tai koulua kuin visuaalisen kulttuurin tarjoamat keinot? Kuvataiteen tekniikkaharjoituksten jälkeen jokainen sai valita itselle läheisen ilmaisutavan kilpailutyön itsenäiseen toteuttamiseen. Valmiita kuvistöitä täydennettiin kirjallisella liitteellä.
Visionääri 20X0-kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa keskusteltiin ´World Cafe´-keskustelupisteissä tulevaisuuden koulusta. Tulevaisuutta pyritään ennakoimaan niin opetusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa kuin myös tietotekniikan ja ohjelmistojen kehittämissä. Keskusteluissa kuului ennakkoluuloton suhtautuminen tekniikan ja kulttuurin muutokseen ja nuorten aito huoli tulevaisuudesta. Kilpailun järjestäjät tuntuivat kuuntelevan aidosti kiinnostuneina kilpailussa menestyneiden visionäärien ajatuksia.
IBM:n ja HYOL:n edustajat onnittelevat lukiosarjan toiseksi tullutta Miia Tervoa. Lukiosarjan toiseksi tullut sai 300 euron palkinnon. Miian akryylivärimaalaus käsitteli tulevaisuuden kaupunkia – maaseudun ja urbaanin ympäristön suhdetta.
Eevin sarjakuva palkittiin lukiosarjan parhaana. Sarjakuva käsittelee tulevaisuuden koulua. Huikea 500 euron palkinto kannustaa jatkamaan persoonallisten sarjakuvien ja oman sarjakuvablogin parissa.
Helsingin sää hemmotteli visionäärejä. Kiasma kylpi auringossa, Rautatieasema mereltä nousseessa usvassa. Harmittelimme kun ARS näyttely avautuu vasta loppuviikosta. Ehkäpä nykytaiteen katselmukseen ehtii toisella pääkaupunkiretkellä vielä myöhemmin tänä vuonna? Helsingin tunnelmia tarttui open kameraan:
KOULU 20X0
Pohdi tulevaisuuden koulua; mitä ja miten siellä opitaan? Millainen on tulevaisuuden lukujärjestys? Täytyykö tulevaisuudessa enää ”tietää” mitään? Millaisia taitoja nuorten on tärkeää oppia? Entä millaisessa ympäristössä tulevaisuudessa opitaan ja millaisia välineitä opiskelijat käyttävät? Herättääkö kello vielä aamuisin seitsemältä, jotta kouluun ehditään ajoissa? Onko koululaisen elämä tulevaisuudessa yksinäistä puurtamista vai tuleeko oppimisesta yhteisöllisempää?
Eevin tulevaisuuden koulua käsittelevä sarjakuva:
Lisää Mestariperunan sarjakuvia voit lukea tekijän sarjakuvablogista.
KAUPUNKI JA MAASEUTU 20X0
Minkälainen ero tulevaisuudessa on maaseudun ja kaupungin välillä? Pohdi esimerkiksi, ketkä asuvat maaseudulla ja ketkä kaupungeissa ja millaisissa yhteisöissä eri ympäristöissä asutaan. Entä minkälaisia elinkeinoja kaupungeissa ja maaseudulla harjoitetaan? Missä ja miten ruokaa tuotetaan ja miten elintarvikehuolto järjestetään? Miten ihmiset liikkuvat eri paikkojen välillä? Onko tulevaisuudessa ylipäänsä maaseutua ja kaupunkia?
VIDEO-OHJEISTUS KILPAILUUN tässä linkissä.
Suuret kiitokset kilpailun järjestäjille kaikkien Raahen lukiolaisten puolesta!
Millaista arkkitehtuuria eli rakennustaidetta syntyy kun KU2-ryhmäläiset saavat viiden hengen joukkueissa rakentaa mahdollisimma korkeita pilvenpiirtäjiä oljista ja maalarinteipistä?
Tavoitteeksi pikaiselle arkkitehtuuri-tehtävälle annettiin KORKEUS, ESTEETTISYYS JA KESTÄVYYS. Toiveena oli myös harjoitella aina tarpeellista ryhmässä toimimista.
Kolmiorakenne oljista.
Monikansallinen arkkitehtijoukko. Ku2 ryhmäläiset saivat kansainvälistä vahvistusta ryhmään belgialaisesta ja saksalaisesta vaihto-oppilaasta.
Osa ryhmistä päätyi 1960-luvulta tuttuun elementtitekniikkaan, jolla pystyttiin tehokkaasti rakentamaan runsaasti asuntoja eri puolille lähiöihin maalta muuttavalle väestölle. 1960-luvun kerrotalokanta on juuri nyt remontin tarpeessa. YLEN tuottama ´Tehtävä lähiössä´-ohjelma käsitteli 6.2.2011 ennakkoluulotonta tapaa muokata Raahelaisia kerrostaloja. Kummatin kerrostaloja päätettiin madaltaa. Ja niitä muokattiin ekologisessa hengessä nykyajan tarpeita vastaavaksi: puretut osat kierrätettiin, aurinkopaneelit ja tuulivoimalat tuottavat energiaa talojen käyttöön.
Ookko huomannu Rantakadun Soveliuksen ´Gröna Slottetin` fasadin neljä valeakkunaa?
Soveliuksen talossa on neljä valeikkunaa, jotka tasapainottavat Myhrbergin puiston puoleista julkisivua.
Raahen 1810 tapahtuneen suurpalon jälkeen rakennettu Pekkatori on Suomen oloissa poikkeuksellinen umpikulmainen renessanssityylin aukio, josta Henrik Lilius on kirjoittanut saksankielisen väitöskirjan Der Pekkatori in Raahe. Studie über einen eckverschlossenen Platz und seine Gebäudetypen. Helsinki 1967. Väitöskirjan kansantajuisempi painos ilmestyi jokunen vuosi sitten ja siihen voi tutustua vaikka kuvisluokan kirjahyllyllä. Valtakunnallisesti merkittävän puukaupungin lisäksi Raahesta löytyy runsaasti esimerkkejä arkkitehtuurin historiasta. Innokkaan raahelaisen puuempire-hehkutuksen vastapainoksi KU2-kurssilla kokeiltiinkin arkkitehtuurin tyylipiirteiden rakentamista sokeripaloin. Tutustuimme myös ehkä vähän lukioikäisiä nuoremmille tarkoitettuun Suomen rakennustaiteen museon Arkkitehtuuri-peliin.
(KUVIA SOKERIARKKITEHTUURISTA OMAT TIEDOSTOT KANSIOSTA)
Arttu vietti syysloman abiturientti Lauran kanssa Roomassa. Katso leppoisat lomakuvat Arttu-sivulta:
Arttu continued his fearless adventures in the city of wonders of antiquity, Rome.
ELÄMÄÄ TULEVAISUUDESSA
KU4-kurssilla osallistuttiin VISIONÄÄRI 20Xo-kilpailuun. Kurssilla harjoiteltiin kuvataiteen tekniikoita ja taidehistoriaa lyhyen harjoitustehtävän avulla, jonka jälkeen koko loppukurssin saattoi keskittyä kilpailutyön tekemiseen. Voiko taiteen avulla välittää omia pohdintoja kuvistöiden katsojille ja vastata siten kilpailun asettamiin kysymyksiin?
Millaista on elämä tulevaisuuden kaupungissa tai tulevaisuuden maaseudulla? Onko ihminen muuttunut koneen kaltaiseksi? Entä millaista on koulunkäynti tulevaisuudessa ja miten vapaa-aikaa vietetään? Kilpailukysymykset ja tausta-aineisto mietityttivät kurssilaisia kovasti. Taideteosten ideointia ja taustamateriaalin etsintää teimme yhdessä keräten mielenkiintoisia artikkeleita ja kuvia netistä sosiaalisen median uudella apuvälineellä. Tietokoneluokassa syntyi yhteinen Google.docs-tiedosto, kuvalliskirjallinen materiaalipakki taideteosten tausta-aineistoksi ja inspiraatioksi. Koko ryhmä pystyi työvälineen avulla muokkaamaan yhteistä kuva- ja tekstitiedostoa.
Visionääri 20×0-kilpailun järjestää historianopettajien liitto yhteistyössä IBM:n, Heurekan, Tiede-lehden ja Opetushallituksen kanssa lukuvuonna 2010-2011. Kilpailun teema on Elämää tulevaisuudessa. Kilpailun suojelijana toimii opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen. KU4-kurssilaiset pyrkivät hyödyntämään taideteoksissaan myös muissa oppiaineissa saamiaan tietoja.
Olli ja Atte pohtivat Ice Age and Sports -filmissä huumorin ja dokumenttielokuvan keinoin kuinka ilmastonmuutoksen tuomat ääri-ilmiöt vaikuttavat kansalliseen urheilukulttuuriin ja vapaa-aikaan:
Karina pohti kaupunkikulttuurin tulevaisuutta ja nuorten vapaa-aikaa värikkäässä akryylivärimaalauksessa:
Graffitti-taide liikkuu laillisuuden ja laittomuuden rajamailla. Akryylivärimaalaus 50x70cm, Karina.
Voisiko tulevaisuudessa kaupunki ja maaseutu kohdata näin? Lampaiden laidunmaaksi on hyödynnetty kiitävien junien välinen ratapenkka. Akryylivärimaalaus 50x70, Miia.
Akryyliväreillä tehdyssä taulussani kaupungistuminen näkyy selkeästi. Kaupungin leviäminen maaseudulle ilmenee lampaiden avulla, jotka ovat joutuneen junien keskelle lähelle kaupunkia. Kaupungin kiire ja liike näkyy liikkuvista junista, joista voi myös päätellä kaupungin tulevan kovaa vauhtia maaseutua päin junien tavoin. Taulussa yritän kertoa, ettei tulevaisuudessa ole enää selkeitä rajoja kaupungin ja maaseudun välillä, vaan ne sekoittuvat kaupunkien alituisesti laajentuessa. Miia
KU2 Tee kannellinen saviastia, joka säilyttää jotain salaisuuksistasi. Tutustu savityöskentelyn tekniikoihin, ruukku on helpoin rakentaa makkaratekniikalla. Saviastian koon voit itse päättää (riippuuko saviastian koko salaisuuden koosta?) Tee astian kanneksi salaisuutta vartioiva eläin- tai sarjakuvahahmo. Voit ottaa työhösi mallia myös egyptiläisistä kanooppi-astioista. Pyri muotoilemaan työsi niin että siinä on vaihtelevaa pintarakennetta ja se on mielenkiintoinen joka puolelta. Säilytettävää salaisuutta ei tarvitse paljastaa. Muihin keramiikan tekniikoihin (mm. valusavi, levytekniikka ja dreijaus) pääset tutustumaan KU9-kurssilla, jossa viime vuonna aiheena oli Raahen opetustoimen monikulttuurisuusviikon teemamaa, Kiina.
Salaisuuksia säilyttävät saviruukut keräsivät katseita koulun portaikossa.
Kurssilaisten kommentteja
”Tavoitteenani oli saada tehtyä ´toimivan´ näköinen astia. Tähän asti en ole osannut työstää savesta sellaista muotoa, mihin olisin tyytyväinen, mutta nyt se onnistui. Kannesta tuli aidon- ja hyvännäköinen, ja itse ruukusta ihan kaunis. Savityötä maalatessani yritin olla erityisesti karhusta tarkka. Hiukan harmittaa, ettei ruukkua voinutkaan lasittaa, mutta ehkei sillä niiiiiin kamalasti lopulta ole väliä, jos sitten KU9-kurssilla tekisin uuden, jonka lasitan.”
”Savityö oli ihan ok, idea vähän epäonnistui kun ruukku oli kuivahtanut ja savi ei tarttunut siihen enää”.
”Savityön tekemisestä tykkäsin suunnattomasti. Halusin pyöreyttä ruukun muotoon ja se onnistui kivasti. Kahva ja kannen ”kettu” oli kiva suunnitella, kuin myös ruukun pinta. Tekisin kahvan vieläkin paremmin, jos saisin jotain parantaa.”
”Ei ollut savenvalanta mun juttu! Savea olis voinu vatvoa ikuisuuksiin.”
KU2-kurssilaiset tutustuivat lyhyesti muotoilun historiaan ja muotoilijan ammattiin. Nopean kertauksen suomalaisen muotoilun historiaan saa vaikkapa Design museon verkkosivuilta, jossa voi selailla kuvia aina 1900 vuoden Pariisin maailmannäyttelystä 2000-luvun designtuotteisiin. Esineiden ulkoasu liittyy toimivuuteen ja markkinointiin.
Suomalaista osaamista vietiin maailmalle Shanghain maailmannäyttelyssä, jossa muutamat kurssilaiset olivat syksyllä päässeet vierailemaan Raahen nuorisokuoron mukana. Kuoroa johtaa lukion pitkäaikainen musiikinopettaja Pauli Ylitalo. Suomen paviljongissa vierailleiden lukiolaisten mukaan maailmalle oli saatu vietyä palanen Suomea ja suomalaista osaamista.
Raahen nuorisokuorossa laulaa monta lukiolaista:
Jos muotoilu alkaa kiinnostaa voi ammattiin kouluttautua mm. seuraavissa oppilaitoksissa:
Teollinen muotoilija (TaK/TaM/TaT): Taideteollinen korkeakoulu (Helsinki) ja Lapin yliopisto (Rovaniemi)
Muotoilija AMK tai Artenomi AMK: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (Joensuu) Lahden ammattikorkaekolulu (Lahti), Metropolia ammattikorkeakoulu (Vantaa), Hämeen ammattikorkeakoulu (Hämeenlinna), Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mikkeli), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Seinäjoki), Turun ammattikorkeakoulu (Turku) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kotka) Savonia ammattikorkeakoulu (Kuopio) (lähde: wikipedia, artikkelissa muotoilu). Oppilaitosten sivuilta ja kuvisluokasta löytyy aloihin liittyviä ennakko- ja pääsykoetehtäviä.
Memento mori. Kuvisluokassa on vuosia piirretty harjoituksena ihmisiä helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä muutamalla markalla osteista valokuvista. Satavuotta vanhojen valokuvien ihmiset ovat pukeutuneet kuvaa varten hienosti. Monissa kuvissa on omistuskirjoituksia tai vuosiluku, joihinkin on piirretty risti ja merkitty henkilön kuolinvuosi. Memento mori – muista kuolema -teema on yleinen esimerkiksi kristillisessä taiteessa. Vanitas– asetelmamaalausten pohjavireenä on ajallisuuden ja turhuuden pohtiminen.
Vanhojen valokuvien pohjalta tehtyjä Juhanin ja Villen valööri- ja muotokuvaharjoitelmia.
Carpe diem. Tartu hetkeen ja pysähdy oman työn ääreen luomaan taidetta. Koulukiireiden keskellä on mukava pysähtyä piirtämisen pariin. Joskus nopea ekspressiomainen työskentely on paikallaan, mutta vanhojen valokuvien ääressä viipyillään valöörejä tutkien. Piirretään, pysähdytään ja keskitytään tutkimaan satavuotta vanhan valokuvan yksityiskohtia rauhassa. Mihinkään ei ole kiire, kuvat ovat odottaneet jo vuosisadan tätä piirrosta.
Ars longa, vita brevis. Valokuvat ovat tallentaneet ihmisen kasvonpiirteitä vasta vähän aikaa. Taannoin Helsingin Sanomien kuukausiliite löysi Suomen pisimmän valokuvasukupolvien ketjun, jossa oli yhdeksän sukupolvea valokuvattuna. Vanhimman valokuvan henkilö oli syntynyt 1777 ja hänet oli kuvattu suhteellisen iäkkäänä. Ensimmäisenä suomalaisena valokuvana pidetään 1842 piirilääkäri Henrik Cajanderin Turussa ottamaa kuvaa. Maalaus- ja veistostaiteessa voimme katsella silmiin eri kulttuurien ihmisiä vuosisatojen tai tuhansien takaa.
Tempus fugit. Vanhat valokuvat on tallessa kirjekuorissa. Vanhoja kuvia on piirretty jo useiden vuosien ajan eri ryhmien kanssa ja jokainen piirtäjä on kirjoittanut kuoren päälle oman nimensä. Lukiolaiset pysähtyvät usein lukemaan aiempien piirtäjien nimiä kuoresta. Näin monta sukupolvea on ehtinyt jo näitä kuvia piirtää!
Kuviksen Arttu-nalle löysi Raahen yhteislyseon legendaarisen piirustuksen opettajan Pentti Tuikkalan nimikirjoituksen vuodelta 1925 Pyhäjoen kalloilta.
Pentti Tuikkala toimi Raahen yhteislyseon piirustuksen opettajana. Raahessa on useita Tuikkalan suunnittelemia muistomerkkejä. Myös Haaralan hautakappelin maalaus on hänen tekemänsä.
Tavoite oli saada Kekkonen näyttämään Kekkoselta ja onnistuin mielestäni hyvin. Jos tekisin työn uudelleen niin käyttäisin liitua voimakkaammin. Opin kuvaamaan valoa ja varjoa paremmin ja uudella tekniikalla. Pauli
Minulla oli tavoitteena saada mahdollisimman hyvin valot ja varjot näkyviin työhöni, sekä saada työni näyttämään mahdollisimman paljon malliltaan. Onnistuin aika hyvin saamaan työstäni samanlaisen kuin malli sekä lisäksi valoja ja varjoja. Työssä on onni9stunut kasvojen tietyt valöörit. Opin työtä tehdessä piirtämään valoja tummalle paperille. Reetta
Tavoitteena oli saada eri valööreitä ja saada työhön näkymään valon ja varjojen erot. Mielestäni saavutin asettamani tavoitteet, työssä näkyy kohdat, joissa valoa on kaikista eniten ja kohdat joissa vallitsee varjo. Lapsen kasvoista näkee valon tulosuunnan ja mielestäni erityisesti se kohta onnistui. Jos saisin tehdä uuden työn, ottaisin kotoa samantapaisen kuvan, jossa on siskoni lisäksi myös minä pienenä tyttönä. Opin että kuvista voi piirtää kohtia, jossa näkyy vain valon valaisemat kohdat, eikä aina piirtää vain varjoja. Kerrankin näin päin. Henna
KU2-kurssilla on tehty logoja, julisteita ja tutustuttu mainonnan vaikutuskeinoihin. Onneksemme saimme koululle vieraita paikallisesta WTF design -mainostoimistosta. Raahen lukion kasvatit Mira ja Sanna kertoivat mainostoimiston yrittäjän vaihtelevista työtehtävistä, koulutuksesta ja mainostoimiston värikkäästä arjesta. Yritysvierailu järjestyi Kalske-hankkeen kautta, jonka sivuilta voit lukea WTF designin toiminnasta yrittäjyyden näkökulmasta.
?! Opiskelijat saivat vierailijoilta lahjaksi käytännölliset muistikirjat.
Mainostoimistossa palvellaan asiakkaita markkinointiviestinnässä. Vierailijat korostivat, että asiakkaan tarpeiden kuunteleminen ja vuorovaikutus on tärkeä osa työtä rautaisen visuaalisen ammattitaidon lisäksi.
Oppitunnilla kuultiin mainostoimiston arjesta. Opiskelijan selässä lukee tunnin aiheeseen sopivasti ´Brand´.
WTF Designin yrittäjien puheessa kuului sujuvasti graafisen suunnittelijan sanasto ja markkinointiviestinnän ammattikieli. Mitä tarkoitettiinkaan logolla tai liikemerkillä? Mitenkäs brändiä, mielikuvaa yrityksestä tai tuotemerkistä rakennetaan?
KU2 kurssilaiset tutustuivat mainostoimiston työtehtäviin. Oppilaiden saamaan yritysesitteeseen oli kirjattu mainostoimiston työtehtäviä.
Oppitunnilla nähtiin mielenkiintoisia esimerkkejä mainostoimiston suunnitelmista.
Kiitokset Sannalle ja Miralle mukavasta vierailusta opettajan ja lukiolaisten puolesta!
Odotettu penkkaripäivä valkeni kireissä pakkaslukemissa, mutta lämminhenkinen meno täytti Raahen lukion luokkahuoneet ja käytävät kun abit ilmestyivät upeissa puvuissa. Abien ryhmänohjaustuokion jälkeen kahviteltiin rennoissa tunnelmissa opettajien kanssa.
Penkkariaamuna jutustellaan ruokalassa ja nautitaan kahvia ja pullaa opettajien kanssa.
Penkkaripukuihin abit olivat satsanneet kovasti aikaa ja vaivaa. Ajankohtaisia ilmiöitä ja edellisiltä vuosilta tuttuja hahmoja näkyi rintarinnan.
Raahen lukion penkkaririehaa valvoo taka-alalla virkavalta.
Munamiehellä oli vaikeuksia penkkarikahvittelussa, mutta sympaattinen hahmo sai varmasti muilta abeilta apua.
Abit saivat kylmää kyytiä penkkariajelulla lämminhenkisen juhlan jälkeen. Pakkanen oli onneksi vähän lauhtunut aamun -29 asteen lukemista. Koulun 125-vuotisjuhlan yhteydessä löytyi nostalgisia kuvia 1940-luvun penkinpainajaisista.
Raahen yhteislyseon penkkariajelut 1949. Ylioppilaaksi päästiin nykyisestä Keskuskoulun rakennuksesta. Taustan tummempi rakennus on nykyään Raahen musiikkiopiston tiloina.
Penkkarit 1940-luvun malliin. Abiturientit vauhdikkaalla hevosajelulla Raahen Koulukadulla.
Vuoden 2010 penkkareista voit lukea täältä.
Raahen lukiolaisten Janita Aution ja Titta Orajärven valokuvanäyttely KUVA KERTOO TUNTEISTA on esillä Raahe-salin lämpiössä Kauppaporvarissa 3.2. – 17.3.2011 tilan aukioloaikoina. Kuva kertoo tunteista on kahden nuoren valokuvaajan esikoisnäyttely. Se antaa erilaisia näkökulmia elämän eri tunteisiin – ilosta turhautumiseen.
Valokuvat herättävät katsojissa positiivisia tunteita.
Näyttelyn kuvien ottamiseen ja näyttelyn kasaamiseen lukion toista vuosikurssia käyviltä Janitalta ja Titalta kului kymmeniä tunteja aikaa. Aktiivisesti valokuvausta harrastavat tytöt kasasivat upean näyttelyn huolella ja upeita kuvia jäi runsaasti varastoon odottamaan esille pääsyä.
Viimehetken kehystystä. Kokemusta vaativasta näyttelyn pystyttämisestä tuli roppakaupalla.
Kuvataideoppimista lukiossa 